vuosia rehottanut viljelypalstani on tänä kesänä raivattu ja
käännetty ja pienimuotoinen viljely on aloitettu. suurin osa pläntistä
on kuitenkin käyttämättä. mitähän tässä pitäisi tehdä, jotta
rikkaruohot eivät valtaa viljelemätöntä osaa täysin ja että palsta
olisi ensi kesänä helpommin käännettävissä? katetta? kertokaa vinkkinne, te viisaammat!
juhuu, kuka auttais 
Helpoin tapa on laittaa joku peite (pressu tai vastaava) päälle joka estää rikkaruohojen kasvun.
ok, pressu tms hankintalistalle siis. mitenkä on, pitäisikö maa kääntää syksyllä uudelleen?
Vilmaorvokki hei. Käypä lukaisemassa ketju KOMPOSTOINTI ja sieltä "Onko puutarhanhoito muutakin kuin kompostointia". Olen siellä saanut aivan loistavia neuvoja peltomaan kunnostukseen ja käyttöönottoon, ja varmasti sinullekin siellä on asiaa jos kohta ei välttämättä aivan sitä mitä kyselit. Kannattaa lukea ne jutut alusta alkaen ja pitää ketju mielessä vastaisen varalle!
Onnea ja tarmoa matkaan!
heippa
Mistäs olette hankkineet kuorikatetta puutarhoihinne , muualta kuin kaupasta ostettavista valmispusseista, jotka tulee aika hintaviksi??
Jos lähiseudulla on sahalaitoksia, sieltä kannattaa kysyä. Tosin eivät välttämättä myy koska kuorihake käytetään lämmöntuotantoon, tai eivät halua ihmisiä vaivoikseen saha-alueille.
Tai sitten joltakin maajussilta joka tekee polttohaketta. Puuhake käy myös katteeksi.
En vastaa kysymykseen mistä kuorikatetta saa, sensijaan kysyn havaintoja sen sopivuudesta hienommille kasveille. Havupuiden kasvualusta ja kuorikin on hapanta ja siten sen ei pitäisi sopia kaikille puutarhakasveille, sama on myös havupuu hakkeella ja sahajauholla. Kuulin kuinka mansikkamaalle oli levitetty sahajauhoa, havupuuta, ja siellä oli kastematoja vasta noin metrin päässä siitä mistä tämä kate loppui.
Olen saanut tietoa että jenkeissä ja varmaan muuallakin havupuun kuorta ensin kompostoidaan noin vuosi ennen sen käyttöä.Tästä kaipaisin kokemuksia.
Minulla oli tehoka made in USA hakkuri, kitaan kelpasi 9" runko. Hake ei kuitenkaan silloin vielä käynyt riittvävävästi kaupan. Saimme mm kaksi tilausta grynderien työmaille, piti hakea pois. Työselityksessä oli kuoriketta eikä lehtipuuhake siis kelvannut? Työnvalvoja vaati kuoriketta.
Siirsin muualla rönsyilleen kattamista koskevan keskustelun tänne sitä varten valmiina olevaan paikkaan. Siirretyt viestit tunnistaa siitä että niissä lukee sana "siirretty" punaisella, ja näköjään tämä siirtopäivä muuttuu siihen viestiin päivämääräksi. Joten siirettyjen viestien alkuperäinen kirjoituspäiväys voi olla vaikkapa viime vuoden keväältä... lukekaa siis niiden sisältöjä tämä asia mielessä
.
Vilmaorvokki,kysäisepä paikkakunnaltasi sellaisesta kuljetusfirmasta joka toimittaa multaa. Saattaa tärpätä. Ainakin meilläpäin tulee paljon halvemmaksi ostaa muuta kuin pussitavaraa, mutta pitääkin ostaa sitten useampia kuutioita.
Jatketaan! Eli mietin ja pähkäilen sellaista asiaa, että kun perustan uuden kukkapenkin tai viljelyspaikan enkä halua kaivaa savimaahani vedellä täyttyvää kuoppaa (tullut niitäkin jo jokunen tehtyä) , laitan siis sanomalehtiä aivan alimmaiseksi maan pinnalle. Oikein? Eikö siitä maasta edes pintaa kaivella ensin pois? Sitten olisi kai tarkoitus laittaa papereiden päälle multaa? No siinäkö se on? Eikö siitä penkistä tule näin tehden kamalan matala kasvien juuria ajatellen? Vai onko tarkoitus laittaa sitä multaa säkkikaupalla? Ja eikö siitä sitten seuraa että on tehtävä reunat jotta se multamäärä pysyy paikoillaan eikä valu pikkuhiljaa reunoilta alas?
Kuinka paljon sitä paperia pitää alimmaksi laittaa? Onko tarkoitus että se pysyy pitkään, vaiko vain hetken aikaa rikkaruohojen tulppana? Aina ennen olen kaivanut hiki päässä, mutta kiinnostaisi tietää enemmän tästä kattamisesta.
