Hei kärhötietäjät! Hakusanalla ei löydy enkä jaksa selata kaikkia 457 viestiä läpi: jos istutan hankkimani Nelly Moserin isoon ruukkuun, mitä teen ruukulle syksyllä (Vyöhyke II)? Tämä on ensimmäinen kärhöni. Kärhölle suunnittelemani paikka on lämmin, maa on harjusoraa ja siihen kohtaan ei oikein pysty niin massiivista maanvaihtotyötä tekemään että voisi istuttaa maahan.
Katko syksyllä versot puolesta metristä ja jos on kellari vie sinne. Jos ei ole kellaria kaiva ruukku maahan syvälle… Jotkut ovat talvettaneet esim autotallissa, joka ei mene juuri pakkasen puolelle.
Kuinka monta yötä vielä?
Oikea vastaus oli yksi 
, Multibluehan se. Eka avautunut kukka niin korkealla, että piti kurkotella kuvaa ottaessa.
siis että presidentti elää sittenkin! Olin uutta taimea istuttamassa entisen tilalle, kun se näytti ihan jo täysin elonsa päättäneen. Vaan eikös vaan pilkistänyt uusi kasvun alku iloisena yllätyksenä harjaneilikan takaa. Nyt meillä on sitten kaksi presidenttiä, ettäs sen tiedätte!
Varsovan Nike ja Viola kukkivat kasvihuoneessa.
Multiblue heittäytyi elottomaksi, olisi pitänyt tehdä kuten Aviron ja pitää hänet kasvuhuoneessa ruukussa, kun oli ja vielä painava heivata ulos. Peittelin häntä harsolla iltakaudet ja perjantaina jäi sitten ulos, viimeistään tämänpäiväinen myrsky ilmeisesti katkoi, jostakin kohtaa ja tuessaan makasi antautuneena.
-napsin saksilla kahden silmukohdan pätkiin, puuteroin juurrutushormonilla ja laitoin multiin. saa nähdä selviääkö hengissä, alkuperäinen vai pistokkaat. kukinta on oi mennyt....
Voi Valtsu kun harmittaa. Pidetään peukkuja että Multiblue jatkaa jalkojaan sun hoivissa.
Tämän kevään uusi tulokas meidän pihalla: Rouva Cholmondeley levitteleikse helmojaan.
wau. ompas sinistä jopa petunioissa. muutama sininen kärhö sinittelee harson sisällä, mikä maassa mikä ruukussa. eipä paljon kukinta hurmaa, jos harsonhelmoja pitää nostaa ja helman alle kurkistaa sinistä nähdessään. tuo rouva itse on uusi tuttavuus, johon kannattaa minun tutustua, ties vaikka löydän ja pääsee siniseen ruukkuuni listittävien listalle.
Minulla on jalokärhöt olleet 5-6 vuotta vanhassa paikassa kukkineet ja kasvaneet tosi upeasti. Viime vuonna yksi 6 lähti kasvaan ja noin 20cm versot olivat menneet poikki kaikki en tiedä söikö joku vai mikä tuli uudet versot lähti heti kasvuun ja kun ne oli 15cm taas poikki sen jälkeen ei kasvattanut enää uusia ei ole noussut tänä vuonna ollenkaan.
Nyt ollen tuonut niistä yhden nykyiseen asuin paikkani matka noin 5km hyvin on nyt lähtenyt kasvuun vaikka juuret meni poikki kun en kiven takia saanut kaivettua kunnolla ja täällä kun istutin niin olin katkaisut yhden verson 30cm pätkä oli maassa kun seuraavana päivänä kastelin niin huomasin, oli ihan velto siinä helteessä oli maanut päivän.
Laitoin kompastiin mutta otin kuintenkin pois ja katkaisin alimmat lehdet pois ja tokkäsin multaan äitinsä viereen nyt on tosi terhakka ja kasvanutkin pituutta jo en ole uskaltanut katsoa onko tehnyt juuria.
Nyt istutin kärhön kaikien sääntöjen mukaan ja varmaan se nyt kuolee sillä kun 5-6 i vuotta sitten istutin en kaivanut kuoppaa kuin juuri sen verran että juuret sopi maan alle ja lannotuskin on vähän ollut huonoa keväällä olen heittänyt muutaman murun kevät lannotusta. Paikka on ollut kyllä aurinkoinen vanhan jalasmökin seinällä juurella ollut muutama krookus ei salaojia kiven koloon vaan tökkäsin, mutta silti kaikki raakut lähtivät ja talvehtivat hyvin.
Ostin ne aikoinaan tukusta maksoivat tosi vähän olivat puoli kuolleita sisällä olleita muutama pieni vaalen vihdeä verso näkyvissä, mutta vaikka silloin oli kesäkuun loppu niin kerkesivät vielä kukkiin sinä syksynä.
Täytyy varmaan kaivaa se kuoleeksi luulemani kärhö esiin ja tutkia on siinä vielä elämää.
