Keijunmekko, Rhodochiton atrosanguineus

Joo kyllä konttasinki,mutta nämä löyty mullasta jonka keräsi lattialta ja johon kylyvin lobeliat :sweat_smile:
Tiiät että kaikkensa tekee :innocent:

2 tykkäystä

Eilen koulin laventelit ja keijunmekot isompiin. On näitä kyllä ihan liikaa.

Siirsin lähes kaikki koulitut laventelit ja osan keijunmekoista vielä kellariin (viileään ja valoisaan), isoimmat taimet jätin huoneenlämpöön lampun alle. Täytyy vertailla kasvua kellarissa ja asuintiloissa.

Mut eikö keijunmekko vähän saisikin “venähtää”, kun siitä tulee riippuva köynnös amppeliin? Kunhan kasvavat vähän lisää niin täytynee aloittaa latvominen. Monta kertaa olette keijunmekkoja tavanneet latvoa?

En yleensä latvo ollenkaan.

1 tykkäys

Montako tainta sinulla tulee amppeliin ? Viime kesänä minulla oli 3 tainta n 20 cm halkaisijan amppelissa, enkä minäkään latvonut. Ihan hyvältä näyttivät.

Olen latvonut jos ei itsekseen ole haarautunut. Yleensä laitan täyteksviksi amppeleihin, en koskaan yksinään.
Lobelioissa itämisen merkkejä.

Löytyi vielä kuva 3 taimen Keijunmekkoamppelista viimekesältä.

10 tykkäystä

Onpa aivan ihanat! :heart_eyes:
Tuollaisista haaveilen itsekin. Ekaa kertaa elämässäni kasvatan mekkoja siemenestä tänä vuonna, katsotaan mitä niistä tulee.

1 tykkäys

Latvon alussa yleensä kerran ja sen jälkeen vain tarpeeseen kasvua rajoittaen. Haarautuminen tulee tuossa plussana.

25 cm amppeliin laitan 4 taimea.

Sehän siinä onkin, kun ekaa kertaa keijunmekkoa laittelen, niin en ole yhtään osannut ajatella vielä tuommoisia :grimacing: Mutta näiden vastausten perusteella laitan sen 3-4, riippuen taimien ja amppelien koosta, kunhan isompiin ruukutus tulee ajankohtaiseksi :+1:

Täytyypä huvikseen latvoa osa ja ja jättää osa latvomatta :slight_smile:

1 tykkäys

Minä olen latvonut keijunmekkoja, koska ne ehtii muuten kasvaa liian pitkiksi. Joinain vuosina juurrutin niitä latvoja, mutta en ole sitä enää tehnyt. Kylvän 5-6 siementä samaan turvenappiin, enkä kouli taimia erilleen. Yhden taimipurkin voi sitten istuttaa amppeliin. Viime kesänä minulla ei ollut amppeleita rakennusprojektin vuoksi, kun parveke purettiin. Istutin neljä purkillista taimia isoon ruukkuun, jonka keskelle pystytin köynnöstuen. Siitä tuli ihan kiva mekkotolppa.


Ruukussa oli vanhoja multia, ja sinne kasvoi sekaan myös kiertotatarta. Vaikka kyseessä onkin rikkaruoho, jätin sen sinne kiemurtelemaan, kun huomasin sen niin myöhään, että se oli jo kietoutunut mekkojen sekaan.

Mun mekot alkaa nyt vasta kasvattamaan pituutta, niin että niitä joutuisi latvomaan. Mustasilmäsusannat taisin kylvää aivan liian aikaisin, kun ne kasvattaa jo tosi pitkiä varsia. Pari suurinta olen latvonut, mutta niiden haaratkin alkavat olemaan liian pitkiä. En tiedä miten niitä hillitsisi. Valon puutetta niillä ei voi olla.

4 tykkäystä

Mulla on nyt ihan överisti näitä. En tajunnut, että nämä itävät näin hyvin. Mitä kannattaisi tehdä? Minkä kokoisena näitä kannattaisi alkaa koulimaan?

7 tykkäystä

Hyvin voi jo koulia. Pakko myös :joy:
Työ voitte Karvarin kanssa kanssa perustaa jonkun vertaistukiryhmän :wink:

4 tykkäystä

Kurppa sen sanoi, mä vaan haukoin henkeäni
:sweat_smile: :joy: :rofl:

2 tykkäystä

Hupsista !! Hyvä on itävyys ollu, kyllä tuosta katraasta semmosen sata amppelia saa kyhättyä, auts! :sweat_smile:

2 tykkäystä

Pääsiäinen tulossa, ei tarvitse pääsiäisruohoa kylvää.Jätä yksi purkki ihan semmoselleen.

1 tykkäys

Minulla kävi ihan sama homma!
Löin vielä kaikki neljä pussillista siemeniä yhtä aikaa hajakylvöön kun aattelin, ettei nämä ensinnäkään idä hyvin ja kun siemenetkin olivat kaikki vanhentuneita.

Tuli sitten about miljoona pikkutainta. Oli pakko kouliessa heittää pois muutama kymmenen pienintä, kun ei minulla riitä mikään tila kaikille.

Nyt on 50 isointa lampun alla huoneenlämmössä ja loput pienemmät n. 50 kpl kellarissa viileässä ja valoisassa.

7 tykkäystä

8 tykkäystä

Nämon korkiassa ruukussa ja annan nuitten kasvaa ylöspäin.
Eioo ollu koskaan näin komiat mekot.

8 tykkäystä

Perässä tullaan.

7 tykkäystä

Mikä on ehdottomasti alhaisin ulkolämpötila, jolloin keijunmekkojen siirtoa ulos voisi edes teoriassa harkita?