Ihan uusi loru miulle:D
Isäntä se tuota aina laulaa 
No mutta. Tosi kiva! Jotain tuon tapaista ajattelinkin. On teidän kanilla kyllä lokoisat oltavat, kun on
noin hieno koti.
Jadeliila, miten niin liian tuhma…
Aattelin että jos joku vettää herneet nokkaan tukikeppien kans
Noi tukikepit onkin hyvät . Riivittyjä herneitä mulla onkin täällä jo valmiina, mutten sitten niitä ihan nenään asti vielä saanut. Heheee, tota ei oo isäntäkään keksinyt, se vaan kysyy, että onko molemmissa nenissä eli sieraimissa.
Meidän likka ei tykkää tästä lasten lorusta, tää on oikeestaan paljon pahempi, vaikka onkin Pikku-Marjan eläinlauluja -levyllä:
Oli Otto-pojalla kolme kania. Yksi niistä nuhan sai, siihen tukehtui, toisen popsi koirat kai, kolmas pakoon ui. Oli Otto-pojalla kolme kania.
Kreeta-Eulaalia, mä olisin pienenä tyttönä kyllä vuolaasti itkenyt tuollaista laulua :o
Niin minäkin, hyppäsin sen yli siitä levyltä vielä esikoisen ollessa pieni. Toisen kohdalla olin jo tottunut, mutta likka rupesi huutamaan erittäin vihaisesti. Nyt nämä nuorimmaiset kuuntelee vaan jotain Adam Lambertia, eikä mitään eläinlauluja, joten eivät edes huomanneet moista, vaikka yritin sitä niille soittaa. Eivätkä ruvenneet itkemään edes Neljä kissan poikaa -laulua, jota minä(!) kyynelehdin vieläkin.
Väinö-kani muutti ulos. No, ei nyt sentään ole ympäri vuorokauden eikä sadesäällä. 
Mutta kauniina kesäisinä päivinä kyllä. Häkki on 2 m pitkä. Talvisin tuo häkki on olohuoneessa ja tietenkin Väinö myös.
Yöt Väinö nukkuu sisällä ns. normi kanihäkissä.
Isäntä jo suunnitteli, että tekee Väinölle kunnon ulkotarhan.
Kaikki on vinksinvonksin, tai ainakin heikunkeikun… Siis tämä tarha ei ole ihan vatupassilla vedetty, mutta asukit onneksi viihtyvät. Meillä on kolme kania, mutta tyttönen joutuu vielä oleskelemaan eri paikassa, kunnes pojat on leikattu. Pinta-alaa on n. 15 neliötä, eihän meillä nyt suuruudenhulluja olla. Sisustus on kyllä lasten käsialaa, hmmm, kaikenlaisia ämpäreitä yms…, missähän muuten asukit luuraavat tässä kuvassa.
Ihana söpö kaveri 
. Teitin kanihäkissä voisi pitää vaikka hevosta, on se niin iso . Hieno, on tilaa temmeltää.
No täytyyhän kolmella kanilla tilaa olla… Ja talven ne joutuvat viettämään vähän ahtaimmissa oloissa.
Mun rakkaat mussukat: kastroitu musta kani on Teuvo ja vaaleampi on hänen tyttöystävänsä Jasu. Molemmat ns. "rescue -kaneja" ja tulleet meille aikuisina. Asustavat yhdessä huoneessa kompostorikehikon sisällä. 
Rakastavaiset 
Aatelkaas, meillä on 11-vuotias maatiaiskani, joka on aina koko elämänsä ollut päivisin puolet vuodesta aivan vapaana pihalla. Jostain kummasta se on aina tiennyt, missä ison pihapiirin ( kaksi asuintaloa, ulkorakennus, kasvimaa, isot pihat kummassakin talossa) rajat menevät. Naapureita ei ole. Koskaan se ei ole mihinkään lähtenyt. Iltaisin pistämme sen ulkotarhaansa, joka on kyllä ihan hutera, ei todellakaan ketun pitävä. Eikä tarhassa kattoakaan ole, paitsi pienessä kanimökissä, joka on tarhan sisällä. Kukaan ei ole vienyt, vaikka kettuja ja haukkoja kyllä täällä näkee. Ehkä sillä on suojelusenkelit. Ihan alussa se joskus puri aitaukseen reiän (huonoa kanaverkkoa) ja yritti vähän kaivaakin, mutta ensimmäisen kesän jälkeen ei enää viitsinyt. Itse asiassa se menee mielellään tarhaansa, välillä iltaisin ihan itsekin ennen kuin ollaan ehditty hoitaa asiaa. No, on sitä tietty välillä ollut vaikea iltaisin löytääkin, varsinkin helteellä, kun sillä kuitenkin on iso tämä reviiri. Talvisin hän asuu lasitetulla parvekkeella. Kun lumet pysyvämmin tulee, niin muuttaa kesäasunnostaan talviasuntoon. Hän on myös erittäin seurallinen ja hakeutuu yleensä seuraan aina,jos pihalla jotakin puuhastelee. Ja varsinkin, kun miesväki käyttää jotain konetta, on hän erittäin kiinnostunut. Päänsä tuppaa työntämään uteliaana väliin. Puutarha alkaa olla jo niin iso, että onneksi ei yhden kanin ruokailua juuri huomaa ;=) Ja onneksi ei ole niitä citykaneja, sittenhän ei tämä homma tällä tavalla kävisi päinsä! Kankeaksi ja laiskaksi on jo tullut. Otettiin, kun lapset kovasti toivoivat, mutta nyt on kolmesta lapsesta jo kaksi muuttaneet pois ja pian lähtee kai kolmaskin. En ois silloin uskonut, kun kani otettiin, että täällä me sitten elellään kolme vanhusta, kun lapset jo ovat maailmalla:=)
Teukan kynsienleikkuu. Pojun kun kääntää selälleen, niin saa napsia kynnet rauhassa. Miltei nukahtaa tuohon asentoon.
Tyttö osaa ottaa lunkisti. Lemppariasento: "riisitikut" suoraan taakse ojennettuna.
Miten on kanin madottamisen laita? Meillä on ollu kani vajaan vuoden. On kesällä ulkona päivät. Luin kanifoorumilta, että olis hyvä madottaa mutta onko? Mitään lieroja en ole huomannut papanoissa mutta eihän se mikään tae tietenkään ole.
jantta: enpä oikein itsekään tiedä mitä tuon kanien madottamisen kanssa pitäisi tehdä. Tuntuu olevan kahta koulukuntaa, toiset madottaa ja toiset ei. Meillä kanit ovat olleet reilun vuoden, enkä ole ainakaan toistaiseksi madottanut. Pupulit olivat kesällä vain satunnaisesti ulkona (kun niitä täytyy vahtia, vielä ei ole ehditty tekemään kunnon häkkiä, jossa katto ja pohjaverkko).