Just näin
Miunkin latvotut mekot työntää näköjään melkein joka haarasta uutta.
Oishan se ihme, jos kerranki onnistuis
25 euroa!!!? 
Minä ostin viime keväänä puutarhalta hyvässä kasvussa olevan taimen kolmella eurolla. Se kukki ja kasvoi aina lokakuun puoleen väliin asti kärhöjen seurana. Ostan taas keväällä muutaman ja nautin niiden kasvusta ja kukinnasta. Olen niin surkea taimikasvattaja, etten yritä edes siemenistä kasvattaa. Mekkoni teki kyllä siemenpallukoita, mutta en kerännyt niitä talteen.
Meidän lähi-puutarha naapurikylässä sanoi, että tulossa on Keijunmekkoja, mutta ei vinkannut mitään, paljon tulevat maksamaan. Ei kuulema vielä tiedä... Eli UUsiksi soitto sitten lähempänä sitä aikaa, kun ulos saa istutaa.. En oikeesti ihan noin paljon haluu maksaa, kuin mitä Tarleena oli nähnyt, Jos ne täällä etelän suunnassa on rahanahneempia.
Kasvatatteko pieniä keijunmekon taimia auringossa ikkunalla vai varjossa? Kumpi parempi vaihtoehto?
Muistelen Kurpitsan joskus maininneen, että on nähnyt komeimmat keijut varjossa. Niinpä vein puolet taimistani keittiön ikkunalle, johon paistaa vain aamulla vähän aikaa. Katson kummassa paikassa viihtyvät paremmin, aurinkoisessa vai varjossa. Jotenkin vaikuttaa siltä, että ovat vähän pirteämpiä silloin kun aurinko ei porota täysillä.
Ei minun mekkoni ainakaan suoraa auringon paahdetta kestä, lurpallaan ovat heti.
Miestäkin valistin aikamoisin uhkauksin, kun olen äiteen luona niin mekot pois paahteesta ja takaisin heti parempaan valoon kun suora porotus on ohi.
Viime keväänä ostin minäkin Keijunmekon. Oli todella komea, pitkä ja tuuhea. Maksoin muistaakseni siitä n. 20 euroa. Aion hankkia samanlaisen tänäkin keväänä, koska taas kerran totesin, että en ole mikään taimikasvattaja: ainoat nyt kasvattamani mustasilmäsusannat ovat aika hentoja ja pitkiä, hailunvihreitä, ja kääpiösamettikukan alkuja saa katsoa suurennuslasilla, vaikka istutin ne aikaa sitten. Minun on siis parasta vain ostaa taimet, ovat silloin kunnollisia. Ei sen puoleen, onhan niitä taimenalkuja mukava käydä aamuisin tervehtimässä ja katsomassa, miten kasvu edistyy. Luulen, että minun kastelussani on parantamisen varaa; joko kastelen liikaa tai en ollenkaan.
Ihailen täällä teidän hienoja kasvatustöitänne ja jo komeita alkujanne.
Nyt kaipaisin neuvoja mekkomestareilta. Voisiko tämän kokoiset taimet istuttaa jo amppeliin, kun osan ajattelin riippuvana kasvattaa ja osan ritilää pitkin köynnöksenä ylös päin.
Tökin tikkuja taimien tueksi ja jos nyt tikkuja pitkin kasvavat niin eihän niitä saa enää nätisti amppeliin.
.Ja sitten ne kastelukiteet jos ne samalla sekoittaisi mullan joukkoon niin miten se lannoitus sitten kävisi kun taimet ovat ikään kuin niin nesteytetyt ettei voi lannoite litkuakaan antaa, hukkuvat raukat.
On tämä nyt sekavasti ilmaistu, ymmärtääkö kukaan ?
No taimet tässä ja voisiko purkkeihin laittaa vai vielä antaa kasvaa pikkuruukuissa ?
Mestari en ole, mutta kyllä mie laittaisin jo amppeleihin jos niille kerran tilaa on.
Laita vähän kanankakkaa ihan pohjalle nin ei tarvi hetkeen miettiä lannoituksen kanssa.
Jos pääsee liian märäksi niin kasvu pysähtyy pitkäksi aikaa.
Arvelen, että kannattaisi käyttää kastelukiteiden seurana kevytsoraa, joka toisi ilmavuutta ja keveyttä multaan.
Olen huomannut, että kun taimiastioiden multaa möyhii tikun kanssa purkin reunoista ja pistelee ilmarakoja, niin kasvit tykkää siitä ja saattaa tapahtua oikea kasvupyrähdyskin tämän käsittelyn jälkeen. Näin kannattaa tehdä varsinkin silloin, jos on tullut annettua vähän liikaa vettä.
