Ai että on ihana pörröpää Stella. Tekisi heti mieli silitellä, rapsutella ja painaa nenä karvoihin ja
haistella sitä ihanaa pentutuoksua.
Todellakin, kaikille koiruleille ja kissoille turvallista kesää!
Meillä ei riiseninarttu vieläkään osoita minkäänlaista paranemisen merkkiä.
Sydämeen koskee kun näkee miten haluaa olla mukana ja mennä koirakavereiden kanssa ulos, mutta
kun en häntä päästä. Pitää aina vaan takatassua ylhällä, silloin tällöin sipasee maata, mutta ei varaa.
Tänään soitin ja tilasin ajan Aistiin. Mennään perjantaina käymään, toivottavasti selviäisi mikä
on vikana.
Hankalassa paikassa räksänpaskat kun ei mahdu kunnolla pyörimään 
Voi kun syy huomenna selviäisi ja jalka saataisiin kuntoon. Kurjia juttuja nämä.
Stella kiittää Chalia ja kaikkia peukuttajia. 
Kiertelin äsken pihalla kameran kanssa kuvailemassa. Otto -saksis leikki onnellisena pallolla, mutta Stellaa ja Lunaa suututti, kun heillä ei sellaista ollut. Naapurin tyttö pelaa tennista ja on tuonut koirille palloja, jotka eivät pompi. Koirat ovat olleet tuliaisista mielissään 
Aamun viileydessä oli Ruusanhuoltopäivä.Tuli kammattua takut, pestyä neito, föönattua ja vielä turpajouhet ajeltua. Sitten kelpasikin tehdä torikierros.
Ruusasta kuva kans.
Tultiin kotiin Aistista. Neurologi tarkkaili ontuvaa kävelyä ja tutki koiraa.
Selkä/selkälihakset on jumissa koska liikkuminen juuri nyt hankalaa, aristi selkää kun tutkittiin.
Elli kuitenkin löysi todennäköisen syyn ontumiseen, koska koira reagoi kunnolla.
Kinnernivelessä on todennäköisesti alkava nivelrikko. Leikkaushoito ainut hoito.
Nyt annetaan koirulin huilata pari viikkoa, ja jos tilanne ennallaan, lähdetään hoitamaan.
Selän lanne-ristiluualue tutkitaan silloin myös uudestaan.
Nyt matten iki-ihana 
riisenityttö saa rajoitetusti liikkua.
Arvaatte varmasti jo tulleen protestin määrää.
Luonteeltaan kun on sellainen minä-minä-minulle-nyt-heti, diivojen diiva, ikuinen suojelija ja vartija.
Tällainen eristäminen ei ole ollenkaan "Diivan" mieleen, mutta näkee ja kuulee kyllä normaalia kotielämää.
Toivon nyt että pakkohuiliksesta olisi jotain apua.
Teen kuitenkin kaiken, jotta diivamme saisi elää mahtavaa koiramaista elämää.
Hienoa, että syy todennäköisesti löytyi. Minkäikäinen "Diiva" on ?
Meillä oli aikoinaan riiseniuros, aivan ihana. Keksi aina kaikkea hauskaa Kerrankin, kun olin pihahommissa kärräämässä multaa istutuksille ja menin käymään sisällä puhelimessa, näin keittiön ikkunasta, että Demsey oli hypännyt kottikärryihin ja vauhdilla tyhjensi multaa kärryistä.
balkaninvuokko: 
Hobby The Diiva on syntynyt -07.
Laumaan kuuluu myös riiseniuros Zippo -04 ja käppänä Max -09.
Meidän lauman kekseliäisuudestä, pikku puuhista, tempauksista ja aikaansaannoista voisi kirjoittaa
kirjan. Omistajalla on oltava lehmän hermot, anteeksiantava, hyvinkin humoristinen ja nopeasti unohtava.
Jos istutan kasvin, käännän selkäni, on rehu jo tuotu vahingoittumatta terassille: Matte, löydettiin se mitä kaivoit maahan.
Kun istutin perunat…
…kävin siis ostamassa uutta siemenperunaa. Nyt tontilla kasvaa taas tänä kesänä "villiperunaa".
Nämä tyypit on kaikki käynyt 3-vuotisen koirakoulun ja voi kyllä liikkua yleisillä paikoilla ilman että
häpeäisi silmät päästään. Kotona on sitten ihan eri juttu. Kotona sitten toteuttavat itseään.
En hetkeäkään vaihtaisi pois vaikkakin työt tuplaantuu. Nämä tuovat niin paljon iloa elämään ja ennenkaikkea naurua. Riiseni on vaan ihan 10-rotu, vahtii ja suojelee, on sohvantyynynä, on elämää suurempi. Risukka vaan on risukka.
Chalin uskolliset:
Tämä kertoo kaiken, Suursnautseripennun opaskirjasesta:
"…rakastettavan raju karvakuono, kuraojien keisari, mutaisten viiksiensä lomasta aseistariisuvaa snautserihymyään väläytellen.
