Kaali: Kyssäkaali (kaalirapi), Brassica oleracea var. gongylodes

Maariankello, sitä harsoa/tunnelia tmv. suojaa ei kannata ottaa pois vaan vähäksi aikaa sillä jos kirpat on hyökätäkseen niin ne hyökkää tosi nopeesti ja sit se sun peli on menetetty siinä mielessä että ei hyödytä niitä suojia uudelleen viritellä kun syömingit on menossa siellä lehdillä.



Mutta jos ne kasvit on jo hyvän kokoisia ja haluut ottaa suojat pois niin sit vaan kokonaan. Nyt on kyllä tää viikko vielä aikalailla hankalaa keliä kai luvattu, tulee rakeita ja kaikkee muuta kivaa joten kannattaisiko nyt vielä jokunen päivä niitä kummiskin pitää ihan suojana vaan ?



Mulla kasvaa samassa rivissä kyssäkaalia ja jotain muuta vierekkäin. Otan harson niiltä varmaan ens viikolla koska se alkaa olla jo aikalailla pinkeenä kun kasvu alla on senverran isoa. En yhtään muista mitä siinä toisena kasvaa, pakko mennä nyt kurkkimaan kun alkoi niin häiritsemään. Olin siinä uskossa että se on jättilanttua mut onkohan sittenkään siinä, hmm.

Kaalikoita sanotaan tänä kesänä esiintyvän taas runsaasti. Se iskee kyllä isoihinkin kaaleihin ihan yhtä lailla. Pidän kyllä harsot kaalien päällä kunnes alan kerätä satoa. Sitten en enää jaksa edestakaisin harsoja remputtaa. Viime kesänä siinä vaiheessa kun otin parsakaaleilta harsot, koska sadon korjaaminen niistä jo alkoi, niin niihin iski kaalikoit. Yritin niitä kaalikoin toukkia tappaa liiskaamalla ja sainkin osan tapettua, mutta hitsin moinen homma. Sato aleni, mutta satoa kumminkin saatiin ihan ok. Jos koit olisivat päässeet aiemmin iskemään, niin luultavasti sadon alennus olisi ollut paljon totaalisempi. Ja voihan se sitten vielä iskeä kaaliperhonenkin, jos oikein huono tuuri käy.



Jos pidempään pitää harsoja kaalien päällä, niin harson täytyy tosiaan olla leveä. Ennen mulla oli 3 metriä leveät, mutta nykyään, kun otan pois sadonkorjaamisen aikaan, niin 2,5 metriä leveät ovat riittäneet.



Kyssäkaalihan ei kyllä ole niin iso kuin parsa-, kukka-, ruusu- ja keräkaalit.

kuvakuvaKiitos neuvoista, en taida ottakaan harsoja pois. Onko nuo noin hankalia, nuo kaalit? Tänään kävin kurkkaamassa kahden tunnelin sisälle. Hyvin ovat kasvaneet.

Tässä kuvat ja muistan näiden olevan eri kasvin, mutta kumpi on kumpi. Siis broccoli vai kyssäkaali.

Onko noitakin joku jo ehtinyt nakertamaan, kun muutama pieni reikä näkyy? Voi rähmä!

 

 

 

Arvauskilpailu? Sanoisin, että alempi on kyssä.

Kaalikoita ja -perhosia ei onneksi ole ollut joka kesä runsaasti ainakaan tähän mennessä. Ilmaston lämpenemisen myötä niitä ehkä tulee enemmän. Nehän eivät Suomessa talvehdi, vaan vaeltavat tänne etelämpää, jos on suotuisat oltavat. Kirppojakin on joskus enemmän ja joskus vähemmän.



Harsot päälle vaan takaisin, ovat vielä aika pieniäkin. Viis tai kuus kasvulehteä näyttää olevan. Viiden kasvulehden sanotaan olevan hyvä penkkiinistutuskoko.



Luulisin, että ylempi on kyssäkaali ja alempi parsakaali.

En ottanut harsoja pois. Antaa olla siellä vaan. Minusta nuo näyttivät jo niin isoilta verrattuna siihen, kun istutin ne. Nyt ne ovat jo 15 senttiä korkeita.

Mun kyssäni ovat alemman näköisiä (en ennen kasvattanut)

Eilen otin harsotunnelin pois ja myrkytin kyssäkaalit ja broccolit Neudorffin oliko se nyt Spruzit tai joku vastaava. Joku oli nakertanut kumpiakin. Toiset kasvit olivat niin kuin haulipyssyllä ammuttuja, toiset koskemattomia. Haluan saada satoa!!! Toivottavasti selviävät noista ötököistä.

