Tässä meidän potilas.
Ania, minä ja äiti edelleenkin joskus ajatusvirheestä saadaan sekunnin murto-osan hetkellinen mielikuva, että meidän Russeli Aksu hyppäsi takkahuoneessa lempparituoliltaan alas ja lähti kävelemään. Se oli semmonen monta kertaa päivässä toistuva ääni ja kun koira kuoli, niin luuli kuulevansa sen tosi usein! Koira on ollut kuusen alla jo ties kuinka monta vuotya, mutta vieläkin joskus ihan salamana vilahtaa tuo mielikuva päässä kun talosta ilmeisesti kuuluu muuten vaan joku ääni. Keskusteltiin äidin kanssa koiran kuoltua, että tämä talohan pitää kaikenlaisia ääniä. Aina ennen oltiin luultu, että kaikki pienet äänet kuului jostain sieltä, mihin koira milloinkin oli mennyt puuhastelemaan.
Välillä häkkihoitoa ja sitten syli- ja vierihoitoa. Kyllä siitä vielä hyvä tulee
.
Turpoaako muuten toi leikattu jalka?
Tuttu tunne, PikkuPioni. Samoin kuin aikoinaan kissat joskus hyppäsivät yöllä jalkopäähän nukkumaan. Kun myöhemmin olivat jo muuttaneet kissojen taivaaseen, joskus tunsin että kissa makoilee jalkojen päällä.
Rokotusaikoja olisin varmistanut jos joku paremmin tietää.Kun pentuna rokotetaan ja sitten vuoden vanhana,tai vuoden päästä eka rokotuksista uusitaan, niin milloin seuraavaksi vastako nelivuotiaana,eikö siinä välillä tarvi mitään rokotusta?Siis kolme vuottako väliä?
Löysinkin rokotuskortin jossa lukee että voimassa kolme vuotta.
Tässä vielä lumettomaan aikaan kuvattu koiruus.
Pikin leikatun jalan varpaita hierotaan muutaman tunnin välein. Ei ole enää turvoksissa.
Mökkikukka…mun mäykky tyttöni eli suhinan kanssa monta vuotta ! Toki söi verenpainelääkettä viimeset kolme vuotta mutta 11 vuotiaaksi eli…mut kun vetkuttelin niin joutui kokemaan aortanrepeämisen. Vie ajoissa sitten lääkäriin kun alkaa sydänyskän ! Sen tunnistaa …yskii kun rasittuu ja lepoyskä on kuin hevonen rykisi .
Olen nyt istunut puoli tuntia tässä koneella, ja koko ajan on naapurin koiran haukku kuulunut, vaikka ei ole yhtään ikkunaa auki. Voitte kuvitella, millaista meillä on kesäaikaan 
.
Siis onko koira pihallaan haukkumassa? Aika tylsää. Tottahan koirat aina joskus haukkuu, mutta itseäkin raivostuttaisi jos koirat tauotta louskuttaisi pihassa. Vaikka siis itsellä on koiria. Itseäni hävettää jo sekin, jos joskus yöllä pissille päästäessä ( siis kun mennään vaikka myöhään nukkumaan tai vastaavasti herätään tosi aikaisin) joku koirista luulee pimeydessä kuulleensa tai nähneensä jotain ja haukahtaa. Sekin tuntuu kajahtavan siellä hiljaisuudessa niin, että tuntuu kuin ne huutaisi naapurit hereille.
Oletko sanonut naapureille asiasta? Siis ihan tyyliillä: Tiesittekö, että teidän koira haukkuu koko ajan? Onkohan sillä joku hätänä? 
Se viettää aika paljon aikaa pihalla häkissä (saksanpaimenkoira). Kuusiaita välissä, joten en näe sinne, mutta koira haukkuu pihalla ollessaan lähes tauotta. Liekö liian pieni häkki/liian vähän aktiviteetteja/eroahdistus??? Vaikea mennä valittamaan, ettei mene välit naapuriin, muutenkin ollaan hyvin vähän tekemisissä.
Kesällä laittoivat sen ulos iltakymmeneltä, ja silloin alkoi vähintään tunnin haukku, nuku siinä sitten. Onneksi nyt ilmeisesti nukkuu sisällä.
