Aamulla kävelin pihalla ja katselin tuoreesta lumesta jälkiä. Ja kyllä talon takana on melkoinen vipellys käynyt, siellä oli lumessa ihan polku. Ja kaksi hiirulaista mennä viiletti edestakaisin sen näköisenä etten häirinnyt niitä ollenkaan. No, sinne virittelen illalla lotsia, saattaapa juoksentelut loppua siihen. Että minä inhoan niitä nyrsijöitä!
Meilläkin hiiret mekastaa välikatossa ja seinien sisällä....puutarhassa multakekoja (myyrien) ja hiirien askeljälkiä enemmän kuin koskaan. Mietin, että aloittaskos lintujenruokintaa lainkaan tälle talvelle kun viimetalvenakin hiiret , linnut ja oravat olivat sulassa sovussa vakiasiakkaina lintulaudalla. Toiseen hiirenpesään puuvajassa halkopinossa ja toiseen vanhaan styroksiseen kylmälaukkuun oli sitten raijattu kompostinkuivikelehtiä ja talon eristeiden palasia lämmikkeeksi.
Sähköjohtojakin tuolla kylmässä vinttitilassa ovat jyrsineet, vai olisivatko ihan rottia...ei kai?
Pitäis varmaan räystäslautojen rakoja pienentää tai laittaa tiheäsilmäinen verkko sinne. Ihme taito niillä kun vilistävät tiiliseinääkin ylös ettei mitään!
Tuli muuten mieleen, kun joku pähki että mikä ullakolla rapistelee: Meille tulee syksyisin peltohiiriä ullakolle, mutta niistä ei koskaan kuulu sisälle mitään, ullakon lattialla vilistävät, eivät lattian alla. Vain yhden ainoan kerran on kuulunut sellainen trrrrrrr kun joku oli eksynyt aivan välikattolevyjen päälle. Makuuhuoneen nurkasta nurkkaan tuo juoksi ja nousi kai sitten ylemmäs kun sen koommin ei ole mitään kuulunut vaikka loukutetaan alkusyksystä joka vuosi pari hiirtä viikossa.
Mutta kun ullakolle pesiytyi orava toissa keväänä, niin johan kuului mahdoton ripinä ja rapina koko ajan. Vaikka kaikki kolot tukittiin, aina vaan rapisi. Sitten näin sen “itse teossa”. Kipaisi ensin ränniä pitkin räystäälle ja siitä kattotiilen pään “aallon” alta räystään alle!! Moisesta kolosta änkesi!! Enpä olisi uskonut jos en olisi omin silmin nähnyt! Olisi pitänyt verkottaa kaikki räystäät… Yritin sitten vaan kovasti häiritä että lähtisi etsimään rauhallisempaa pesäpaikkaa - ja onnistuinkin. ![]()
Juuri mietin että miksi meillä ei ole näkynyt eikä kuulunut hiiristä mitään ja ajattelin että johtuneeko siitä että talon seinät ovat tiiltä. Kastelukannu kuitenkin kirjoittaa ylempänä että juoksevat pitkin tiiliseiniäkin, joten luulisi edes vintillä meilläkin oleva, rapinaa ei ole kylläkään kuulunut. Kissatkaan eivät nuuski nurkkia tässä asunnossa niin kuin entisessä, jossa hiiret vilistivät siellä täällä, ennenkaikkea roskiskaapissa, johon kulkivat ilmeisesti viemäriputkiston aukkoa pitkin syömään juhlapäivällistä päivittäin. Siellä kodissa oli aina astianpesukoneen päällä hiirenpaskaa, kun kantoivat sinne eväät roskiksesta. Juuri sopiva hiirenmentävä rako siis astianpesukoneen ja tiskipöydän kannen välissä ja sopivasti tiskikoneen ääneneristykseen käytettyjä villoja lämmikkeenä. Mutta täällä ei onneksi jälkeäkään hiiristä.
Mulla toisella talolla oli yhtenä vuonna pyydetty 27 hiirtä keittiön kaapista! Tiilitalo sekin, mutta jonkun ilmanvaihtokanavan kautta olivat tulleet sisään.
Täällä sisääntulo on vesiputkien aukosta tiskikaappiin, sieltä tiskikoneen alle…![]()
Kaverilla hiljeni joku vuosi sitten tiskikone totaalisesti, hiiret olivat syöneet sähköjohdot palasiksi.
Me löysimme remontin yhteydessä hiirenpesän tiskakoneen päältä, siitä villasta…missäpä auvoisampi kammari, lämpöä ja rauhaa, välillä unettavaa hurinaa…! Taitaa olla hiirten kestosuosikkikone.
Meillä tuntuu tämä vuosi olevan hämmästyttävän hiljainen hiirivuosi. Normaalisti niitä menee aina muutama loukkuun autotallissa joka syksy, ja myrkkyäkin häviää, mutta nyt ovat kaikki ollet aivan koskemattomina. Outo juttu.
Meilläkin tuli aiemmin niistä vesiputkien aukoista hiiret sisään ja kakkelipapanoita löytyi sieltä ja täältä mutta sitten miekkonen spruuttasi aukot täyteen polyuretaanivaahtoa ja sen koommin eivät hiirulaiset ole sisäpuolella huushollia melskanneet…
Mulla meni hermo,kun tuossa pari yötä tuli lähes läpi valvottua. Ei hiiret häirinneet, mutta kylläkin 9-v terrieri,joka harrasti hiirenmetsästystä ilman nukkumataukoja. Tuli puheeksi työmaallakin ja siellä työkaveri vinkkasi ultraäänikarkottimen suuntaan. Eilen laitoin karkottimen sitten seinään(löytyi a-marketista) ja yllätys-yllätys, viime yönä nukkui koirat kuin myös emäntä. Liekö sitten laitteella hiiriä karkottava vai koiraa rauhoittava vaikutus,saa nyt sitten nähdä.
