Ok, täytyy huomenna testata, kiitos.
Noissa on pakkauksen osuus paljon suurempi kun sisällön;D Ei paljon jäänyt maisteltavaksi.
Kurppa, eikö ne olleet isoja pulleita siemeniä ? Lajikkeesta riippuu tietty jonkin verran, mutta yleensä ne on kyllä niin suuria että koko pakkaus on niitä tiiviisti täynnä 
Olisko sitten olleet vielä keskenkasvuisia sinulla. Ensi vuonna osaat kerätä myöhemmin kun on vertailukohta.
Maasta ja muista oloista varmaan myös. Mun papuni näyttävät tällä hetkellä siltä, että on pakattu huolella paksun superlonin sisään 
Kun tuleentuvat ne pehmusteet vähenevät.
Minusta pavut ovat kuitenkin parempia silloin, kun eivät vielä ole kovin tuleentuneita. Sato kyllä jää pieneksi. Ainakin tässä meidän maatiaislajikkeessa, jossa palot ovat lyhyehköjä. Tänä kesänä meillä ei paljon härkäpapuja ole, kun pakasteessa on niin paljon entisiäkin. Aiempina kesinä olen kerännyt palkoja ehkä neljä ämpärillistä ja loput jättänyt tuleentumaan. Olen kerännyt ne aina selvästi ennen muita papuja. Olen pistänyt pavut palkoineen kymmenen litran kattilaan ja vettä päälle. Kun vesi on alkanut kiehua ja palot pehmenneet, ovat ne valmiita silvittäviksi. Silpiminen on mielestäni näin paljon helpompaa. Sottaista hommaa se kyllä on. Sen takia olen pavut sitten vielä huuhdellut lävikössä. Siitä sitten olen pavut pakastanut. Ja kyllä ne neljä ämpärillistä vähäksi muuttuu. Yleensä en ole ehtinyt niistä kesällä laittaa ruokaa ollenkaan, kun kesäkurppia ja parsakaalia ym. tulee yhtaikaa niin paljon.
Kerrompa vielä: kun härkäpavut ovat mielestäsi tarpeeksi isoja sadonkorjuuseen, mutta haluat syödä/säilöä ne kalvottomina niin: aukiriipiessä sellanen lyhytteräinen keittiöveitsi on hyvä.
Saumaa pitkin kunnon syvähkö viilto palkoon, palko auki ja pavut kiehumaan. Kun sitten oot sihdannu kiehuneet pavut sekunnin pari kylmän veden alla, niin kalvot ovat irti niistä pavuista, joihin se on muodostunut. On helppoa siitä nopeasti ne kerätä ja kipata kompostikippoon ja jäljelle jää herkkusisältö (HUOM! Niitä kalvoja EI ole pakko poistaa, se on käyttö ja makukysymys.).
Meinasin jo tuolla aikaisemmin tyhmänä kysyä, että mitä ne härkäpavun kalvot ovat. Mutta nyt en siis enää malta olla kysymättä. Onko ne kalvot pavuissa vai paloissa? Olen ihan ymmällä, kunen ole sellaisia ikinä huomannut ja tiennyt olevan. Eivät siis ainakaan ole haitanneet minua
Kalvot on just niissä vanhemmissa (ei kuitenkaan aina ja ehdottomasti tuleentuneissa) pavuissa itsessään. Oikein hyvä kuidun lähde, mut esim. paputahnaa tehdessä eivät muussaudu edes sähkökoneilla.
Gourmet-tasolla kiellettyjä, tavistasolla "mistä kukin tykkää". Eli voi poistaa tai syödä, aivan ja täysin pelkkä esteettinen makukysymys.
Ps. Tän ketjun s. 25 on Red Epicuren papuja keitettynä ja siinä näkyy selkeästi eka kuvassa (jos oikein tarkkaan kyttää) raa’assa pavussa viilto ja toisessa kuvassa tummempana ne kalvot (jotka siis voi poistaa, jos haluaa, rutistamalla kypsästäkin pavusta. Tosin oikein "vanhan" pavun kalvo voi olla niinkin sitkeä, että se pitää pikkasen rikkoa ennen rutistusta) ja ihan vihreänä näkyy sisus.
Muistaakseni Hang down:lla on vastaava kalvo keittämisen jälkeen vihreän harmaa / vaalea. Noo - kyllä sen huomaa kun osaa nyt etsiä.
