Kävimme katsomassa siskon perheen uutta perheenjäsentä, nimeltänsä Muru. Ikää hienot 7 viikkoa. 
Ihana.
On kyllä suloinen ja luonne vaikutti ihanalta.Tuli heti jakelemaan meille suukkoja. Tutki reippaasti ja rauhallisesti paikkoja. Matkakin (2 h 30min) oli mennyt hienosti. Rodultansa on akita.
On tuo kuin lelukoira. 
Kyllä on kaunis akitan pentu! Ja nimi kyllä kuvan puolesta sopii täydellisesti, itsekkin ajattelin kuvasta ennen tekstin lukua, että voi mikä MURU! 
Ihana Muru! =)
Meidän Jossusta on tullu jo näin iso koira:)
Novascotian noutajat taitaa olla ikinuoria. Käytiin likkojen kanssa vähän ruokkimassa ja ulkoiluttamassa naapurin vanhusta kun oli isäntäväki reissussa. Ikää sillä on ties kuinka paljon, vaivaa on jos jotakin, puolikuuro ja jalat on huonot, lenkillekään sitä ei kuulemma voi enää viedä, mutta niin vain otti meidät vastaan kuin pahainen pentu. Kohnottaa piti, vaikka melkein kompastui aitauksen kynnykseen. Lenkille ei sitten tietysti lähdetty, mutta sehän juoksutti silti likkoja siinä isossa pihassa niin, että tuskin perässä pysyivät. Aivan hassu koira
Ihania koiria balkaninvuokon kuvissa. Onko pommeja vai kleineja?
Meillä vanhin, just 16 v. koira taitaa olla viimeisillä päivillään. Yhtäkkiä tuli levottomaksi, kulkee vaan ja inisee ja toinen takajalka ei meinaa pysyä alla. Huteruutta takajaloissa on ollut jo jonkin aikaa mutta tämä romahdus tuli nyt ihan yhtäkkiä illalla.
16-vuotta koiralla on jo iso ikä. Jaksamisia sinne.
Voi, pahalta kuulostaa koiravanhuksen olo, taitaa halvaantua vai? Jaksamista Nuulle!
Nuulle jaksamisia, meillä piti juuri pari viikkoa sitten päästää 16,4- vuotias koira lepoon, todellakin voimat romahtivat lopulta päivässä.
Nuulle ja koiruudelle jaksamista 
Nuulle jaksamista! Meillä myös vanhuskoiran ikä lähenee 16vuotta, mutta saa nähdä onko meillä enää aikaa seuraavaan synttäriin (olis jouluna). Nyt taas ollut parempivointinen, välillä jo meinattiin luovuttaa. Lääkäri neuvoi, että kannattaa luopua kuitenkin ajoissa. Niin omistajien kuin koirankin kannalta se on parempi.
Nuu, niin surullista, jaksamista, Simulle myös. Vanhaksi on koiravanhukset eläneet.
Nuulle erikoissympatia-myötätunto-
.
Laitan tänne, vaikka kissasta onkin kyse, mutta kun täällä ollaan nyt vaikeiden päätösten edessä. Meillä kissavanhus 18v alkoi laihtua kesän alussa, oksenteli päivittäin, mutta mitään vikaa ei löytynyt. Pari viikkoa sitten alkoi laihtua rajusti ja vaan haahuili ympäri asuntoa. Lääkäriaika saatiin tämän viikon tiistaille, mutta ei siis varattu lopetusaikaa (kissa asui vanhempieni luona, mutta alunperin oli mun kissa). Edeltävät päivät olivat yhtä h…ttiä, kun ei ollut varma, että palaako lääkärireissulta vai ei. Töistä ei meinannut tulla mitään, koska ajatukset olivat ihan muualla ja itketti koko ajan. Mutta tiistaina lääkärissä äiti ja minä teimme päätöksen että kissarouva pääsee oksenteluistaan vanhojen kissakavereidensa luokse eikä asiaa pitkitetä enää, koska se olisi ollut edessä ihan lähiaikoina kuitenkin. Ja se oli oikeastaan helpotus, toki sitä itkettiin, kun kissa hyvästeltiin, mutta sen jälkeen on ollut ihan hyvä olla, vaikka ikävä välillä onkin (kuten nyt, kun asiasta kirjoitan). Voimia kaikille, joilla näitä vaikeita päätöksiä on edessä. Kyllä se olo itselläkin helpottuu, kun tietää tehneensä oikean ratkaisun.
Voi Nuu, voimahali sinulle ja rapsutuksia vanhukselle.
On aina surullista, kun koira tulee vanhaksi ja pitäisi päättää milloin olisi aika erota. Meillä on jo pitkään eletty samoissa tunnelmissa Jalon kanssa. Jaksamista Nuulle