Minulla on semmoinen käsitys, että huonosti mikään kasvi kiipeää suoraan (ainakaan) männyn ja kuusen ympärille. Kaveri laittoi pari narua roikkumaan puun oksasta, niin sitten niitä naruja pitkin kyllä kiertyy, mutta ei elävän puun ympäri. Kuolleen ja kuorettoman puun ympärille kyllä kiertyy.
En tiedä mikä siinä on, mutta noin ne on tehneet.
Minä olen epäillyt etteivät kierry kun on liian vahva värkki. Sähköpaalu on aika kuollut eikä kiertynyt senkään ympäri ennenkuin laitoin verkkoa avuksi. Tuntuu että on tietty maksimipaksuus jonka ymmärtävät kierrettäväksi. Oikein pähkin että olisi kiva tietää mikä se on. Heinäseiväs on halkaisijaltaan max 7 cm ja sekin kelpaa.
Kerron sitten miten käy tuon koivun kanssa...
. Itse vähän kanssa epäilen, mutta koivu on toiselta puolelta kaivinkoneen "raapaisema" ja siitä törröttää kaikkea karheaa ja tikkuja. Ehkä jos humala malttaisi kiipeillä sillä puolella. Tai laitan verkkoa avuksi.
Taas selvitetään kokeilemalla...No, sillai ainakin oppii oman kantapään kautta.
Itse kieputin vanhan omenapuun ympärille vähän matkaa narua ja ohjasin kasvua ainakin puolitoista metriä, jonka jälkeen humala ymmärsi tekniikan ja kasvoi omenapuun latvaan asti omin neuvoin.
kyllä se kiipeää,tämä on istutettu viime keväänä ja näin alkoi heti kiemurrella,nyt laitettiin neljämetrinen salko ja alka jo pikkuhilja ottaa kiinni.Niin meilläkään ei ole salko paksua puuta.
Mielestäni kiertyminen on kiinni nimenomaan tuen paksuudesta, eikä sen elävyydestä tai kuolleisuudesta, ei myöskään maan laadusta tai kasvukunnosta. Huonossa maassa tyrehtyy koko kasvu. Ei ole edes sitä, minkä pitäis kiertyä.
Samaa mieltä kuin Fiia, ei haittaa onko kuollut vai elävä puu, kunhan ei ole liian paksu, omat humalasalot ovat noin käsivarren vahvuiset ja niitä pitkin menee hyvin. Ohuisiin menee paremmin kuin vahvoihin.
Väittääkö joku, että koolla ei ole väliä? On sillä. Liian paksu on humalallekin liian paksua 
Humala kiipeää sileää rautalankaakin tai narua pitkin ylöspäin, mutta paksun puun runkoa ei. Siellä se lähtee menemään maata pitkin. Heinäseiväskin on kokemusten mukaan vähän huono kiipeilyalusta, sillä yrttimaalla humalat lähtevät matamaan myös maata pitkin. Pitänee viritellä vähän paremmat humalasalot sinne.
Oven molemmin puolin kasvavat humalat kiipeävät pelkkää rautalankaa pitkin - pitää siis vähän kehitellä yrttimaan humalatukia.
Satues, kuinka korkea tuo sun humalasalko oikein on? Oletko muotoillut/lekellyt humalaa välillä, kun muoto on niin siro? Yleensä, kun salko päättyy, humala kasvattaa sinne latvaan melkomoisen pehkon.
Kysymys vanhan humalan siirrosta: Kestääkö siirtoa menehtymättä? Ja koska olisi hyvä hetki ruveta lapiohommiin, vieläkö ehtii.? Meillä on talon seinustalla luultavasti 50-luvun alussa istutettu tyttö. Edelliset omistajat ovat laittaneet sen ympärille tiiliskiviä korottaessaan kukkapenkkiä. Juuristolle ei siis ole lisätty multaa sitten istutuksen. Haluaisin siirtää tuon kaunokaiseni talon toiselle seinustalle säleikköön kiipeilemään.
Minä siirsin omaani vajaa kaksi viikkoa sitten ja hengissä näyttää olevan.
Äsken lopetellessani pihapuuhia nostelin humalan varsia pois perennoista. Otin sen hienon korkeushyppytelineen niiltä pois, eikä uutta tukea ole itsekseen ilmestynyt.
Koivumäki; kokemukseni mukaan humala kestää melkein mitä vain.
Fiia, humalasalot ovat jotain 4-5 metrisiä ja kyllä niihinkin joskus tulee pehko päähän, kun kasvavat noiden salkojen yli. En ole leikellyt , mutta otan aina vanhat kuivuneet oksat pois keväällä, että alkavat uuden kasvun '' puhtaaltapöydältä '' 
Satuesillä on hieno humalasalko!
Onko kenelläkään keltalehtistä humalaa ? Pitääkö sen olla auringossa , että lehdet pysyvät keltaisina vai varjossa niinkuin tavallinen humala ?
Minulla puolivarjossa, varjomorellin siimeksessä, pysyy keltaisena.
Merlin, kiva tietää , istutin sen tänään ''melkein'' puolivarjoisaan paikkaan , katsotaan jääkö lehdet keltaisiksi .
Humalassa, jonka istutin viime vuonna, on jo kovasti käpyjä.
Kävyt ovat humalan kaunein osa.
Humalasi, Temskukka, ei taida kiivetä tolppaa pitkin, vaan..?