Unohtui kysyä. Viikon päästä pitää uusia myrkytys. Tiedättekö pysyykö ne kirpat pois niistä nyt vai pitääkö vähän väliä myrkytellä. Eli siis tekeekö tuo aine semmosen kalvon tai jonkun, ettei ne ötökät enää tule niihin?

Minusta tuntuu että se tappaa elävät öttiäiset sekä myös muna-asteet. Muistelen että olisin lukenut niin. Uusia öttiäisiä varten täytyy antaa oma käsittely, luulen niin. Siinä purkin kyljessä oli muistaakseni aika hyvin selitetty, vai olikohan se Neudorffin nettisivuilla ?
Kirppoja vastaan voi taistella levittämällä kasvien lehdille puuntuhkaa. Se auttaa aika hyvin niin kauan kun se niillä lehdillä pysyy. Oon yleensä yrittänyt saada suojattua tuhkalla uusien lehtien kasvupisteet ja pienet uudet lehdet. Se on aika helppoa.
Nyt kun sateet loppui niin vois olla hyvä aika levittää sitä tuhkaa sinne kasveille. Huomiona sellanen että kun sen levittää märkien kasvien lehdille niin se tarttuu paremmin. Eli suihkuta ne kyssäkaalin lehdet ensin vedellä ja sitten tuhkaa sinne päälle.

No voi hemmetin hemmetti! Mistä mää ny tuhkaa teen kesähelteillä?? Täytyy miettiä… Kiitti Nuu jälleen neuvoista!

Olisko jollain puulämmitteinen sauna ? Monet kerää sitä tuhkaa johonkin astiaan, jos tuuri käy niin voisit saada täyden astiallisen ja vielä kiitokset päälle kun viet pois heidän “ongelmajätteensä” :slight_smile:

Hyvä idea, kiitti!

Oletteko jo Supersmeltzistä satoa korjanneet?



Minun Supersmeltzini kasvavat ehkä liian ravinteikkaassa maassa, koska ovat innokkaasti kasvattaneet lehtiä, mutta kyssät eivät vieläkään kovin suuria ole, varsinkaan suhteessa lehtiin.



Minkä kokoiseksi olette antaneet Supersmeltzin kasvaa?

Tuomipihlaja, ei mitään kiirettä vielä superschmelzien keräämisen kanssa. Nyt ne vasta alkavat kasvattaa sitä kyssää kunnolla. Anna kasvaa parikiloiseksi, tai ylikin tietty jos kasvaa. 4 kiloinen on edelleen tikutonta maukasta syötävää :slight_smile:

Eli ei superschmelzeistä montaa satoa kesässä oteta :slight_smile: Kyssäkaalejahan neuvotaan joskus kylvämään useampaan kertaan.



Mun siemenluettelossani sanotaan, että satoa saa superschmelzistä n. 70 vrk kylvöstä, mutta ainahan nuo arviot ovat optimistisia. Kylvöstä on nyt n. 120 vrk kulunut, mutta pieniä vielä ovat suhteessa lehtiin. Oliskohan ne kyssät nyt reilu kymmensenttisiä tai jotain sellaista.

Voi kai niitä ihan pieninäkin syödä mutta ei minusta kannata, vaan antaa kasvaa ja syö sitten isona. Niidenhän on tarkoitus kasvaa isoiksi, ja ne ei tosiaan tuu tikkuiseksi vaikka ovatkin kookkaita. Isoin mulla on ollut jotain vähän päälle 4 kg (näillähän kisataan Jättikasvisten SM-kisoissakin)  ja hyvin maistui   Niissä isoissa saattaa olla ihan vähän pinnassa jossain kohtaa tikkuisia kohtia mutta sellanen "juustohöyläys" riittää poistamaan sellaiset paikat.

Juu, annan kasvaa rauhassa. Mitä enemmän saa työllensä sadon muodossa vastinetta, sitä parempi.

Kyssäkaaleja kasvamassa tällä hetkellä

kuva

Valkkasin kuvauskohteeksi rivistä kohdan jossa on kolmea eri kokoista kyssäkaalia. Kaikki on samaa ja samanikäistä Superschmelz-lajiketta. Koko siis vaihtelee vaikka kasvuolot on ihan samat. Suurin on jo ihan mukavan kokoinen :)

 

Tikkuisia ovat isot, ööö... hups  happamia sanoo kettu edelleen pihlajanmarjoista

Se tikkuisuus on lajikkeesta kiinni. Superschmelz ei tule tikkuiseksi, se on oikeesti mehukas ja hyvä nelikiloisenakin. Oon kasvattanut sellaisen ja syönyt, ihan parista kohtaa pinnasta piti pikkuisen vuolla pois tikkuista kohtaa.