Ihan ensimmäinen Jackmanniini kuivatti yhtäkkiä versonsa vaikka oli lähtenyt hyvin kasvuun. Oli istutettuna köynnösruusun tyvelle. Kuvittelin että se oli mennyttä ja hankin uuden, mutta seuraavana vuonna se heräsi kuin heräsikin (edit: joten Huitukka: sulla on kaksi presidenttiä ja mulla kaksi Jackmanniita vieretysten samasta syystä…). Voi olla muutakin mutta epäilen, että se sai istutusvaiheessa liikaa aurinkoa juurelleen, oli kovin helteistä silloin ja istutuspaikka ihan penkin reunassa. Tänä kesänä istutin kärhöt (tyhmännäköisten) pahvikaulusten kanssa kun ei ollut heti noita petunioita laittaa. Yksikään ei ole - ainakaan vielä - kuivattanut ihteensä.
Joskus kärhöt ei tarvitse mitään syytä ollakseen nousematta… Kai ne ajattelee, että empä viitti tänä vuonna. Seuraavana voi kukinta olla päätähuimaava.
Minulla Jackmannii oli sellainen oikukas alussa. Istutusvuonna se kasvoi puolentoista metrin verson ja teki muutaman kukan. Seuraavana vuonna luulin sen kuolleen, kunnes se teki elokuussa 20 cm verson. Sitten kolmantena kesänä se kasvoi ja kukki hyvin, ja sitten aina komeammin. Mikään valtava se ei ole vieläkään, mutta komistuu vuosi vuodelta.
Niobe, jonka ostin viime vuonna oli suuressa ruukussa, kuihdutti kaikki versonsa, mutta heräsi tänä keväänä kellarissa vietetyn talven jälkeen henkiin. Luulin sen kasvatelleen suuret juuret, mutta kun nyt istutin sen maahan, niin eipä nuo kovin kummoiset olleet… muutaman uuden pitkän juuren se oli tehnyt. Noh, se on nyt maasa Pink Fantasyn kanssa, ja toivoa sopii, että se siellä vahvistuu ja on joskus komea.
Kiitos Poppius vinkistä kärhöjen ajatuksenjuoksuun.Viime vuonna istutin niitä kaariportin molemmin puolin ja yksi jäi nousematta. Kuinka ollakaan sieltä se löytyi ilmeisesti liian syvään istutettuna ja siirsin sen toiseen paikkaan.
Olen myös hurahtanut kärhöihin ja jostain säälintunteesta taimitarhalla alkukeväällä käydessäni nappasin pari 2 euron aletainta mukaani. Ja jeeee - molemmat ovat lähteneet kasvuun (niitä on nyt viisi kolmen metrin penkissä). Muilla kärhöillä on enemmän tilaa, en niitä ehdoin tahdoin tahdo tappaa.
Hei, kärhöt PITÄÄ istuttaa syvään jos haluaa taata niiden talvenkeston! Siis parikymmentä senttiä vähintään. Se vaan kyllä voi alkuvuosina hidastuttaa kevätheräämistä. Mutta esim. mun Madame le Coultreni oli kasvattanut hirveästi juuria versoista, jotka olivat mullan alla. Tai siis siinä hiekkakauluksen sisällä. Oli mahavan suuri juuristo jo kahden vuoden jälkeen, kun siirsin sen.
Kärhöt pitää istuttaa syvään myös sienitautien varalta (englanniksi “clematis wilt”, Phoma clematidina, mitähän suomeksi?). Taudin iskiessä versot lakastuvat, mutta jos juuripaakku on riittävän syvällä, kasvi voi vielä toipua ja alkaa versoa uudestaan.
Mutta Suomessa varmaan tuo kylmyys on tätäkin tärkeämpi syy istuttaa syvään. 
Tänään jäi käsiin taimistolta john paul II. Jotain valkoista kun olen havitellut jo pidempään. Ainakin memuli nautti tämän kukista viime kesänä? Koitin nyt istuttaa mahdollisimman syvälle, ja toivon hänelle pitkää ikää. Nämä jalokärhöt ovat muutenkin yllättäneet iloisesti, sekä ruukuissa että maassa kasvaessaan
satues, onko tuo Doctor Ruppel? On todella herkän kaunis. John Paul tai Jan Pawel on tuon varmaan siunatun puolalaisveljen Stefan Franczakin lajikkeita. Suositellaan puolivarjoon, kaiketi, että kukat säilyvät kauemmin kauniina.
Jalomi, tuo "pauli" lähti hyvin kasvuun nyt keväällä ja voi hyvin, toinen "kardinaali" ei lähtenyt, vaan tulossa ihan pieniä alkuja. Ostin tänä keväänä toisenkin paulin. Minusta sen kukat näkyivät kauas ja kirkkaina, vaikka niitä ei montaa vielä viime kesänä ollutkaan.
Puolivarjoa en "paulille" pystynyt järjestämään, muttei sentään koko päivää tarvitse paisteessakaan olla. Vielä pitää miettiä, mitä juurelle istuttaisi jotta olisi varjossa. Arvoin siellä taimistolla tämän ja valge daamin välillä. Nyt jäi harmittamaan etten ottanut sitäkin
Et memuli sattunut näppäämään kuvaa tuon paulin kukasta?