Karhunvatukka (karhunvattu, karhunvadelma),Rubus fruticosus

Minä en osaa vastata, koska minulla on vain tuo yksi puska. Sen nimeäkään en tiedä, sillä olen saanut sen pari vuotta sitten pienenä taimena ystävältä joka oli saanut omansa joskus ystävältä jne.

Meillä on ainakin kovin makeat marjat, Vuokkis voisi kaivaa pistokkaan kun tänne päin on tulossa!

Jos sulla on siinä sellaisia, niin toki… tuonkos jotain sitten…

Elä nyt, ellei jotain ihan satu silmään sopivaa…

Minä tässä mietikselen, että olisiko aivan älyvapaa idea laittaa ruusuportin toiseen reunaan karhunvadelmaa? Kun olen semmoisesta kauan haaveillut, mutta sille ei oikein ole paikkaa. Tuossa olisi. Jos sen istuttaisi köynnöskaaren viereen pohjattomaan korvoon… Tueeko siitä kauhea pöheikkö, ja miten pitkiä versoja siperialainen kasvattaa?



Tytöt ihan vaativat että semmoisen istutan siihen… kun tulin asiaa ääneen pohtineeksi. Hehheh. Mutta olisiko se siinä liian ronski köynnös? Vai saako sen kesytettyä kaareen nätisti? Kaari on kyllä tukeva, ei mikään rimpula vaan puusta tehty. Toiselle reunalle istutin Teresanruusun. Ja se saa kaveriksi vielä myöhemmin jonkun viticella kärhön (Juu, olisi ollut järkevää istuttaa se samaan kuoppaan, mutta kun ei nyt ollut kärhöä käsillä. Yhden olisin voinut siirtää, mutta eihän sitä nyt viitsi tuestaan irti repiä.)

Karhunvatukka (Sonja) on ainakin aika villi kaveri, en laittaisi sellaiseen porttiin josta olis tarkoitus kulkea. On valtavan piikkinen ja levittelee versojaan joka suuntaan.

Kauniit kukat sillä on ja marjat varsinkin kauniit. Ei kasva kuin 3 m korkuiseksi ja ruohonleikkurilla saa pidettyä sivuversot kurissa. Kenenkään EI pidä kulkea käsivarret paljaana karhunvatun lähelläkään, syyn huomaa pian. Sitomalla versot saa pidettyä järjestyksessä, mutta kiivaan kasvun aikaan yhdessä yössä tapahtuu...

Ovat kivasti antaneet satoa, nyt kolmas kesä menossa enkävaihtaisi pois (kasvavat tiukasti rajattuna valmisaitakaareen sidottuna, aina sieltä joku verso meinaa hyökätä)

Kovasti tässä asiaa olen miettinyt, mutta en oikein vielä tiedä… Köynnösportin leveys on kylläkin 2 metriä, joten tilaa siinä on kulkea, vaikka köynnös vähän rehentelisikin sivullepäin, mutta silti vähän hirvittää. Jos se osoittautuisikin vääräksi valinnaksi siihen, pääseekö siitä ollenkaan eroon? ja kyllähän se saisi satoakin tehdä. Leviääkö se muuten siemenistä? Kivikkopenkki on ihan siinä vieressä (oikeestaan köynnös tulisi kivikkopenkin reunaan, mutta tietenkin estettynä juurten leviäminen.)



Olen yrittänyt etsiä kuvia köynnöskaarista joissa sitä kasvaa, mutta enpähän ole löytänyt kuin yhden… ja se oli tosi leveä kaariportti.

Ystävä, jolta nuo meidän taimet sain, on ihan helisemässä sen kanssa. En tiedä, leviääkö siemenistä, mutta se korkea kehikko, jossa karhunvadelmaa hänellä oli, oli aivan täpötäynnä versoja, niitä römpötti joka suuntaan ja korkeat tulivat kehikon yläpäästä jo hyvää vauhtia retkottaen alaspäin. Eikös ollut eläväinen kuvaus, sellainen mielikuva siitä hässäkästä minulle vaan jäi, rönöttämässä siellä hänen kasvimaan reunassa :slight_smile:

Minulla karhunvadelma kasvaa marjanpensaan ympärille tarkoitetun pyöreän kehikon sisällä. Kaikki versot, jotka tulevat sen ulkopuolelle katkotaan armottomasti, muuten ei saa millään sitä rajoitettua.

