Minulla on sitten huono tuuri.
Repellähän katkesi kulmuri pallopelissä vuotiaana ja se korjattiin, no korjaus on onneksi onnistunut hyvin.
Hilmalla sitten hajosi maitohammas pentuna ja se poistettiin kirurgisesti, pysyvien tullessa havaittiin pintavaurioita kulmahampaassa. No nyt se on sitten katkennut tänään, kun oli vähän kehnon näköinen.
Minun piti juuri tilatakin Hilmalle kontrolli, kun on mielestäni vähän sitä aristanut.
Ei mennä kontrolliin vaan huomenna hampaan korjaukseen aikaisin aamulla, onneksi tytär lupasi lähtee kaveriksi, kun on pitkä ajomatka.
Ja onneksi on huippu esimies ja työkaverit kun antoivat lyhyellä varoituksella minulle vapaata, ainoa mahdollisuus tuolla oli aamulla klo 8 mennä ekstrana ja muuten olisi pitänyt ajella helsinkiin asti päivystyskäynnille ja olis maksanut n. 1400€. Hilman virallinen nimihän on Karma, että sopiihan se hänelle ja minulle.
Hilmalle tehtiin myös vitaali-pulpa-amputaatio, niin kuin Repellekin.
Se hajonnut kulmahammas oli aika pahasti kolhinut pysyvien aihioita siellä ikenen sisällä silloin pentuna ja siksi tuo katkennut hammas oli heikon näköinen tuosta kärjestä.
Se katkesi niin kurjasti, että oli tosi terävä reuna ja ydin näkyvissä.
Hammas hoidettiin lääkepaikalla ja hiottiin terävät reunat sileiksi , terävä reuna oli jo tehnyt ison nirhauman ikenen sisäpuolelle…
Hammas näyttää ihan normaalilta kulmahampaalta, on vain vajaan sentin lyhyempi.
Samalla se huono osuus on nyt hampaasta poissa, se kärki oli meinaan saanut pahiten osumaa.
Heti herättyään tokkurasta oli Hilma taas vauhdikas oma itsensä, edellisenä iltana oli selvästi kipeä, nukkui vaan, eikä touhunnut mitään.
Ihana lääkäri ja hoitaja kun tulivat ennen työaikaansa hoitamaan Hilman hampaan kuntoon, maanantaina olisi jo ollut myöhäistä, koska mitä aiemmin tuo hoidetaan sen parempi ja 3vrk on ihan takaraja.
Murut.
Repe poikakin alkaa parantua.
Perjantaina otettiin kontrolliverikoe ja alkaa olla haima-arvot lähellä normaalia.
Repellä oli kesäkuussa akuutti haimatulehdus, hän ei ollut mikään kauhean kipeä, mutta ei ihan oma itsensä, nojaili minuun ja oli vähän reppana ja välillä oksensi keltaista vaahtoa öisin.
Repellä on hoitona ruokavalio, hän syö nyt hypoallergenic moderate calorieta, josssa on aika vähän rasvaa ja hyvin vähän mitään muuta, pienen siivun koirien maksalaatikkoa saa herkuksi pipanoihin.
Ja yhden denta stix tikun päivässä.
Olen yrittänyt pitää myös tuttaville ja sukulaisille kuria, koska helposti haluavat tuoda "herkkuja"koirille , vaikka olen yrittänyt sanoa, että lelu on kivampi tuliainen ja saavat kyllä kotona tarvittavat ruuat ja herkut.
Nyt Repe onkin ollut oikein reipas ja vilkas oma itsensä, joten näillä jatketaan.
Tää ei oo ihan noin reipas tapaus. Ajoin ylös nojatuolista ja pihalle, kun sateessa oli passeli tauko. Kuivana selvittiin. Nyt lotisee taas alas asti.
Tahvo 15.5.2005-3.10.2019
Kiitos rakas näistä vuosista♡
Osanottoni 
Tahvo sai elää pitkän elämän.
Paljon voimia suureen suruun.
Otan osaa.
Kyssis,lohuttava halaus.
Tahvolla nyt hyvä olla.
Iso lohtuhali Kyssikselle.
Osanotto tätäkin kautta.
Oli hienoa saada tutustua Tahvo-poikaan.
Voi, murheellisia uutisia Kyssiksellä. Otan osaa, suuri menetys !
Jaksamista sinne, osanotto Tahvon vuoksi. Siellä jossain ne nyt Maran kanssa menevät corgimaiseen tapaa hurjaa vauhtia, eikä kumpikaan ole kipeä!
Halit täältäkin Kyssis!
Kiitos kaikille. Suru ja ikävä ovat päällimäiset tunteet, mutta myös rauha. Tunne ja tieto, että on tehnyt oikean päätöksen.
Kotiuduin viikon reissulta viime lauantaina. Retu ja Hugo tuli hännät heiluen vastaan, mutta Tahvo ei ilahtunut, eikä häntä heilunut. Meni pöydän alle piiloon, että älä koske, sattuu.
Ensin varsin ajan Jens Kraushaarille ajatuksella, että katsotaan vielä, jospa jotain apua, helpotusta vielä löytyisi.
Ja oltiin sähköpostilla yhteydessä ja Tahvo saikin kipulääkettä jo menevän lisäksi. Mutta sitten päätin, että ei enää, nyt on aika. Päästää irti.
Tahvo oli pirteämpi pari viimeistä päivää. Häntäkin hivenen heilahti. Nukuttiin päiväunia ja kun katsoin TVtä, niin Tahvo pötkötti jalkojen välissä tuttuun tapaan.
Jens oli valmistautunut seniorikäyntiin, mutta sanoin, että tämä on nyt se viimeinen käynti. Olisi halunnut tutkia, mutta pyysin, ettei kokeile selkää, koska kipuja on kuitenkin. Maha oli kovin pinkeä, vaikka oli juuri ennen kakannutkin.
Tahvo nukahti ikiuneen nautittuaan juuri ennen kultakalkkunaa ja juustoa. Kaikki tapahtui rauhallisesti ja kauniisti. Juttelin Tahvon korvaan helliä sanoja, omalle rakkaalle pötkönakille.
Hauta on omalla pihalla ja tulen ympäröimään sen kukilla, puilla ja pensailla.
Kyssis, lämmin osanotto <3
Kyssis, osanottoni
Teidän kaikkien osanotot ja kommentit lämmittävät mieltä ja lohduttavat.
Samoin kuin se valtava tsemppi ja myötäeläminen, kun oli se selkäepisodi. Aatelkaa, siitä tuli jo 7 vuotta helmikuussa, kun selkä leikattiin. Ilman sitä olisin menettänyt pojan jo silloin. Nyt saatiin yhteistä aikaa yli 14 vuotta.
Tyhjältä tuntuu täällä kotona, vaikka kaksi pikkumünsteriä tuleekin vastaan hännät heiluen. Ne on kuitenkin miehen koiria ja Tahvo oli minun.
Tämä kuuluu ”alaketjuun” Mitä koirat tänään syö 
Perus HypoAllergenicNappulat + Neu-Vogel + ihmisiltä eilen jäännyt vähän riisiä + kypsennettyä silakkafileitä + pikkasen juustoraastetta päälle + vettä.
Kupit kun sai lattialle - ei aikaakaan niin olivat tyhjät. Ihan normaalia meillä 
Tällainen menu mieheni tekee koirille viikonloppuna 
Höpöpöppönen täyttää tänhän 2 vuotta 
Mamman Laku