Pihapihlaja, suojaa sitä nyt harsolla tai jollain, jos on kylmiä öitä. Kun kävin muutama päivä sitten ostamassa Sofianlehdosta kärhöjä kärhökuru Börje Friltä, niin hän sanoi, että ei pidä ulos istuttaa vielä täällä Hesan seudullakaan, koska eivät enää olleet täydellisessä lepotilassa. Sanoi, että myymälässä oleva katos suojaa tosi paljon, vaikka kärhöt ovatkin myymälässä ulkona. Etelä Suomessa neuvotaan istuttamaan entinen pinta 20 cm syvään. Pohjois-Suomessa jopa 50 cm syvään. Siis jos on kyse jalokärhöstä. Alppikärhötyyppiset istutetaan ihan normaalisti niin kuin perennatkin. Täälläkin jossain oli muistaakseni ihan piirroksen kanssa hyvät kärhöjen istutusohjeet, mutta en nyt muista missä.
Oolrait! Mulla on tarkotus laittaa tohon lisää multaa vielä päälle mutta en uskaltanut työntää sitä vielä kun siinä on pioni nousemassa ihan vierellä ja väkisin menis sen päälle kanssa. Koitan taiteilla sen jotenkin syksyllä.
Tuosta kohtaa ei varmaan pihlaja ime voimia kun siinä pionikin kasvaa hyvin. Ne on ihan siinä rungon juuressa, sen pihlajan se ihan imujuuristo on paljon kauempana. Tossa on vaan sellasta tosi puumaista missä ei oo mitään muuta kun se paksu juuren alkukohta.
Pihapihlaja pioni ei juurikaan tarvi paljon voimaa kun taas jalokärhö on syöppö ja juoppa eli paljon voimaa ja paljon vettä.
Mulla kasvaa pioni keskellä nurmikkoa minä en ole sitä lannoittanut ollekaan ja kukinta on mahtava joka vuosi sitten ero on siinä pioni kasvaa pinnassa ja on matala juurinen kun taa jalokärhö on syvä juurinen jalokärhöllä ja ruusulla täytys istutus kuoppa kaivaa vähintään 60cm syväksi kalkita hyvin ja lannoittaa istutuksen yhteydessä.
Jos haluaa että jalokärhö kukkii ja kasvaa hyvin täytyy istus paikka miettiä huolella ja tehdä hyvin
Toi oli hyvä tietää… mun tarvii miettiä totn istutusta vielä uusiks.
Ja noi muut kärhöt on saamassa isot kuopat itelleen. Yhtä olen vähän ajatellut etupihan kaaren yli kiipeilemään mutta onkohan merkitystä kun se puoli on pohjoseen päin ja etelän aurinko ei pääse talon läpi paistamaan ihan koko päivää sinne. EI kyllä oon ihan talon vieressä mut kuitenkin.
Eilen sitten laitoin leikkimökin kulmalle kaks clematista. Kaivoin niille ihan kunnon montut, sellaset 70cm syvät. Ajoin hiekkaa ja mustaa multaa sekaan ja sotkin olemassaolevaan maa-ainekseen. Ja siihen sitten jätin, hyvin kasteltuna. Huomasin että toisessa on jo nuput. Laitoin ne syvempään, noin 20-25 cm maanpinnan alle.
Viimeyö oli tosi kylmä mutta hyvin selvisivät. Ei mitään ongelmaa niiden, eikä pihlajan juurella olevan kanssa. Tuon pihlajan juutella olevan varmaan kuitenkin siirrän viimeistään viikonloppuna toiseen paikkaan. Etupihalla on tilaa sillekin, mutta pitää vaan saada taas se monttu kaivettua ja tää on tajuttoman kivnen tontti.
Pihapihlaja muistitko laittaa sitä hiekkaa tai lekasoraan niiten varsien ympärille eli kaupan mullapinnata istutsmulta pintaan asti estää lakastusmistautia
No enpä tietenkään muistanut…eli huomenna vielä sekin uusiks, onneks on tota lekasoraa.