Kiitos Kurpitsa ja Sipuli hyvistä neuvoista, huomenna sitten vain istuttamaan.
En ole aikaisemmin mekkoja yrittänyt kasvattaa ja jotenkin on ollut niin hikinen taival. Alku näytti aivan toivottomalta, itivät kyllä hyvin mutta aivan liian lämpimässä olkkarin ikkunalla näytti tie nousevan pystyyn, kaatua kupsahtelivat yksi toisensa jälkeen.
Sitten vaihdettiin huonetta, patteri kiinni ja lisävaloa roikan päähän, lämpötilan laskin sinne viiteentoista ja tämä oli helmikuun alussa. Nyt joukkokuolemat pysähtyivät niin kuin kaikki muukin, olla mököttivät vain, niukalla kastelulla koetin taiteilla etteivät märkyyteen olisi läkähtyneet. Siinä sitten koko talvi nitkuteltiin jotenkuten hengissä.
Koulimisen jälkeen olin varma että meidän yhteinen taival nyt viimeistään loppuu, tilanne tuntui lähinnä viimeiseltä voitelulta, koko porukka oli sen verran huonohenkisen oloista. Enempää en enää osasi, sammutin valot ja suljin huoneen oven, kellokytkin kyllä hoitaisi taas aamuksi valoa vaikka oma mieli oli kyllä murheesta musta.
Parin päivän jälkeen ajattelin käydä vainaat korjaamassa pois ja suunnittelin jo keväistä mekko adoptiota, nyt hinnalla ei olisi enää mitään väliä kunhan rahalla selviää niin hyvä on.
Mutta ihme oli tapahtunut ,kun todella kahden päivän jälkeen astuin meidän viilennettyyn mekkohuoneeseen niin kaikki, siis ihan jokainen, nökötti terhakkaana pienet lehdet tanakasti pörhöllä.
Hyi tunsin häpeää olin melkein kalkkiviivoilla luovuttanut mutta puolustuksekseni katson että ovat olleet harvinaisen hankalia huollettavia.
Kiitos kaikille jotka ovat ohjeita antaneet etenkin Kurpitsalle erikois kiitos, ilman ohjeitasi emme olisi tänään tässä
Miten jatko sujuu onkin sitten taas eri juttu....
Viime kesäinen keijunmekko ruukku on nyt ollut muutaman päivän pohjoisikkunalla keittiössä varovaisessa kastelussa ja siinä kasvaa nyt jotain vihreää Kovin on pieniä vielä ja paljon mahdollista että kyseessä on joku rikkaruoho... Mutta tällä hetkellä tuntuu ihastuttavalta ajatus että kysessä on viimekesäisen kukan itäneet siemenet. Oiskohan tuo mahdollista?
Purkissa johon pari viikkoa sitten kylvin kaupan siemeniä näkyy myös jotain vihreää...
Ihan kivaa, varsinkin kun maa näin aamutuimaan on täällä ihan valkoinen 
Ensimmäisen istutuskokeiluni myötä neljä viikkoa sitten kylvetyt mekot ovat nyt ihan hyvävointisen näköisiä ja niissä on tällä hetkellä kahdet lehtiparit ja ne ovat noin 1-3 cm korkuisia. Mitä seuraavaksi pitäisi tehdä?
Koulit ne erikseen tai suoraan lopullisiin astioihin, ei sen kummempaa.
Tässä miun vanha mekko tällä hetkellä. Tykkäsi kun sai keväällä uudet mullat ja vähän isomman astian.
Onko liian myöhäistä istuttaa keijunmekon ja kelloköynnöksen siemeniä IV- vyöhykkeellä?? Heräsin hieman myöhään tänä vuonna tähän taimen kasvatukseen..siemeniäkin olisi vielä viime vuodesta jäljellä
Mielestäni jo myöhäistä, koska alkuun lähtö mekoilla on aika hidasta. Minulta kyllä saisit jo pari kuukautta sitten matkaan lähteneitä mekon alkuja. Samalla vyöhykkeellä asumme, mutta välimatkaa silti taitaisi mekonhakureissulle kertyä.
Millaisiin astioihin te istutatte keijunmekot? Vaihtoehtoja tässä pohdiskelen...
Mie istutin jo ison amppelin keskelle, viereen Heliotrooppeja ja reunoille Lumihiutaleita.
Jokohan näitä keijunmekkoja vois istutella isompaan?
Tietysti voisi:) Hyvät taimet!