Pyörin kyllä jo tänään hakusanalla sanomalehti löytämissäni jutusteluissa, hirmu paljon niitä tuli esiin, eli josko tämä nyt avattu paikka antaisi helpomman tien löytää vastauksia ja neuvoja. Näkemissäni kuvissa ei kyllä reunoja ollut rakenneltu eivätkä ne tehdyt istutusalueet kovin korkeilta vaikuttaneet.
Minä taasen olen ihan äimän käkenä tuon sanomalehtikatteen kanssa.
Alkuperäinen kirjoittaja: Tuntematon tai poistettu käyttäjä
En ole pahemmin noin penkkejä perustanut, mutta luulisin, että sanomalehtien takoitus on estää yksivuotisten rikkakasvien kasvu ja seuraavana kesänä sanomalehdet on jo maatuneet ja silloinhan penkin multatila on jo syvempi ja yksivuotiset rikat ei enää nouse.
Eikun sillä siis estetään niitten monivuotisten rikkojen nousu - juuret kuoleentuvat katteen alla ja sanomalehdet tosiaan ovat maatuneet siinä vaiheessa, kun kasvien juuret yltävät sinne asti. Ja kyllähän ne yksivuotisten siemenetkin sinne piiloon jäävät ja itävät vain jos ne joskus käännetään pintaan sieltä.
Juolavehnän ja vuohenputken päällä on sitten oltava sitä katetta ja multaa paljon - väh. 20 senttiä sanoisin ja sekin siis jo tiivistettynä, sillä ne ovat sitkeitä sissejä ja mieluummin enempi jos vaan multaa riittää.
Hyvä, tulihan sitä tietoa
Muistaakseni joku kirjoitti taannoin, että ensimmäisenä kesänä kannattaa kasvattaa sanomalehtipenkissä yksivuotisia, jotka tarvitsevat hieman vähemmän multaa kuin perennat.
Toiset taas kaivavat varovasti perennoille reiän sanomalehteen jotta juuret pääsevät syvemmälle.
Mutta jos multaa on mahdollista laittaa paksu kerros niin perennat voi kyllä istuttaa siihen heti.
Itse perustin sanomalehtipenkin salaateille ja krasseille tänä keväänä. Hyvin onnistui. Muutoin olen perustanut koko kasvimaan sanomalehtimenetelmällä. Nytkin olen aloittanut lisäalan valtaamisen nurmikosta ensi kevääksi.
Nuun tavoin minulla on savimaa, joten kohopenkki on tarpeen ja on juolavehnää, joten olen käyttänyt tuota sanomalehti systeemiä ja katekangasta ja muvoviakin matalajuuristen alla.
Tuo vyöryminen on onkelma kohopenkissä ja jollei halua käyttää kiviä tai tiiliä reunuksina, täytyy penkin ympärille kaivaa avo-oja
Tässä vaiheessa on tarpeen se keväällä keskustelussa ollut kanttausrauta - multatila ruohikon ja åenkin välissä pidetään avoimen kanttausraudalla. Silloin heinät ennättää torpata ennenkuin ne ennättävät penkkiin saakka.
On sitten katetta ja katetta. Kateviljelijä varmaan vähän karttaa tämän ''aluskatteen'' nimittämistä katteeksi, sillä varsinaisessa kateviljelyssä - sillä lienee oma otsikko? - penkin pinta peitetään eloperäisellä katteella. Kukkapenkissä voi käyttää kyllä katekankaitakin ja maisemoida ne sitten jollain. Silloin eivät kasvitkaan leviä liikaa - toisaalta jos haluaa niiden leviävän se estyy.
Joo, tästä tuli nyt, taas, tämmöinen sekava sepustus ja kysymys oli pelkästään alle laitettavista katteista
Hei. Olen tehnyt nurmikolle penkkejä sanomalehtien päälle. Mutta nurmikon olen ensin lapiolla kääntänyt, ettei olisi liian tiivis sitten perennojen juurille aikanaan. Siihen päälle heittelin syyslannoitetta perustamisohjeen (lukee muistaakseni säkissä) verran. Sanomalehteä olen laittanut pari-kolme sivua päällekkäin. Se on riittänyt nurmikolle ja rikoille. En usko, että vuohenkelloa estää mikään sanomalehtimäärä kasvamasta, se kun on lonkeroinut kuitenkin juurensa jo aiotun penkin ulkopuolellekin ja sieltä leviää taas.
Kohopenkki on kyllä hyvä. Savimaalla etenkin ja myös kuivemmalla maalla viime talven tapaisten sulamis-jäätymisepisodien aikana. Oikeastaan ainoa tapa säästää kasvin juuret monesti.
Onko kukaan kokeillut pahvia sanomalehtien sijasta, minulla olisi käytettävissäni isoja kartonkipahvi-levyjä, sanokaas mielipiteitä, eikös se oo samaa ainetta kuin sanomalehti suurin piirtein 
.
Olen käyttänyt avattuja pahvilaatikkoja ja pinkopahvia. Nämä ovat vähän järeämpäänkin tarpeeseen, ja esim. pinkopahvia käytin liuskekivikäytävän alle. Ja läpi ei kasva ollenkaan ne vuohenputket, koiranputket, nokkoset ja juolavehnä jotka siinä aiemmin viettivät makeaa elämää.