Esveldiltä oli joku tilannut kärhöi. Minkä kokoisia heidän kärhöt on, ihan nuoria vai kunnon kokoisia?
hoyabella, kärhöt talvehtivat hyvin lumen suojassa, eteläisellä rannikolla lehtikarikkeen ja talvensuojaturpeen avulla. Miten ajattelet styrox-laatikon auttavan? - Kaikki kärhöt, jotka olen joutunut kaivamaan ylös, ovat olleet varustettuja valtavalla juurakolla. Nettilähteissä kerrotaan jopa neljään metriin yltäneistä juurakoista, laji on ollut macropetala, muistini mukaan.
Suuria olivat Esveldin kärhöt.
Ei se styroxlaatikko mitään auta. Kärhöt täytyy vaan kaivaa riittävän syvälle,(n. 50 cm ) niin pysyvät elossa talven ajan. Eilen istutin neljä kärhöä, jotka oli isoissa purkeissa ja käytännössä se purkki oli juurta täynnä, oioin ne juuret ja niissäkin oli varmaan puolen metrin mittaisia lonkeroita. Talvenasuojaturvetta käytän jos muistan (ja löydän sen ostamani pussin!), mutta havut on myös hyvä suoja, ainakin täällä rannikolla, kun se lumisuoja on välillä vähän arvaamaton.
Minä mietin vähän samaa kuin hoyabella, isäntä oli eilen värkännyt minulle ison laatikon 1,20m x 0,60m x syvyys 0,60cm johon olin aatellut 2 kärhöä istuttaa. tämä sen takia että meillä on tuo maa niin kivimurskeesta ja kivistä ettei isoa kuoppaa saa kaivamalla(vesi ei kuitenkaan jää seisomaan). Täytettiin pohja hiekalla ja mullalla n. 10 senttiä sitten aaattelin laittaa 20 cm hevonpeetä ja täyttää hiekka/ mullalla. Mutta rupesin miettimään että pitäisikö laatikon seinät eristää styroksillä ettei juuret vahingoitu??
Meillä on sama ongelma useimmissa kohtaa, että ei millään ole niin kohopenkkejä, että niihin saisi 50-60 sentin poterot kaivettua, vaikka kohopenkkejä ollaankin tehty. Alla on siis kova savi, melkein kuin kallio. Minä olen nyt tehnyt sellaisen kokeilun, että laitoin sellaisia reunusta maahan, joilla kohotan maata lisää paikallisemmin, ja siihen istutan kärhöt köynnöskaarien viereen. Eihän se tietysti ollenkaan ole yhtä lämmin kuin kokonaan maan sisässä oleva istutuskuoppa. Viinikärhöjä istutin. Katsotaan, miten käy. En ole sitä vielä miettinyt, pitäisikö minun niitä jotenkin talveksi suojata. Niitä on nyt kahdeksan “kaukaloa”, joten suojaaminen ei kauheasti huvita. Havut nyt olis tietysti helppoja. Laitan tänään kuvan tästä virityksestäni galleriaani, jos kuvanlaitto ei pahasti töki.
styrox-laatikoissa on se vika, että niissä maa keväällä talven jäljiltä pysyy pitkään kylmänä. kylmälaatikko pitää kuuman kuumana ja kylmän kylmänä
oma toissa kesän loppupuolella istutettu ja viime kesän ihan piilotellut valge daam on ilokseni jo muutaman kymmenen sentiä korkea. tallinnasta sain sen ja ihan hyvä taimi oli tullessaan.
Mulla on parikymmentä sorttia kärhöjä, enkä koskaan ole niitä syvemmälle istuttanut kuin noin 5 cm multaa juurenniskan päälle. Juuria voi myös katkoa alapäästä, kyllä ne haaroittuu. Sen kyllä teen, että käytän istutuskuopassa hiekkaista maata tai puhdasta hiekkaa, ja kalkkia reilusti. Kärhöt on kalkinsuosijoita.