Ainakin toistaiseksi on rauha maassa, toivottavasti säilyykin.
Eeva
Herttileijaa, nyt kun lumet ovat tyystin sulaneet on meillä takapihalla karrrmee määrä jonkun sortin myyrien multakekoja ja mulla kun siellä kasvaa mm persikka- puu ja kirsikka- pensaat....mitähän niistä on keväällä jäljellä...nyyh!
Ja ullakolla loukut napsahtaa vähän väliä. Isoja, paksukaisia ja ilmeisen painavia hiirenraatoja (n.15cm+hännän pituus). Ihmettelin kun osa loukuista oli hävinnyt. Syykin sitten selvisi.... löytyivät puhallusvillan seasta loukut raatoineen ja ilman. ..kuinka riivatun pienestä reijästä nuo ovat ullakolle mahtuneetkin!
Tää on ihan hirrrveein hiiri- ja myyrävuosi seitsämääntoista vuoteen!
Niin on, hirvein vuosi naismuistiin!
Eilen kun hain uutta poistoletkua tiskikoneeseen, sanoi myyjä, että on ollut hiirisesonki. Kuulemma syöneet kaikkea mahdollista, mitä kuvitella saattaa.
Puhallusvillaan hiirten ei pitäisi koskea boorin takia, mutta ovat kai jo sillekin immuuneja. Täällä tuli nyt tiheät verkot vielä oletettujen reittien eteen ja kaikki aukot tukittu uretaanilla.
En jaksanut selata kaikkia palstoja läpi, joten tämä asia voi olla jossakin muuallakin.
Mutta asiaan: joka ikinen syksy tulee taloon sisälle (tiskiallaskaappiin varsikin) hiiriä vierailulle. Olen tänä syksynä saanut satimeen jo 7 kiiltäväturkkista otusta.
Ei siinä mitään, kyllä ne jaksais pyydystääkin ja ehkä kuunnella sitä rapinaakin katossa, mutta se haju mikä niistä jää![]()
Vaikka kuinka olen käyttänyt kaikkia mahdollisia pesu- ja puhdistusaineita ja hajusteita mitä talosta löytyy, niin suoraan sanottuna hiirenkusi haisee aamuisin aina kun keittiöön menee. Tulee niin paha mieli, vaikka kuinka on siivonnu ja pessyt, niin se haju ei lähde mihinkään. Haise elikaiselee, kuin ei olis siivonnutkaan.
Haju tulee kai jostain "syvempää", siis ehkä sokkelista, kaapin alahyllyn alta putkien alle /ympärille/väliin tulleista jätöksistä. Kamala sepostus, mutta ymmärrätte varmaan.
Olen kaadellut partavettäkin sinne ja ei auta, kuin hetken.
Kertokaa mikä auttaa![]()
Maksaruoho, löydät hiirtä koskevan asiasi täältä nyt. Kiitos mai-leelle väliopastuksesta ![]()
Pystyykö sokkelin irrottamaan?
Kassikäpp, tiesitkö, että uretaani on oikeiin hyvä lämpöeriste, mutta hiiri meneen siitä läpi leikiten, ellei siellä ole verkkoa takana. Todellakin hiiren pahus menee läpi sellaisesta sormen paksuisesta reiästä. Minä olen niin sydämetön tyyppi, että pidän myrkkyä aina hiiriä varten valmiina suljetussa kotelossa ulkona. Naapuri kertoi, että heillä hiiret rapisevat välipohjassa, mutta meillä ei ole moisia otuksia kuulunut eikä näkynyt. Tuo ulkona oleva myrkky tavoittaa ne ahneet siimahännät ennen kuin ovat ehtineet sisätiloihin tutkimusretkilleen.
Ulkona olevat myyrät saavat omat herkkunsa kolojensa eteen. Kurja sanoa, mutta myyrät ovat siirtyneet naapureiden pihoille tekemään kasojaan, kun ovat saaneet "herkkunsa" meidän pihalta.
Juup
Verkkoa siellä nyt onkin ja vihdoinkin hiljaista. Muilla reiteillä onkin kissa- ja koiravartiot, joiden takia en halua myrkkyjä käyttää.
Meillä noita hiirulaisia on ollut aivan hirmuiset määrät. Johtunee varmasti osaltaan siitä, että talo ollut jonkin aikaa tyhjillään. Ja onhan tuossa noita vanhoja kanaloita pihassa, ja viljasiilokin löytyy. Noh, niitä vastaan on taisteltu koko syksy/talvi.
Yksi siimahäntä vaan oli ylitse muiden. Ei mennyt loukkoon, ei niin millään. Sillä seurauksella että yhtenä aamuna heräsin siihen, että joku liikkuu sängyssä. Kun nousin istumaan, hiiri lähti pinkomaan armotonta kyytiä pois. Sen jälkeen laitettiin myrkkyä, jota hän fiksuna ei mennyt heti syömään vaan teki vielä toisenkin vierailun viereeni. Voin sanoa, ettei tapaus juurikaan vähentänyt hiirikammoani![]()
