Ps. Kriikunoista kun puhe: Minä olen tehnyt mehua. Mehumaijaan vaan. Hyvin on kelvannut, kaikki jo viimevuotiset juotu. Tänä vuonna ei tällä suomen kolkalla kriikunoita tullutkaan. Itsellä ei ole, mutta tutulta olen saanut silloin kun niitä on tullut.
Myös kriikuna hillo ilman äksyjä lisukkeita on hyvää leivonnassa, esin luumuhillon/ marmeladin asemesta. Mielstäni parempaakin.
Kriikunat kypsyivät lopultakin.Tavallisesti syyskuun alussa, mutta nyt on jo 7.lokakuuta. Vuodesta 96 minulla on ollut kriikunoita, mahtava sato pitkästä aikaa. . Varmasti ainakin 3 sankollista kerätty ja syöty ja vielä puussa köllöttää hitaimmat. Uskoisin puussa olevien pysyvän viikonloppuun asti puussa, ravistelin oksia ja pudottelin pressun päälle kypsimmät, siis ne jotka karisivat helposti.
Kriikuna-vauva on ollut tyytyväinen paikkaan, vaikka se ei ole paras mahdollinen. Pitää katsoa jos keväällä siirtää parempaan. Kivasti on kuitenkin kasvanut korkeutta. Viinien suojaamiselta jäi pakkasharsoa hitusen yli ja ajattelin suojata sen ainakin nyt ensimmäisen talven ajaksi. Eihän sitä suureksi kasvavaa puuta kovin montaa vuotta suojaa, mutta jos nyt nämä ekat. Jos se vaikka tottuisi pohjoisen oloihin. Onko muilla kokemusta kriikunan talvisuojaamisesta? Ajattelin laittaa tukikepin, sen päälle pakkasharson “hupuksi” ja kivillä maahan kiinni. Sitten paljon lunta päälle - jos sitä tulee.
Kriikunan olen suojannut jäniksiltä verkolla, mutta pakkaspeittoja en ole käyttänyt koskaan. Pielisellä kasvaa sitkeä vanha vänkyräinen kriikuna. Vanhan, jo sortuneen talon asukkaat ovat muuttaneet pois kuulemma joskus 60 luvun lopulla, mutta kriikuna on säilynyt. Enää se ei jaksa tehdä hedelmiä, koska metsä on valtaamassa pihapiirin ja pellot.
Vau, kiitos tiedosta! Toivottavasti meilläkin innostuisi kasvamaan. Kriikunan tuotiin tosiaan Helsingistä, joten hieman arveluttaa, miten se sopeutuu uuteen ympäristöön. Kesällä oli kasvanut kivasti.
Tässä metsittyneessä pihapiirissä sitkeästi kasvava ja juuriversoja yhä tekevä kriikuna. Keväiseen retkeen kuuluu paikalla käynti ja etukäteen jännittäminen: onkohan jänikset tai hirvet pistäneet poskeensa koko puskan? Runko on jo niin sammaloitunut ettei se kenellekään kelpaa, versot kyllä katoavat parempiin turpiin. 
Meidän tontilla on oikea kriikunoiden vallankumous. Niitä on monta kymentä pienellä alueella. Pitäis harventaa, kalkita ja lannoittaa ni sais varmaan useammin satoa… Hyviä ovat. Vois jonku puun siirtää pihallekkin. Mökille vein yhden aika isona ja hyvin toipui.
Voi saispa jostain kriikunanvesoja.
Jos teillä jollain on ylitarjontaa tai vallankumous käy ylitsepääsemättömäksi, lähettäkää tänne. Kiitos.
Mies vastustaa hedelmäpuiden istutusta pihalle mutta jonkun pienen vesan voisin varmaan salaa laittaa kasvamaan...
niitä riittää varmasti, meillä puhutaan kuitenkin metsästä! Mitenkähän niitä kannattaa kaivaa? Keväällä? Tai jos haet niin voi kaivaa pienen puunkin…
Ai kun kiva! 
jahas, eiköhän sovita kriikunatreffit jahka talven selkä tuosta taittuu...
tähän aikaan taitaa olla jo hiukka myöhäistä. Mutta jos keväämmällä sitten....
Kriikunan kasvutapaan kuuluu herkkusuun hermoja koetteleva sadon jaksottaisuus, eipä sille oikein mittään mahda tehdä. Kun kukkii niin kelien mukaan pörriäiset joko pölyttää tai ei, satoa joko tulee tai sitten ei. Ja kun satoa tekee niin sitten sitä pruukaa tulemaan liikaa, ainakin pyykkikorillinen tänäkin syksynä!
Sateisen ja pilvisen kesän jälkeen ei kukkia ilmaannu eikä satoisan vuoden jälkeenkään pariin vuoteen. Näin täällä pohjoisemmassa IV vyöhykkeellä eikä tuo III aluella mitenkään vielä poikennut. Pikkupensaana kasvaessaan kukkii kauniisti ja varmasti antaitsee paikkansa pihassa. Satoa tekee myös alle 1,5 metrin korkuisena muutaman verson pensaana (antaa jänisten syödä liian korkeat kanaverkon läpi tunkevat versot), vähän vämkypäiseen muotoon taivuteltuna on kaunis.
Mie mieluusti otan vastaan myös vesoja, ja mielelläni maksankin muutaman euron, jos jollain on ylimääräisiä 
Sit keväällä.
Hyvä! Saankohan koko tontin kerralaa siistittyä… Scillat ja kriikunat ovat valloittaneet. Kaivelemme keväällä sitten!
Tipilintu, jos sinulla on paljon ylimääräisiä kriikunoita, voisi minullekin yksi vesa kelvata 
Jos jotakin kiinnostaa niin mä aion repii kaikki Kriikunat pois juurinee keväällä, kun maa sulaa. Kuvan oikeessa reunassa. (Kaakkois-suomee, vain nouto)
David, missä päin tarkemmin ? Mitä jos laittaisit omaan profiiliisi esille myös paikkakuntasi, ja kasvuvyöhykekin olisi hyvä olla näkyvillä. Sille ei ole omaa paikkaa mutta laita vaikka kohtaan “Maa”.
Kriikunasta olisin kiinnostunut, mikäli hakupaikka on lähellä
Kriikunat ovat kukassa. :-)
Tuoksu huumaa ja korvissa surisee.
Keittiöpäällikköni asialla kyselen kriikunan kivistä, hedelmäliha on tiukasti kiinni kivessä ja jos yrittää putsata kiveä veitsellä tms on se hidasta ja osa jää kiveen hukkaan. Sama asia koskee myös joitain luumuja, punaluumusta kivi irtoaa puhtaasti, olen samaan luumupuuhun varttanut sinistä pienempihedelmäistä lajikettan jossa liha on tiukassa.. En tiedä lajiketta, varteoksan sain joltain asiakkaalta jota en enää muistaa.
Netissä kriikunaa toiset kehuvat, itse en innostu, tänään poimin kriikunat pois ja sahasin vartetun oksan pois, se oli liian alhaallakin.
Kysymys, voiko nämä nämä hankalat tapaukset kiehauttaa ja siten saada kivet puhtaaana pois?
Mie olen keittänyt luumuja omassa liemessään niin kauan että kivet irtoavat, sen jälkeen lävikön läpi laskenut koko seoksen niin että kivet jäävät siivilään. Jostain kumman syystä makeista luumuista tulee kitkerää kun sen keittää tai kuivaa?