Ne jotka on kohopenkissä, ei ole sen paremmin pärjänneet kuin kylmässä maanrajassa ja kivisessä savimoreenissa asuneetkaan. Lumipeite on tärkein, koska en peitä ja suojaa niitä muuten. Eihän ne nyt isoiksi ole kasvaneetkaan mutta hengissä suurin osa edelleen. Olen antanut Börjelle Frillekin palautetta siitä, että väittää ihmisille kärhöjen tarvitsevan syvään hautauksen. Se on puppua.
annaw, mielenkiintoista. Hirveän homman olen jokaisen kärhön istuttamisen eteen tehnyt. Meillä ei tosin läheskään aina ole kunnolla lumipeitettä, vaikka pakkasta olisikin.
Kannattaa kokeilla eri metodeja - itse en millään jaksais odottaa puolta kesää, että jotain itua alkais tulla esiin maasta, jos olisivat kovin syvällä. Varrethan meillä päin kuolee yleensä aika lähelle maanpintaa joka talvi.
Minä istutin, taisi olla n. 4 - 5 vuotta sitten -ainakin, yhden kärhön syvälle Kiinaan saakka. Kun sain taimen istutettua sinne syvälle monttuun, tein vielä sille korotetun penkin puureunuksella. Eipä tullut istutuksen jälkeisinä kesinä mitään pinnalle. Ei tietenkään, kun kesti kasvaa sieltä maan uumenista.
Viime vuonna se kärhö "heräsi" henkiin vasta loppusyksyllä. Peljästyin vallan, kun juuresta nousi pari terhakkaa vartta ylös asti. Ei vaan ehtinyt kukkia. Nyt aikaisin keväällä kärhön kuivuneista käkkyvarsista on kasvanut vihreitä lehtiä ja juuresta työntyy komeita ja terhakoita alkuja.
Mitä tästä opimme: ei tarttis liioitella, kun kaivaa syvälle. Ja seuraavaksi kokeilen tuota viittä senttiä!
Olen annaw:n kanssa samaa mieltä että kannattaa kokeilla eri tapoja ei ne vanhat totuudet aina niin ehdottomia ole.
Viimetalveksi unohtui kaksi isokukkaista kärhöä myyntipurkeissaan tontin nurkkaan, purkki vain löysästi maahan upotettu ja ilman suojausta ne siinä lähes pinnassa talvehti.En edes odottanut niiden selviävän hengissä mutta siellä ne nyt puskee uutta vartta.
Kokeile Hoyabella sitä styroksia reunoille se nyt ei maltaita maksa ja sittenhän sen näkee
Minulla on styrokslevy kylmän sementti kuistin reunaan kaivettu kun ajattelin että kärhön juuret ei siitä kylmästä kivestä pidä, tiedähäntä auttaako mitään, siinä se nyt kuitenkin kasvaa.
Vuosia sitten kun kärhöt olivat arkoja, hienoja ja kalliita harvinaisuuksia niistä oli hienoja ja monimutkaisia kasvatusohjeita,se myytti on jotenkin jäännyt päälle. Tänään ne ovat arkipäiväistyneet, niitä saa muutamalla eurolla, jopa halvemmalla kun jotain tavis perennoja, niin niiden kanssa voi minusta elää ilman sen suurempia suorituspaineita
viime syksyn stressinhuippuna hautasin hätäpäissäni siirteeseen parikymmentä ruusua, vajaa kymmenen kärhöä ja alle kymmenen pionia, puhumattakaan muista buddleijoista ja trilliumeista. Tulevaan kukkapenkkiin, josta oli siis kuorittu kasvusto pois ja kivet+savi esillä, kaivoin lapionlevyiset ojat, siihen ruukut ja päälle hätipitiä hiekkaa. Talvi oli toki edullinen ja runsasluminen. Tuo hiekka olikin siksi, jos ei lunta olis tullutkaan…
ja siis hengissä vissiin kaikki