Kiitos vinkistä, keijunkello, kävin jo sekoittamassa (ensin varmuuden vuoksi rautakangella
ja sitten huomasin että kepakko riittää) . Nyt on taas astuttu yksi askel kohti alaluukusta tulevaa multaa !
Minulla on virallisina sekoittimina varrellinen kolmipiikki, jonka yli on ajettu traktorilla joten piikit ovat aika supussa. Ja varsi poikki niin että sen mitta on täydellinen sekotukseen. Toisena aseena on sellainen n. 12 cm leveä lana joka on aika teräväkin, ja tietenkin senkin varsi on poikki joten sekoittelen silläkin. Lanalla on melkein helpompaa kun siihen kolmipiikkiin jää aina ne kahvinsuodatinpussit kiinni.
Eli mikä tahansa tukeva rensseli on hyvä sekoitteluun, jos varsi on noin 70 cm niin saa enemmän vipuvoimaa. Sekoittelussa kompostimassa saa ilmaa ja eri kerrokset sekoittuvat paremmin. Pissaa vähän ja sekoittelua joka kerta kun ainesta vie niin on kumma jollei toimi.
Juu, mutta nyt en muista saiko niitä mummutautisia omenoita laittaa MIHINKÄÄN. Kippasin niitä juuri vihreän tötterön puolilleen ! ( mun kompostorissa tuoksuu muuten sienikastikkeelle ja oli näkyvää pörröä ennen sekoitusta)
Mun tekisi muuten mieli lierokompostoria talveks, mutta aateluttaa se tosiseikka, että kun lierot kummiskin on eläviä olentoja ja ne lisääntyy hyvissä oloissa ja jne. Siis täytyy tunnustaa, että mää välitän lieroistakin ja melkein jo nään itteni keräämässä naapureitten talousjätteitä lieroilleni, jotka lisääntyvät räjähdysmäisesti. Eh-he-heh...
Minusta tuntuu että biolanin tötterömalli on vain niin umpinainen että sitä saa kepillä tökkien ilmata jatkuvasti. Kaikki ketkä ovat aloittaneet biolanin täyttämisen ovat aluksi valitelleet hajua. Tötterössä alkaa luonnollisen kompostoitumisen sijasta mätäneminen. Happea ja kuiviketta pitää olla riittämiin. Ei kuitenkaan niin paljon oksaa ettei ruoka pääse kosketuksiin massan kanssa. Ja keppitökkimisellä happireikiä massaan. Sitten kun se maatuminen kerran kunnolla pääsee vauhtiin alkaa helpottaa.
Eilen kun näitä lueskelin, sain illalla kompostikohtauksen ja kaivauduin melkein olkapäitä myöten Biolaniini. Möyhensin kepin kanssa ja käsin, kaivoin, käänsin ja lisäsin kuiviketta. Rautakangen olisin ottanut käyttöön, jos olisin jaksanut sitä vintata ylös-alas. En yltänyt pissaamaan, eikä Herra Miestä pissattanut 
(saisin kyytiä, jos tietäisi, että kirjoitan noin...)
Jos ei tuolla touhuamisella ala mullaksi muuttua, minä suutun ja mustaksi (mullaksi) muutun.
Mummutautisia omppuja ei kai ainakaan kompostiin saa laittaa. Minä heittelen ne tyhjiin multasäkkeihin ja vien kunnalta saamallani luvalla ei-viralliselle biojätekaatopaikalle.
Hei! Kompostin lämpö laski ja aloin ihmetellä, kun ei noussut uudelleen. Tyhjentelemään siis. Ja syykin taisi löytyä. Olin laittanut tuoretta ruohoa kerroksittain aina päällimmäiseksi enempää sekoittamatta ja niitä liiskamaisia levyjähän sieltä alaosasta löytyi huonosti maatuvan, haisevan mössön seasta. Hieman ylempää tuli lämmintä ja ruskeampaa maatuvaa ainesta.
Miten teillä muilla? Onko käynyt näin ja sekoitatteko aina ruohon, kuivikkeen ja bioroskiksen sisällön, kun viette niitä kompostoriin?
Meillä on itsetehty kompostori tänä vuonna käytössä keittiöjätteen kompostoinnissa ja minä sekoitan ainakin pintakerroksen joka viikko, ja vähän syvemmältäkin parin viikon välein. Muuten meillä käy juuri noin, että väliin syntyy liian tiiviitä kerroksia.
En laita ruohosilppua lämpökompostoriin lainkaan ja aumakompostiinkin vain todella vähäisiä määriä. Ruohosilppu päätyy katteeksi juuri tuon liuskottumisen (huopumisen) vuoksi.
Lämpökompostoriin laitan vain nyhdettyä ruohoa, kuten kokonaiset voikukat tms.
