Kaksi punaista, leikattua kollikissaa etsivät uutta, yhteistä, rakastavaa kotia. Pojat ovat sisäkissoja, mutta niitä on ulkoilutettu valjaissa. Pienistä lapsista tai koirista kissat eivät pidä ja iältään ne ovat neljä ja viisi. Uuteen kotiin ne saavat paljon leluja ja tarvikkeita. Kissat joutuvat olemaan pitkiä päiviä keskenään omistajasta riippumattomista syistä, joten niille olisi parempi jos saisivat uuden kodin. Sijainti on nyt Riihimäki ja kuljetuksessa autetaan (Työkaverin kissat kyseessä)
Trigona,joo,mulle on kans ihan sama et mitä rotua pennuissa on…tykkään vaan vähän pidemmästä karvasta,kunhan ei ole liian pitkää,et menee helpolla takkuun,ellei tarpeeksi usein harjaa.Nimistä sen verran,et r-kirjainta en nimeen halua ja sen,et nimi on lapsenkin helppo sanoa.
Meillä oli vähän tuommoinen kissa kuin kesärannalla. Joku ajoi sen yli pari viikkoa sitten. Olen nyt haudalle istutellut narsisseja ja krookuksia. Isäntä rupesi jo isänpäiväksi toivomaan uutta kissaa.
Seuraa hetken millainen luonne pennulla on ja anna nimi sen perusteella :). Itse olen antanut muutamille kissoilleni nimet väriensä mukaan, saattavat kuulostaa vähän höppänöiltä, mutta ei haittaa meidän perheessä!
Minun oranssi puolipitkäkarvainen (koska virallisestihan ainoita pitkäkarvaisia ovat muistaakseni persialaiset, muut ovat puolipitkäisiä) kissani on aivan sataprosenttisesti maatiainen, molemmat vanhemmatkin ovat lyhytkarvaisia -eli mistä lienen saanut karvansa.
Caracal oikeassa olet ainoa pitkäkarvainen on persialainen. Sinun kissan vanhemmat molemmat kantavat pitkäkarvageeniä se täytyy olla molemmissa vanhemmissa joko näkyvä tai piilossa oleva eli molempien vanhempien vanhemissa on pitkäkarvageeni joka on periytynyt. Osa pennuista voi olla pikäkarvaisia ja osa lyhytkarvaisia.
Samalla lailla periytyy kissojen värit vanhempien väri pentujen värin.
Luin silloin kun kasvatin rotukissoja hieman kissojen genetiikkaa siittä löytyy aika paljon tietoa nykyään myös netistä.
Genetiikka vaikuttaa kaikkeen karvaan, väriin, luonteeseen, kokoon ja ikävä kyllä perinnöllisiin tauteihin
Meidän neidit sai tänään kaupasta kotiin adventtikalenterin. Awa meinasi jo avata kaikki luukut, Musu mietti samaa vieressä. Siksi vein ne suit sait sukkelaan kaappiin odottamaan adventtiaamua:
Kesäheinä, meillä eivät kaapitkaan kissoja pidättelisi, yksi kissoistani osaa avata kaapinovet. Onneksi joissakin keittiön kaapeissa on edellisen asukkaan jäljiltä lapsilukot, niissä säilytetään kaikki, mitä kissojen ei tarvitse saada tassuihinsa. Lapsille tarkoitettu liesisuojakin on paikoillaan vain kissojen takia, ne kun ovat näppäriä tekemään vaikka mitä. Suosittelen liesisuojaa muillekin kissojen ja/tai koirien omistajille (koira varsinkin saattaa työpöydälle tähyillessään napsauttaa lieden päälle tassullaan).