Kaisaliisa, tuo kävi mielessä mutta joskus kun olen jotain vastaavaa kokeillut niin tulos on ollut aika kammottava 
Ehkä en ole vaan osannut tai sitten viljellyt vääriä lajeja 
Millä tavalla kammottava?
Taimet ovat jääneet pieniksi ja sadottomiksi.
Olipas varsin mielenkiintoinen katsaus herne"penkkiin". Herneenalkujen tilalla olikin vain pari senttiä syvät kuopat. Liekö orava tai joku tipu ollut asialla 
Harmittaa kovasti.
Minppu, sama kokemus ollut mulla aiempina vuosina, joku lintu varmaan? Pidä herneet tiiviisti harson alla kunnes ovat jotain yli 10 cm eivätkä enää niin mehevän houkuttelevia!
Kiitos, annesurfs neuvosta! Pitääpä mennä levittelemään harsoa. Laitoin uudet herneet kasvamaan mutta en tiedä mahtavatko tälle kesälle enää satoilla. Syksyllä toivottavasti on vielä lämmin.
Minpulla on nyt herneiden kanssa turhan paljon ongelmaa
Aarghh! Taas käy joku napsimassa herneet penkistä. Muutenkin taimet on surkeita kymmensenttisiä ja nyt koko rivissä on vain siellä sun täällä niitä. Laittaisin räpsät kasvimaallekin, jos jaksaisin väsätä sellaset suojat ettei pikkulinnut mene niihin vahingossa!
Mulla on hupaisasti itänyt jotkut lajikkeet tosi hyvin, jotkut ei lainkaan, tyhjiin kohtiin laitoin mangoldia tulemaan. Oolen kanssa kokenut tuon, että joku taittaa versot kuin kirurgin veitsellä olis leikattu tyvestä, ja että juuri kylvettyjen herneiden paikalla on enää siisti pyöreä kolo. Suosittelen lämpimästi harsoa!!
Jaa, Kasvin kirjassa sanottiin mielestäni, että juhannuksen jälkeen kerkiäisi vielä joku tosi nopea lajike (uusintakylvöstä vallan oli puhe).
Avola voisi olla riittävän nopea ehtiäkseen tehdä vielä satoa tänä vuonna, samoin Thompson & Morganin myymä lajike “Misty”.
Linnut pitävät kovasti juuri itäneistä herneenversoista, ja ainakin varislinnut ja kanalinnut niitä mieluusti nyppivät. Toki ne maistuvat myyrillekin. Harso on tosiaan paras tapa estää lintutuhot. Ja vinkki, mä kylvin ekat herneet jo toukokuun alkupuolella, harson alle tietty, ja nyt ne ovat jo kukassa. Eli harsolla estää lintutuhot ja saa aikaisempaa satoa. Aikainen sato on muuten siitäkin mukava että ovat yleensä toukattomia, eli ehtivät kukkia ennen hernekääriäisen lentelyä.
Mulla on lähes kaikki herneet itäneet hyvin, vain vanhentunut Early Onvard sekä yksi talvella Virosta tilattu, venäläistä alkuperää oleva lajike (jokin Roheline) eivät ole jaksaneet itää kuin parin varren verran.
Miten olette silpoydinherneitä säilöneet? Jos pakastaa, pitääkö ryöpätä ja syökö niitä sitten kukaan 
En ole silpoydinherneitä koittanut ryöpätä mutta esim. ruusupapuja ja muita sekä herneitä palkoineen ja mangoldia ja voin sanoa että hiukan ongelmallinen on tämä ryöppäystilanne. Tai se kuinka kauan pitää "keittää".
Keittokirjan ohjeen mukaan olen toiminut mutta tänä vuonna lyhennän kyllä sitä vedessä olo aikaa.
Ongelma ryöppäystilanteessa on se että vaikka ne laittaakin kiehuvaan veteen niin lisäyksen jälkeen menee liian kauan kun vesi kiehuu taas. Taidan kokeilla tänä vuonna tyyliä. Vihannekset kiehuvaan veteen pieninä määrinä ja siitä kello käyntiin ja pidän vain muutaman minuutin ja sitten heti kylmään veteen.
Luulisin ettei riivittyjä herneitä tarvitsisi pitää vedessä kuin minuutin korkeintaan kaksi.
Vihannesten ryöppäys on silmäpeliä, ei kellopeliä. Jos aikoo pakastaa tai syödä mukavasti narskuvia vihanneksia, niin niitä ryöpättäviä pitää katsoa sillä silmällä, millonka väri sekä kirkastuu, että syvenee.
Jos keittää liian kauan, niin värihän haalenee ja homma on pilalla.
Kun kippaa ne, vaikka herneet, sinne kiehuvaan veteen ja jää tarkkailemaan, sen värieron kyllä huomaa. Sitten vaan salamana siivilän kautta joko tarjoiluun (kuumana) tai nopea kylmällä vedellä huuhtominen, ettei kypsyminen jatku, pussiin ja (jääkaapin kautta) pakkaseen.
Mulla ei herneen kasvatus oikein nyt onnistu. Kasvavat todella hitaasti ja kituuttaen. Voikohan herneellä olla kalkin puutetta, kun on aika hapanta tuo meidän savimaa. Laitoin siihen kyllä keväällä tuhkaa, mutta en osaa sanoa laitoinko tarpeeksi. Auttaakohan jos levittää pinnalle uutta tuhkaa tässä vaiheessa?
auttaa, uskon vakaasti, kun kerran tuhka vaikuttaa nopeasti - tuhkaus ja kastelu päälle; minä ainakin koetan tuota konstia omille vajaa kymmensenttisilleni.
Kiitos mai-lee. Ehdin kyllä jo mokoman homman tehdä ennen kuin kerkesin odottamaan kenenkään vastausta, mutta kiva kuulla etten täysin sössinyt kuitenkaan. Eli tuhkat levitetty herneelle ja kastelu päälle. Toivottavasti alkaa kasvuvauhti nyt kasvamaan.
Mun herneet ei oikein voi hyvin. Komposti ja tuhkalisäyksen jälkeen latva näyttää jo paljon paremmalta. Onko kenelläkään mitään tietoa, mistä tällainen huono kasvu mahtaa johtua?
No ei ole minulla tuon kummempia. Voisiko olla vaan kuivuus syynä, niin itse ainakin ajattelen näillä helteillä ja omalla vähällä kastelullani. Kapasiteetti ei riitä kaikkia kastelemaan vaan herneetkin joutuu pärjäämään omillaan useita päiviä ja taatusti kärsivät kuivuudesta. Kuivuutta ja kuumuutta itselläni ainakin epäilen huonon kasvuvauhdin syyksi.
Mä sain eilen syödä ensimmäiset herneet kasvimaasta:) Muutaman päivän sisällä ovat pulskistuneet niin paljon. Varmasti tämä lämpöinen keli ja jokivetellä runsas kastelu ovat edesauttaneet asiaa.
Olen kylvänyt tämän kesän herneet aikaisempaa syvempään (Camillan puutarhaohjelman mukaisesti) eli noin 5 cm:n syvyyteen = etusormen puoleen väliin asti. Aikaisemmin kylvin liian pintaan ja alut näyttivät juuri tuollaisilta kärsiviltä. Tässä tilanne nyt, kasvukorkeus noin puolessa välissä ja nuppuja alkaa näkymään: