Koira, osa 4 (alk. 4.5.2016) SULJETTU, Jatkuu: Koira osa 5 alkaen 9.1.2021->

Ei voi olla totta, joko 2 vuotta. Äskenhän Laku tuli teille…
Paljon synttärirapsutuksia Laxulle :balloon:

Halit ja rapsutukset Lakulle 2-v!!! Outalta suukkoja!

Kärkkäisellä ei tainnu olla kovin hyviä tarjouksia.

Hih :joy:

:smiley:

Meillä kaverit nauttivat hienosta syyssäästä.

Päivänsankari 8 v.

Onnittelut, Pitkää ikää ja terveyttä jatkoonkin !

Onnittelut!

Päivänsankarille paljon rapsutuksia ja extra herkkuja :meat_on_bone::taco: Komea synttärisankari!

Rotjake kiittää. Sai extra porkkanoita :slight_smile:

Meilläkin koirien suurta herkkua on porkkanat. Raakana ja kokonaisena rouskuteltavat.  Jos erehdyn joskus kauppakassin laittamaan lattialle kotiin tultua niin äkkiä saan muistutuksen siitä että olikos siellä myös porkkanapussi sisällä. Siihen tyyliin ensiksi pussia tarkistamaan ehtinyt koira alkaa sitä pussia vartioimaan :slight_smile:

Porkkana tukevasti etutassujen väliin, kuin kaksin käsin kiinni pitäisi. Hartaasti maiskutellen rouskuttaa kokonaisina, hyvä ettei silmät mee kii, kun on niin herkkua. Kaikki kaupan porkkanat ei kelpaa, niitä on kasvatettava sitte ite… Koiralle.:joy:

Jep, koirat ykkössyy porkkanoiden kasvatukselle (lapsenlapset hyvänä kakkosena) :)   Mä kun käyn kasvimaalla niin koirat odottaa aidan takana tarkkana ja innokkaana : kohta se tulee ja tuo meille PORKKANAT !
“Herkkuherneet” on kakkosena kasvimaatoiveissa  :slight_smile:

Meillä mäyris rakasti retiisejä ja kyssäkaalia. Kuuli kaukaa kun haukkasin kasvimaalla retiisiä ja oli kuin ammuttuna paikalla :smiley:

Meidän minikarkkari tykkää mustikoista ja osaa kerätä niitä itse suuhunsa eikä syö raakoja…roskia napsii myös lattialta ja hämähäkkejä syö jos en kerkeä kieltää…

YLEN sivuilla artikkeli “Katso kuinka vanha koirasi oikeasti olisi ihmisen vuosissa

Vanhempi, 13 vuotias koirani sai yöllä jonkinlaisen kohtauksen. Se oli ihan sekaisin, ei oikein tässä maailmassa. Aamulla seitsemän aikaan se rauhoittui nukkumaan ja 9 aikaan kun oli pissalle lähdön hetki niin se nousi ja oli taas ihan normaali. Ei se ollut epilepsiakohtaus mutta varmaan jonkinlainen aivoista johtuva sekavuustila. Jos noita tulee nyt vielä toinen niin sitten lähdemme viimeiselle matkalle. Se matka on odottanut koko syksyn tuossa nurkan takana, päivä päivältä ollaan menty kuntoa ja oloa tarkkaillen.

Nuu, älä vielä tee mitään päätöksiä. Kuullostaa samanlaiselta kohtaukselta kun mitä senkka Hobbylla on ollut.
Viimeisten viiden vuoden aikana kohtauksia on ollut 3-4. 
Oireet oli niin kuin kuvailit, ”ei ihan täällä ja nyt” mutta kun kohtaus meni ohi, nukkui hetken, oli taas oma itsensä.
Kohtaus tuli ilman varoitusta, koira alkoi läähättämään, vähän alkoi sylki tippumaan, näki että koira ei tiedä missä on mutta tunnistaa, tassut vapisi eikä tahtonut jaksaa seistä mutta ei tahtonut mennä maahan, haki turvaa minusta.
Hobby halusi että olen ihan kiinni, ja Hobby oli ihan liki. Kohtauksen aikana Hobby seisoi mutta voimattomana, niin jouduin auttamaan pysymään pystyssä, 45kg. 
Kun kohtaus ”lauksesi” Hobby on aina mennyt omalle paikalle nukkumaan. On nukkunut ja kun on herännyt, meno on jatkunut ilman mitään ongelmia. Ollut oma itsensä.
Ihmisillä on samanlaisia kohtauksia, eräänlainen TIA kohtaus, tilapäinen aivoverenkierron häiriö.
Valitettavasti ikääntyminen aiheuttaa ”tilapäisiä” terveystilanteita.
Kun Hobby sai ensimmäisen kohtauksen, olin aivan paniikissa, mutta seuraavat olen tiennyt mitä ne on ja ollaan oltu ihan rauhallisesti ja hissukseen kunnes kohtaus on mennyt ohi. Hobbyn kohtaukset eivät ole olleet epileptisiä. Minun ensimmäisellä riisenillä oli epilepsia ja siihen lääkitys. Kohtaukset olivat aivan erilaiset.
Muistan kun Hobbylla oli viimeisin kohtaus, loppukesästä. Hobby ja Toto olivat ulkona. Yhtäkkiä Toto tulee vauhdilla sisään ja elekieli ilmoitti että on ”tärkeää asiaa”. Toton käyttäytyminen sai minut seuraamaan ulos. Hobby oli terassilla ja sellainen poissaolokohtaus päällä. Toton ansiota, autoin Hobbyn sisään ja kun kohtaus oli ohi, Hobby nukkui hetken. Herättyään meno jatkui seniorimaiseen tyyliin :heart:

Nuu, jos tulee seuraava kohtaus, ole vaan ihan lähellä niin että koira tuntee sinut, rauhoittuu siltä osin, ole itse rauhallinen.
Jos suostuu niin ota syliin. Yleensä niin kuin kirjoitit, kun koira esilääkitään, ei suostu ihan heti menemään maate.
Ole lähellä niin kauan kun kohtaus on päällä, koira rauhoittuu ja kun kohtaus loppuu, maistuu uni.

Valitettavasti tuttavallani on samantyyppiset oireet silloin tällöin, sellainen poissaolokohtaus.
Kohtauksien välillä on ollut monta kuukautta, pisimmillään kaksi vuotta.

Hobbyn kohdalla kohtauksien väli on ollut reilu vuosi.
Ikä on rasite, ei sairaus. Näin sanoi eräs viisas tuttavani :slightly_smiling_face: Niin totta…