Minä sain tänään sinikriikunan! Onkohan sillä mitään eloonjäämisen edellytyksiä täällä vitosella (Raahessa)? Yleinen keltaluumu meillä kyllä kasvaa, kirsikoita ja omenapuita. Eiköhän yksi kriikunakin menis?
Onko tuolla puulla mitään erityistoivomuksia? Lämmin länsirinne ravintorikkaassa maassa suojaisessa paikassa olis tarjolla.
Kriikunasi lähtee kasvuun kunhan kastelet kunnolla nyt syksyllä ja keväällä varsinkin, sitkeähenkinen on jos jänikset eivät syö, suojaa!.!! Paikka kuulostaa oikein sopivalta, lumipeitteen puute lopputalvesta lienee mahdollinen pulma teilläpäin.
Meillä mökkisaaressa IV vyöhykkeellä kasvaa villiintynyt kriikunapuu, paikalla ollut talo on ollut asumaton kuulemma -60-70 luvun vaihteesta lähtien! Enää ei tee hedelmiä puuston varjostaessa mutta on notkunut sadosta vielä -90 luvulla. Juurivesoista lisääntyminen on kai se salaisuus, joku sivuverso on aina onnistunut säilymään hirvien, jänisten, pakkasten ja muun luonnon kurittaessa. Jossain ketjussa on kuvakin.
Kiitos Valtsu!
Kriikuna, se sammaloitunut ja ikivanha vänkyräpuu kuvassa 2009, ei ollut enää näkyvissä kasvupaikallaan metsän keskellä. 
Mutta mitäpä maassa makasikaan. 
Nostin varovasti kaatuneen rungon pois ja laitoin sen tueksi. Saa nähdä kypsyykö sato ja onnistunko näkemään hedelmät ennen lintuja. Tämä kriikuna on kasvanut metsittyvällä paikallaan 60-70 luvulla autioituneen talon pihapiirissä V vyöhykkeellä. Korvasienien etsintäreissulla puun katsominen kuuluu ohjemaan aina keväällä.
Kukkikoon nyt rauhassa jäniksiltä.
Kriikunat alkavat olla pitkällä: 
:
.
Weikko mulla ei ole yhtään kriikunaa puussa:D
Ei varmaan. Tääl oli pölyttäjille turhan kylmää, ku kriikunat kukki. Mää pidän peukkuja sun ens vuoden sadolle.
No jos kylmää ensi vuonnakin niin laitan isännän hoitaan sitä pölytys hommaa
Tänään tällaisia:
.
Oletko maistanut? Minäpä maistoin tänään 
taitaa jäädä harakoille
Tiedän maistamattakin, että noi on herkullisia. Parempia ku mun luumut.
Kriikunat ovat kyllä minunkin suuhuni liian kirpeitä, mutta isäntä tykkää niistä, samoin kuin Antonovka omenoista, joita en itse saattaisi syödä suoraan puusta. Kriikunoista saa kuitenkin hyvää hilloa, sopii linturuokien kanssa. Varmaan muutakin talouskäyttöä löytyisi. Olisiko jollain muita vinkkejä? Meille on tulossa aika paljon kriikunoita.
Maku sen kuin paranee kunhan kunnolla kypsyvät.Voi laittaa puolikkaaksi leikattuna sadonkorjaajan lihapataan, toimii kuten luumutkin. Konjakkikriikunoita ei ainakaan kannata tehdä, hyvä tavara (kriikunat) menee siinä ihan hukkaan.
nimim "kokemusta on"
muoks -ja kun niitä kriikunoita on pyykkikorillinen, ei auuta kuin jakaa tutuillekin…
Paljon on tulossa kriikunoita. Aika homma siinä kriikunahillossa, jos poistaa ensin kaikki kivet. Vai oletteko siilanneet ne vasta keitetystä massasta jollain sosemyllyllä? Jos kivetkin on mukana kiehumassa tuleeko niistä liikaa karvasta makua?
Pyykkikorillinen varmaan tulee.
Kun luumuja on ollut oikein paljon, olen pakastanutkin niitä kivineen päivineen. Ovat olleet mielestäni vielä kohmeisina hyviä syödä. Olen saattanut tehdä tuota kriikunoillakin, mutta en nyt muista.
Meidän kriikunat on kyllä makeita, ei kirpeitä. Olen poistanut kiven pyöräyttämällä veitsellä koko kriikunan ympäri kiveä vasten ja sitten poistanut kiven.
Taitaa olla vähän joka vuosi eri makuisia kriikunoita, yleensä ne ovat meillä kirpeitä, mutta on ne jonain vuonna olleet minunkin mielestäni ihan syötäviä. lieneekö osuutta säillä vai lannoituksella vai millä, en tiedä. Hilloa olen tehnyt niin, että keitetyt kypsät kriikunat olen painanut tavallisesta siivilästä läpi, ja sen jälkeen lisännyt sokerin.
Todennäköisemmin kyseessä ovat eri lajikkeet. Kriikunoita samoin kuin päälajike luumuakin on monia eri kokoisia, näköisiä ja makuisia.
Ja Wikipedia sanoo näin: "Kriikunat pysyvät syksyllä pitkään happamina ja muuttuvat makeiksi yleensä vasta ensimmäisen kunnon pakkasyön jälkeen. Jos pakkasta ei tule, niin viimeistäänkin kypsät, maahan pudonneet kriikunat ovat melko makeita ja herkullisia. Siksi sitä käytetäänkin yleensä keitettynä hilloissa ja hyytelöissä. Mehumaijassa voi valmistaa kriikunoista mehua."
Oisitko, Kiurunkannus, maistellut raakoja kriikunoita. 
.
.
Minä yleensä noukin kriikunat iltaisin maasta. .
.
Meillä ainakin kriikunat ovat vielä ihan raakoja, mutta paljon on tulossa. ja mauissa on tosiaan eroa. Olen joskus maistanut paljon parempia kriikunoita kuin, mitö omamme on 
Mutta kyllä nämäkin ihan kypsinä paljon parempia ovat kuin nyt.