Karhunvatukka Rubus fructicosus ‘Thornless Evergreen’ pläjäytetty tänään pihaan. Tukea en ole kasville vielä keksinyt ja huomasin tuotelapusta, että mokoma voi kasvaa 800mm korkuiseksi. Onkohan tämä Suomen oloissa mahdollista? Vinkkejä kaipaisin myös tuennan suhteen, “tikut” istutettu nyt talon seinustalle. Riittääkö tukilanka, vai tarvitsenko tuhdimmat puut tms, miten tulossa oleva talvi ja rusakot…olen ihan aloittelija :wink:

Meillä kasvaa tontin nurkassa, sille on laitettu tueksi sellanen puinen “haitarimallinen” kasvitukiritilä (saa esim. Honkkarista) pystysuunnassa kiinni tolppiin, jotka upotettu maahan. Tämä tuenta on ensimmäisenä satovuonna todettu vähän liian pieneksi. Uudet versot tarvitsisivat 2x korkeamman tuen.

Talon seinustalla pystyy paremmin tukemaan millä tahansa ritiliköllä.

Mun täytyy kehittää omalle vatukalle joku parempi tuenta systeemi.

No ei kai 80 cm korkea kasvi käsittääkseni ihan kamalan järeitä tukia tarvitse? Itse olen laittanut monille tuettaville harjateräksestä väännettyjä kaaria, eivät ainakaan katkeile maahan iskettäessä.

En tiedä miten eri lajit kasvaa korkeutta, mutta meidän on nyt ainakin 3m korkea ja koko ajan kasvaa.

Ilmeisesti maalaistollon vatukka kasvaakin 800 cm korkeaksi. Siinä onkin jo tukemista :slight_smile:

Niin ja jos kyseessä on R. fructicosus, siitä käytettäviä ovat vain juuret ja lehdet…kasvaa kyllä hyvinkin vaikka 8 metriä - maata pitkin.

Thornfree evergreen-nimellä myydään yleensä R. laciniatusta, josta ainakin kaksi tai useampia lajikkeita.

Karhunvattuja olen mussutellut päivittäin ja illat lukenut lisää. Ohjeessa neuvotaan pystyttämään 2-3 m tukiseitäät rivin päihin ja väliin muovipäälysteiset rautalangat 30-60 cm välein korkeussuunnassa päälekkäin. Rautalankatukeen kiinnitetään marjoja tekevät versot ja uudet sitoisin samanmoiseen viritelmään toiselle sivulle, etteivät tule silmille/ käsivarsille.

Jos laittaisin nyt kasvamaan, istuttaisin kohopenkkiin tai jopa väsäisin lämpöpenkin. Tukisin kunnolla koska kohopenkissä tuppaavat nekin kaiketi herkemmin kaatumaan. Tilaa vievä kasvi mutta olen tykästynyt kovasti, ja kasvaa IV vyöhykkeellä meillä, eikä ehdi kaikki raakileet kysyä tänä syksynä.

terassin alta kurkisti syksyllä karhunvattua ja samoin lasten hiekkalaatikolta. Kivasti tuo leviää ja yhdestä alkuperäisestä taimesta olen saanut jo monta juurivesaa jaettua . Keväällä jatkan omaa penkkiä joten konttaan keväällä aikaisin terassin alle kaivelemaan juurivesaa esille ja laitan sisällä ruukkuun elpymään kunnes voin istuttaa tuonne oikeaan paikkaan

Siirtelin karhunvatut aurinkoisempaan paikkaan. Nyt mietin siihen juurelle jotain kasvia, joka äkkiä täyttäisi maan. Olisiko kuukausimansikka hyvä, sitä löytyisi? Minulla on myös alut mesi- ja jalomarjaa, pärjäisiköhän ne?

Kuukausimansikka ei tee rönsyjä, taimia tarvitaan siis paljon. Siemenkylvönä niitä saa paljon, mutta kasvu on ensimmäisen kesän tosi hidasta. Tavallinen metsämansikka täyttää maan rönsyillä nopeasti ja maistuukukkais pyöritystä!