Jos laittaa ruohosilppua niin sitä pitäisi laittaa tosi tosi ohuina kerroksina, eli tyyliin kourallinen ruohosilppua levitettynä koko pinta-alalle ja sitten jo kerros muuta päälle.
Vain syksyllä laitan ruohosilpun kompostiin; eli vuoden viimeinen leikkuu tapahtuu sitten kun puista on lehdet karisseet ja haravoinnin sijaan ajan keräävällä leikkurilla nurmikosta lehdet ja ruohon samaan aikaan. Silloin massa on riittävän ilmavaa eikä liuskotu kompostissa, etenkin jos sen jättää vielä talven yli päällimmäiseksi kerrokseksi.
Onko teillä kenelläkään mitään muuta kompostia kun biolania? ovat niin arvokkaita että minä en raaski ostaa. Ajattelin että jos tilais sellaisen hobbarin gröna johanna (tai joku vastaava, mikä mahtoi olla) lämpökompostorin. 330litraa 200€+postikulut. onko kellään kokemusta toimiiko?
Jokainen tekee omat ratkaisunsa, mutta itse en voisi kuvitella käyttäväni kompostiin yli tuhatta vanhaa mummon markkaa! Kyllä sen voi itse tehdä, varsinkin omakotitalon tontille. Kuluna niinsanotusti "saranat ja ripa"
Meillä on Lahti-kompostori. On halvempi kuin biolan, mutta ei halvimmasta päästä kuitenkaan. Noin 350,- siihenkin joutuu rahaa laittamaan... Mutta hyvä on ja toimii, ja sekoittaminen helpompaa kuin biolanissa. Kyllä minä uskon, että tuo kysymäsi kompostori on ihan toimiva. Kompostorin toimivuuteenhan vaikuttaa hyvin paljon se, kuinka sitä itse käyttää. Noissa halvemmissa lämpökompostoreissa on varmaankin vaan se juttu, että ne saattavat olla ohuempaa materiaalia ja jäätyvät helpommin talvella. Tosin meidän kompostori on hyvin eristetty, ja sekin jäätyi kovimmilla pakkasilla... Mutta ei se jäätyminen mitään haittaa, jos kompostorissa on vain tilaa riittävästi tulevalle biojätteelle. Tuo mainitsemasi kompostori on kyllä varsin tilava, meillä on "vain" 245 litraa.
Eiköhän kaikki kompostorit toimi, ne vain toimivat eri tavoin ja niillä on erilaiset ominaisuudet.
Jos sinulta tulee melko paljon (2 ämpärillistä) keittiöjätettä viikossa niin jatkuvatoiminen lämpökompostori on aika tärkeä juttu, etenkin jos aiot keittiöjätteen kompostoida ympäri vuoden.
Toinen vaihtoehto on ostaa suuri peruskompostori johon mahtuu vuoden keittiöjätteet ja kuivikkeet, tosin silloin voi olla hyvä ostaa kaksi isoa kompostoria niin että saa täyttää toista sillävälin kun toinen maatuu.
Kompostoria joudut sekoittelemaan, jos häkkyrässä on sisällä ilmastusputket niin sekoittaa ei tarvitse kuin harvakseltaan (esim tyhjennysten yhteydessä), jos ei ole ilmastusputkia niin sitten pitää sekoittaa koko massa vaikkapa parin viikon välein. Tai sitten vain antaa sen massan maatua 6kk-vuosi, silloin tarvitset sen toisen pöntön jota täyttää sillävälin kun toinen, täyteentullut, maatuu.
Jos keittiöjätteesi on vain vihannesten- ja hedelmienkuoria sekä kahvinporoja niin ihan tavallinen lautakehikko riittää, sinne mahtuu samaan puutarhajäte.
Jos jätteessä on eläin- ja viljaperäistä jätettä niin kiinteä kompostori on parempi, tuhoeläinvaaran vuoksi.
Itse koen tuon biolanin lämpökompostori 220 -mallin jossain määrin "professionaaliksi vehkeeksi". Sen kautta massa kiertää nopeasti jos sitä vain hoitaa, muutoinhan sen ominaisuuksilla ei ole mitään lisäarvoa. Se on aika takuuvarma toimija, myös talvella. Kyllä, se on kallis, ja jollei maaduttamisella ole kiire tai jätettä ei tule kovin paljoa niin miksi turhaan investoida kalliiseen kapistukseen kun jätelaudasta koottava lähes ilmainen kehikko voi ajaa saman asian, tai se tarjoustalon eristämätön pönttö.
Paljon on kiinni omista todellisista tarpeista sekä tietty siitä mikä on "cool". Toisille riittää tavallinen telkku, toisille pitää olla iso tauluteevee dolbysurraundeineen. Mikä näissä on todellista tarvetta ja mikä oletettua tarvetta, sen päättää jokainen tykönään.
