Tässä näkyy pennun naama paremmin vaikka kuvan laadulla ei palioa hehkuteta
Peetulla (?) on vähän sellainen ilme että: mees ny pois siitä, kun mää tän mun uuden mamman kanssa kaveeraan 
Peetu? Aika hyvä Minulle on kerran neuvottu, että koiran nimessä on hyvä olla R, jotta koiraa kutsuessa/komentaessa tulee sille mielikuva murinasta 
No ei se kyllä mitään auttanu, kun meidän BeRRRttaa pitelin niskapersotteessa, purin niskasta (pirusti tul karvoja suuhun), painoin maata vasten ym. ja karjuin BeRRRRtta pRRRRRRkle, silloin kun tuli se hetki, kun katsottiin kuka päättää. Semmonen pehmeä seurakoiratyyppinen oli hän Mutta juupelin sitkeä, kyllä se sitten loppuviimetteeks tuli tulokseen, että parempi tehä niinkuin minä haluan
Minä olen taas kuulut jos useampi koira nimet täytyy olla erilaiset ja päätyä erilailla että koira pystyy erottaan nimensä kun sitä huutaa peetu ja aatu kuulostaa paljon samanlaisilta.
No pistä ärrä, Preetu.
ja sit onko Peetu liian samanlainen Eetun kanssa? Jos sois sittenkin Pörri tai Rölli
Rölli on oikein hyvä koiran nimi 
Toiminut käytännössä meillä oikein hyvin melkein 14 vuotta.
Äänestäm Röllin puolesta
Ehdottomasti Rölli
Niin, sit se kuuluis meiän kans samaan kerhoon 
Jännää aikaa odottaa ja odottavan aika on pitkä ennenkuin pennun saat! Pyry oli 4 viikon kun käytiin katsomassa ,sitten 8 viikon ikäisenä haettiin;)
Rölli on hyvä nimi Lyhyt, hauska ja sopii isommallekin koiralle
Pikkuusella on ollu jännittäviä marjareissuja. Eilen päästiin ensimmäisen kerran tänä kesänä kyykäärmeen kanssa ottelemaan. Kuulin jo äänestä, mistä on kysymys ja komennin koiran pois. Pikkuusen mielestä käärmejahti on tosi jännittävää, yhdeltä se on ottanut hengen pois ja yksi tasoitti tilanteen iskeytymällä sen leukaperiin.Se oli eilen ja tänään oli taas tappion päivä. Ylivoimainen vihollislauma ampiaisia iski rynnäköllä kun pikkuunen vähän teki pesänselvitystä. Koira oli ampiaisia täynnä jotka yritti kaivautua karvapeitteen sisään antamaan iskuaan. Pikkuunen oli oikiasti helisemässä ja yritin knoppia niitä pois turkista, silti niitä löytyi vielä kotonakin. Harmi kun ei ollut kyypakkausta mukana, sehän auttaa niin ettei tule poltetta lainkaan.
Huomenna paremmin, toivottavsti.
Voi kauheeta! Tuota mä pelkään, nimittäin käärmeen kohtaamista, enemmän korulin puolesta,vaikka itsekin olen käärmekammoinen!
Ampparit kävi myös pentuna kimppuun sillä seurauksella,että kärpäsen surinakin saa se melkein paniikkiin!
Hui! Jo on ollut ohranan koiralla vähän liikaa jännitystä. Onneksi ei sit kuitenkaan pahempaa tullu niistä välikohtauksista.
Pannaanpas isojen röllien perään vaihteeksi kuva pikku pihakoirasta. Otto täytti menneellä viikolla seitsemän kuukautta, ja on ilmeisesti saavuttanut lopullisen korkeutensa, noin 37 cm. Nyt poika alkaa kartuttaa massaa, mutta tulee säilymään sutjakkana ja virtaviivaisena.
Otolle terveisiä cairnitriolta
! Aivan ihana ja symppis "pikkumies"!
Reippaan näköinen nuorimies 
paljonko mahtaa painaa nyt?
Cairnitriolle terveiset!
En ole punninnut Ottoa pitkään aikaan, mutta veikkaisin, että viiden-kuuden kilon paikkeilla painaa. Tässä näkyy Oton koko paremmin, vertailukohteena länsiylämaanterrieri Elviira.
Heema.Maanantaina tuli juuri Doriksen ja Elviksen lapsosille vuosi täyteen.Niin se aika rientää! Kovin on kehuja pennuista tullut.Mitään terveysongelmia ei ole kuulemma ollut kellään ja luonteiltaan ovat todella kilttejä ja sosiaalisia.
Kuulumisia olen saanut 9 pennusta melko usein,kuvia en uskalla silti toisten koirista laittaa.vain meidän Pilvistä ja Lyylistä.Yhdelle pennulle kasvoi etelävenäläisen parta,mutta muista jäi sileäkuonoisia.Kolme pennuista on melkein identtisiä Lyylin kanssa,1 Pilvin näköinen,1 oman näköisensä ja loput ovatkin sitten kuin mustia Pilviä
Pilvin ja Lyylin luona käydään lähes päivittäin.Ovat kyllä ihan yhtä ihana luonteisia kuin vanhempansakin.Meidän Oiva-poika saa ihan rauhassa tolloilla ja kiipeillä koirien päällä(nätisti,ei satuttaen)eikä tytöt ole moksiskaan.Leikkivät mielellään Oivan kanssa ja seuraavat sitä kuin hai laivaa.
Mun kullannuppuja ne ovat kyllä,heti tunkevat itsensä syliin kun tulen paikalle(ja muutenkin ovat sylikoiria).Suukkoja ja tassuja tulee jokapuolelta.Ja mustasukkaisia ollaan tietysti,kuin vain toinen pääsee syliin kerralla…Tottelevaisia tyttöjä ovat,saavat kulkea ilman hihnaa,eikä karkaile.Aivan täydellisiä kotikoiria minun mielestäni!
(kuvat on jo varmaan 2kk vanhoja,kun en nyt äkkiä kuvakansioita pläräten löytänyt uudempia kuvia,jossa ei olisi ihmisiä samassa kuvassa…)