Sama tyyppi joka täysin ”coolina” muka nuuskiessaan neitikoirien katuviestejä, tarpeen tullen, onkin räjähtävän nopeana, jopa kesken oman pissakaarensa iskenyt vahvat, valkeat hampaansa tukevaan roistonpidätysotteeseen. Eläin joka kisoissa vakaasti uskoessaan oman vuoronsa koittaneen on katkonut kaikki puut lähietäisyydeltään, lopuksi oman remminsä ja syöksynyt hämmästyneiden tuomareiden ohi suorittamaan tehtäväänsä.
Upea, lihaksikas kiiltäväturkkinen otus, joka voimakkaana ravaa näyttelykehässä, itsetietoisen varmana omasta lumovoimastaan. Sama loputtoman uskollinen, rehti ystävä, hellyydenkipeä kovanaama, kotona valvomassa vierelläsi. Mihin siitä enää pääsee.”
– Tuula Prohorov –
Toivottavasti Diivan vaiva helpottaa.
Tahvo, Aistin viimevuotinen asiakas kunnostautui ja karkas sitten Tarjan luo heti kun silmä vältti. Tarjan poika Ville oli ihmetellyt, että mitä heidän pojat Retu ja Kalle oikein melskaa pihalla. Tahvo oli portin takana anellut, että leikkimään ois kiva tulla.
Ja oikein oli hypänny auton kyytiin,kun mä vieläkin nostan
.
No yritettiin Ruusasta kuvaa, mutta niin kova tuuli koko ajan, että karvat ei pysyneet ojennuksessa.
Tässä sitten muutama, jotka ei aivan kamalia.
Meidän pupsi-puudeli päätti(musta saksanpaimenkoira) tänään näyttää, mistä ns kana pissii…
Pihalta nappas suuhunsa kalikan, juoksi se suussaan tohkeissaan järveen ja aikansa siellä polskittuaan tiputti kalikan suustaan.
Siitäpä sitten hätä: koira ui ympyrää melko syvällä ,kunnes uikutus toi meidät katsomaan, mikä on.Tämä ui umpiväsyneenä ympyrää etsien kalikkaansa eikä käskytyksestä huolimatta tullut rannalle.
Ei auttanut muu kuin ottaa vene, ja ohjata pannasta takaisin.
Koiruli on jo 8 v, joten nuoruuden hurjuutta se ei enää ole.
Tyhmyyttä ja yli-innostusta pikemminkin.
Ja varmaan myös sitä intoa, mitä itsekukin tuntee, kun pääsee maaseudulle, kalikoiden ja veden ääreen.
Nyt pantiin portti laiturille kiinni, ei pääse enää rantaan itsekseen.
Oli koettelemus sekä koiralle että meille.
Tänään kävin riisenitytön kanssa ortopedillä. On aika hankalaa löytää ortopedi loma-aikana.
Sellainen löytyi kuitenkin, YES tiesi neuvoa.
Riisenityttöä todella tutkittiin, en tiennytkään että riiseni taipuu mitä monimuotoisiin akrobaattisiin asentoihin, ja vielä ilman protestointia. Kai sitten kun tietää miten se tehdään oikein. Takatassusta ei löytynyt mitään epänormaalia.
Tytteli rauhoitettiin ja rtg kuvia ottivat joka suunnasta, tassusta ja selästä.
Jo puolentoista viikon paha ontaaminen sai tänään selityksen. Takatassu on ok, mutta selästä löytyi spondyloosia ja ihan alaselässä näyttäisi olevan nikamavälissä pullistuma.
Ortopedi arveli siinä kohtaa olevan mahdollisesti hermo/hermoja puristuksessa. Nyt pitäisi sitten tilata magneettikuvausaika jotta saataisiin lopullinen vahvistus mitä selässä oikeastaan on.
Nyt on mieli rauhallisempi kun tietää mistä on kyse. Vaiva voidaan hoitaa tavalla tai toisella.
Risukan pitäisi nyt sitten olla pari viikkoa "erittäin vähällä liikunnalla", eristettynä muista koiristamme.
Helppo sanoa ja määrätä mutta äärimmäisen vaikeaa toteuttaa. Kyllä juu, joutuu elämään työhuoneessani ja kuule ja näkee elämää, mutta määräyksestä kulunut kuusi tuntia ja risukka protestoi hyvin äänekkäästi.
Ensi yöstä taitaa tulla ennätyksellisen pitkä. Tytteli niin haluaa nukkua omalla sohvalla tyyny pään alla.
Ei voi mitään, nyt hoidetaan.
Kuulosti melkoiselta uimaretkeltä tuo Kilpukan juttu. Tunnen kanssa koiran, joka vaikka keppiä kantaessaan noukkii aina kaikki palaset mukaansa. Siis jos kuiva keppi raksahtaa hampaissa poikki ja joku pala tipahtaa, niin noukkii kaikki palat mukaansa. Vieläpä niin, että jos välissä pysähtyy tervehtimään jotakuta tai vaikka päästää haukun, jokka kerta sen jälkeen ne kaikki palat on kerättävä mukaan : D
Chali, pystyiskö tekemään niin päin että tämä toipilas olisi omalla sohvallaan ja ne muut eristettynä työhuoneessa? Ja kumminpäin vain, niin koiraportti oven tilalle. Silloin on täysi näköyhteys mutta kuitenkin tukittu touhuamisen riski pois.