Se haukkuu kun se pistetään pihalle, ja jos kuulee pientäkin liikettä/puhetta jostain, esim. meidän pihasta, alkoi haukku - jos nyt on edes ehtinyt vaieta.
Äsken vaikeni pariksi minuutiksi, nyt taas aloitti…
Ei ole asiallista koiranpitoa.
Jos haukkuu tylsyyttään, asian voisi korjata.
Jos haukkuu opittuaan huonon tavan, asian voisi korjata kouluttamalla.
Jos haukkuu eroahdistusta, sama juttu.
Eikä sakemanni ole pihakoira. ( jos nyt ei mielestäni mikään koira siinä mielessä, että vain on häkissä tylsänä, mutta paksuturkkiset metsästyskoirat vielä jotenkin kästitän, kun ne painaa työnsä metsässä ja lepää sitten kotipihassa)
Sakemanni on myös työkoira, joka kaipaa paljon aktiviteettia.
Varapäreitä emo tai korvatulppia
Toisaalta raivostuttaa ja toisaalta sääli koiraa… isäntä ei antais mainita asiasta naapurille, mie voisin vielä sanoakin.
Emo, onko siellä omistajat kotona, sillon kun haukkuu? Tuli mieleeni, että tietääkö ne koiran haukkuvan.
Luulis että ainakin silloin, kun kesällä laittavat sen yöksi ulos. Muuten en tiedä.
Itse en mikään koiraekspertti ole, mutta kyllähän sakemanni on helposti turhautuvaa sorttia ja kaipaa aktivitetteja. Varmasti kehittää pahoja tapoja turhautuessaan.
Meillä on ollut nyt reilun vuoden verran kodinvaihtaja, sakemannia ja valkosta paimenta sisältävä nuori uros. Tuli meille kun edellisellä omistajalla oli ongelmia koiran kanssa. Joutui olemaan paljon yksin, teki tarpeita sisälle, tuhosi paikkoja ja oli pahemman sortin remmirähjä ja kiskoja hihnassa.
Nyt kun saa olla paljon ulkona ja osallistua näihin maaseudun töihin, niin mitään ongemia ei ole ollut. Kertaakaan ei ole vahinkoa sattunut sisälle, vaikka on työpäiviä yksin kotona. Mitään ei ole repinyt tai tuhonnut, ja muiden koirien haukkuminenkin on lakannut. Joskus saattaa rappusilla urahdella, kun koiria menee ohi, mutta ei yritäkään syöksyä pihasta pois tai haukkua. Ja aina on tosiaan irti ulkona.
Kerran kanteli poikani pehmolelua, kun poika oli lähes kaksi viikkoa poissa kotoa kesälomareissulla. Silloin osoitti ikäväänsä hakemalla pojan lelun makuupaikalleen, mutta yhtään reikää siihen ei tullut. Nämä onki ko majakka ja perävaunu poikani kanssa 
Ja ko koirasta puhetta tuli, niin laitetaanpa tuoretta kuvaaki tuosta meän vahista. Tässä ollaan tallihommissa. Pakkasilla viihtyy kummasti sisälläki oottelemassa että matte saa hommat tehtyä.
Aktiviteettia enemmänkin saksanpaimen kaipaa laumaansa. Sakemanni ei ole häkkikoira, sillä on sisäsyntyinen tarve olla perheen lähellä ja aina jaloissa. Se on perskärpänen sanan syvimmässä merkityksessä. Hyvällä tuurilla se suostuu makaamaan aloillaan sisällä, monesti se haluaa tulla mukaan vessaan, pesuhuoneeseen yms. Sen täytyy saada tietää, missä sen ihmiset ovat. Pehmeäpäinen sakemanni saattaa rätkyttää ulkona yksikseen ihan senkin takia, että sitä pelottaa, ja järkevämpikin ihan varmasti väykyttää jos joutuu olemaan eristettynä porukastaan.
Surku tulee aina kun näkee saksanpaimenen häkissä Emon naapurit eivät ilmiselvästi ymmärrä koiransa tarpeita, eikä se varmaan muutu vaikka siitä sanoisi. Haukkumisesta voi silti ihan hyvin sanoa, jos ja kun se häiritsee. Kieltämättä tulee mieleen, että miksi ihmeessä niillä ihmisillä on saksanpaimenkoira, jos he eivät halua aktiivista ja osallistuvaa koiraa pitää?