Noista kalvoista/kuorista; olin kevättalvella nivelrikkoisille tarkoitetulla ravintoluennolla ja siellä kiellettiin mm. herneet ja pavut ja varsinkin niiden kuoret, en kyllä kuullut tai muista perustetta mutta enpä ole sitä noudattanut.
Eilen keräsin Ukon kypsät palot talteen etteivät varise kuten viimekesänä.
kurppa.: "maanantai, 8. elokuuta 2011 - klo 20. 56
Noissa on pakkauksen osuus paljon suurempi kun sisällön;D"
noin se on, vaikka pavut olisivat täysikasvuisiakin, mutta älä sure ei se hukkaan mene, se menee kompostiin ja lopputulema on typpilannoite:-)
Me syötiin kalvoineen, eivät haitanneet mitään. Oli tosi hyviä, miks mä en ole aikaisemmin näitä laittanu. Ukkokin söi innolla, loppuivat kuulemman kesken… Ens vuonna mulla on näitä koko pelto täys!
Pilkon palkoineen kattilaan saksilla, säikeet ensin pois, saa sitten ruokailija ite venslata syökä pavut vai palot, mulle maistuu palotkin. Varret ja juuret kasvmaalle ravinteita luovuttamaan takaisin.
Miekin yllätyin hyvästä mausta. Turhan ennakoluuloinen olen aiemmin ollut. Harmi ettei ole tilaa enemmin kasvattaa.
Kukkapenkissä menee vihreänä taustakasvina, esim päivänliljapenkissä, lannoittaa samalla kuten porroriveissä, valkosipulien riviväleissä. Ja luonnonmukaisessa puutarhassa saniaisten, töyhtöangervojen ja silleen kätköissä.
Perunan joukkoon piilottelin keväällä härkäpapuja ja hyvään piiloon niistä suurin osa jäikin, kourallinen palkoja näyttäisi olevan tulossa. No ei auta, ensi kesänä kokeillaan uudelleen. Ja lupaan kyllä maistaa näitä vähäisiä.
Mun kokemuksen mukaan härkäpapu kasvaa parhaiten ihan omissa oloissaan. Ennenmuinoin härkäpavun avulla haluttiin parempi perunasato, papuhan kerää typpeä. Papusato tuskin silloinkaan oli kovin kummoinen. Nykypuutarhurilla harvemmin on typestä pulaa joten jos haluaa papusatoa niin panostaa sitten siihen pavun kasvatukseen.
Toki lajikkeissakin on eroja. Mulla on ollut vuosien varrella viljelyssä yhtä maatiaislajiketta (rehupapu, liian kitkerä ihmisravinnoksi) sekä toistakymmentä isosiemenistä puutarhalajiketta. Viimemainituista on satoa tuottanut parhaiten todella suurisiemeninen valkoinen alunperin Virosta siemenkaupasta hankittu Belarus (=valkovenäläinen). Tänä vuonna brittipavuista Masterpiece Green Longpod tekee hyvää satoa kun taas Sutton, Express, Medes ja neljäs jonka nimeä en muista, ovat olleet varsin heikkosatoisia.
Mulla on jonkin sortin maatiaishärkiä ja aina oon kasvattanut perunariveissä. Hyvin ovat kasvaneet ja hyvin myöskin tuottaneet satoa.
Härkäpapuja kattilaan menossa. Olivat nämä uudet ruusunpunaiset (KarmaZyn) niin kauniita, että kuvata piti. Punaiset olivat vieläkin maukkaampia. Vihreät ovat kai Hangdown lajiketta.
Yritän pitää näitä erillään, mutta lehtolapsia tuottavat hyönteiset tuskin sotkevat lajikkeita kasvimaalla niin paljoa kuin mie ite. Potturiveihin lykkään yleensä loput ja sekasotku risteymä kehittyy.
-heh, kuva puuttuu:
Valtsu, keitätkö palkoineen vai vain pavut? Jotkut meinaa tykkää syödä “perkaamalla”. Itse ajattelin huomenna kerätä ja yrittää valmistaa. Ensimmäistä kertaa olen viljellyt.
Osan riivin paloistaan sille syömärille, joka niin tykkää syödä. Itse mieluummin palkoineen keitettyinä syön lautasella veitsellä ja haarukalla kuorien ja nuorisosta yksi vaatii kokonaisia palkoja ja nakertaa ne sieltä käsin, jyrsii myös kuoria.