Ja minä luulin olleeni oikein heinähattu kun hommasin ostokompostorin vain silmänilon vuoksi kun se tuli keskeiselle paikalle. Maksoin melkein 70 euroa pelkästä silmänilosta. Mutta se ei ole eristetty. Silti se toimii pitkälle syksyyn ja aloittaa varhain keväällä - laskelmieni mukaan jätekulut eivät nouse vaikka kolme kuukautta keskitalvella laitankin keittiöjätteet kunnalliseen jätehuoltoon. Onpahan jotain mitä kuskata, sillä "pakolliset" käyntikerrat ovat aivan liikaa meillä. Olen vähentänyt hakukerrat niin harvaksi kuin joku mikälie käytäntö vai peräti laki sallii. Kuulemma tämänkokoisen talouden pitää tuottaa jätettä paljon enemmän kuin mihin me pystymme.
Kurkin kaupassa näiden lämpöeristettyjen sisälle ja hämmästyin sitä ahtautta. Kummallisia suppoja?
Lahti-kompostori ei ole ahdas. 
MuuuMi, mitä kotikuntasi jätehuoltomääräykset edellyttävät? Meidän kunnan alueella lämpöeristetty kompostori on ainoa sallittu, jos kompostoi biojätteensä. Jos kippaa keittiöjätteensä eristämättömään kompostoriin, se on jätehuoltomääräysten vastaista toimintaa.
Oikein havahduin ja menin oman jätehuoltofirmamme sivuille ja sieltä löytyi kohta:
"Biojätteen kompostointia kiinteistöllä suositellaan.Biojätteen kompostoinnin tulee tapahtua aina kompostointisäiliössä, jonka rakenne estää haittaeläinten pääsyn kompostoriin. Ympärivuotisen kompostoinnin tulee tapahtua aina lämpöeristetyssä kompostointisäiliössä. Kompostiin ei saa sijoittaa jätteitä, jotka haittaavat kompostoitumista tai kompostituotteen käyttöä. Biojätteen kompostoinnista tulee ilmoittaa kirjallisesti Oy Botniarosk Ab:lle. Puutarhajätteitä, kuten ruohoa, puiden lehtiä ja muita näihin verrattavia jätteitä voi kompostoida."
Eli jos kompostoin 9 kk/vuosi kelpaa lämpöeristämätön...
Meillä on kaksi halpis kompostoria joista siirrän jatkojalostukseen keväällä kaiken jätteen puutarhajäte kompostiin. Nostan puutarha kompostin pois ja kompostikakun peitän mansikkamuovilla ja päälle kasvamaan kurpitsa. Kolmantena vuotena multa on hyvää käytettäväksi. Tulkoonpa vaan kaupungin herrat sanomaan, että kompostin on oltava eristetty niin täältä pesee. Täällä on sellainen homma, että katurempan jälkeen ojan penkat peitetään mullalla johon on sekoitettu itseään vimärin saoste p....a. Haju on kammottava. Ihmetellä pitää eikö sieltä likoa maahan ja saastuta. Että näin hoidetaan julkissaralla luonnon hyvinvointia.
Tossakin sanottiin että siinä on mukana joku lämpövaipa mikä "puetaan" kompostin päälle
siinä vaiheessa kun vuorokauden läpötila on kokoajan alle 5 astetta ja otetaan pois
kun vuorokauden lämpötila pysyy kymmenen yläpuolella, Näin sen pitäisi toimia ympäri vuoden. Maalla kun asutaan niin komposti vois muuten ollakin lautakehikko mutta kun lihan, kalan, jätteet huokuttaa varmasti rottia ja kun sen olis tarkoitus tulla melko näkyvälle paikalle.
Biojäte voidaan kompostoida kiinteistöllä, mikäli siitä ei aiheudu haittaa terveydelle tai ympäristölle. Muut kuin puutarhajätteet tulee kompostoida haittaeläinten pääsyltä suojatussa kompostisäiliössä. Taajama-alueella säiliön tulee olla lämpöeristetty. Näin sanoo meidän kunnan nettisivut
Temskukka, sulla on hyvä taktiikka! Meilläpäin määrätään seuraavaa : "Elintarvikejätteen kompostointi on sallittu vain tarkoitukseen
sopivassa jyrsijäsuojatussa kompostisäiliössä eli kompostorissa, jossa
on kansi sekä pohja tai pohjaverkko. Talviaikaan käytettävän
kompostorin tulee olla lämpöeristetty."
Jaa, ja ketjun nimi oli, että komposti haisee.... No, haisee se meidänkin komposti maaliskuussa, kun se alkaa sulaa, mutta hajuhaitta häviää, kun kääntelee ja lisää kuiviketta.