Hyvä että syy löytyy, että voidaan hoitaa.
Kunnon potkaluita vaan koirille, että on paikallaan pitävää tekemistä. Ja paljon extrarapsutuksia!
Hyvä, että löytyi syy ja on hoidettavissa
. Ja voimia toivon Chalille toteuttaa Diivan vähäistä liikuntaa. Hyvin on itsellä vieläkin muistissa häkkilepo, hyppykielto ja kaikki muut rajoitukset Tahvon kohdalla.
Ette usko minkälaisia epätoivoisia ujelluksia tuolta portin takaa kuuluu.
HÄNET on hylätty, KUULUVA syvä huokaisu, APUA- minä kuolen vaikerrus 
.
Toivottavasti naapurit, hyvinkin mahdollista että sinne asti kuuluu - ikkuna auki, ei tee eläinsuojeluilmoitusta.
R&T: ei onnistu omalla sohvalla nukkuminen, se on yläkerrassa ja porraskielto. Ajattelin kyllä sitä, mutta en kannna alas sohvaa 
. Luut eivät valitettavasti sovi massulle, ripulivaara. Juu, rapsutuksia niin että kädet ihan turkkirasvassa.
Kyssis, Tahvo leikattiin muistaakseni. Siitä varmasti "pakkolepoa".
Voi hyvänen aika jos Diiva joutuu leikattavaksi, taas suht pitkä huiliaika. Minulla menee järki.
Jos joutuisin eristämään urosriisenin, jälki olisi "oviraami kaulassa" meininki, ei onnistu.
Hobby on nyt koiraportin takana, näkee ja kuulee. Järjellä ajatellen ei mitään hätää.
Mutta kun se on niin Diiva, jos voisi niin teatraalisesti heittäytyisi puolihuolimattomasti pedilleen ja alkaisi itkeä krokokyyneliä. Samalla, kun prinssi saapuisi pelastamaan, nauraisi viiksiensä lomasta, onnistuin .
Uskokaa pois, Diiva on nyt "jäähylllä"‘’ , tulee olemaan tuskaiset pari viikkoa. Ja jäähy kestää vaan sen pakollisen ja määrätyn ajan. Minulla ei taitaisi järki kestää päivääkään lisäjäähyjä.
* pakko ottaa unilääkettä, aamulla töihin *
Tahvolla yritettiin ensin sitä häkkilepoa,mutta tilanne vaan paheni ja sitten leikattiin. Sen jälkeen laitettiin portti keittiön ja olohuoneen välille. Sai olla keittiössä ja eteisessä ihan miten halusi,kun siellä ei päässyt hyppäämään mihinkään.
Joo, ei oo tuo lepo helppoa toteuttaa koirien kanssa. Meillä Noppa-beagle joutui lepoon viime talvena (vai oliko se jo edellisenä?? kauhean nopeaan menee nää vuodet!) välilevyongelmien takia. Pikkukoira laitettiin hoitoon ja olohuoneeseen raahattiin iso patja. Sillä pötköteltiin välillä koko perhe, että saatiin armon lady olemaan paikoillaan. 
Tosin Noppa oli alkupäivät niin pöllyssä kipulääkkeistä (tyrä tuli akuuttina, kipushokissa vietiin päivystykseen), että se helpotti hommaa kummasti.
Tsemppiä Chalin hermoille ja Diivan selälle!
Hobby The Diiva on vahvojen särkylääkkeiden takia rauhallinen ja suorastaan raukea.
Hyvä niin, nyt levätään.
Ortopedi soitti myöhään eilen illalla, ja kertoi mitä elli kokous oli saanut selville.
Neurologi oli ollut samaa mieltä että koiralla on spondyloosis mutta hänen mielestä
alaselässä ei olisi ahtautumaa. Neurologiset tutkimukset puoltaisivat tätä.
Koira aristaa, mutta ei siinä mittakaavassa mitä sen pitäisi jos on ahtauma.
Seniori ortopedi katsoi rtg-kuvia toisella laitteella ja moninkertaistettuna, kinnernivelessä
on nivelrikko.
Nivelrikko ei ole leikattavissa.
Tänään aloitettiin Cartrophen hoito. Ravintolisiä määrättiin ja riittävästi lepoa.
Pari seuraavaa viikkoa kertovat missä mennään. Jos kaikki menee hyvin
Hobby saa vielä nauttia elämästään, jonkun ravinnelisän ja tulehduskipulääkken turvin.
Kipulääkitys olisi vain tarvittaessa.
Alkaa olla takki tyhjä Hobbylla ja minulla. On ollut turhan huolestuttava kaksi viikkoa.
Viikonloppu on ovella, aion ottaa koko lauma kainaloon, ja levätään.
Ai niin, tänään on Tahvon uuden elämän vuosipäivä. Onnenpäiväksi ristin tämän vuosi sitten. Oltiin jälkitarkastuksessa eläinsairaala Aistissa ja saatiin "vapauttava tuomio"= Tahvo oli kuntoutunut ällistyttävän hyvin.