Siperiankurjenmiekkojen lehdet on joka puskasta poikki, sekä vanhat että uudet jo syksyllä kasvamaan alkaneet vihreät. Luulen, että kyseessä on myyrä - juuret tuntuisivat olevan tukevasti paikoillaan. Oletteko muut huomanneet sellaista sattuneen joskus aikaisemmin ja lähtivätkö kasvit kasvuun sen jälkeen?
Kyllä se alkaa sieltä uutta työntämään, meillä jänikset ovat syöneet keltakurjenmiekan lehdet.
Inki, häh? Minä leikkaan siperian- ja keltakurjenmiekkojen lehdet matalaksi joka syksy eikä ole ollut ongelmaa.
Myyrät olivat helpottaneet hommiani täälläkin syömällä siperianiiriksiä juuresta poikki, joka kevät olen tuskaillut niiden sitkeessä olevien vanhojen lehtien kanssa, mutta nyt lähti kun nykäsi vaan…luulen että eivät siitä suuremmin kärsineet, varmaan kasvattavat uudet lehdet. Kulottaminenhan ajaisi saman asian.
Sama juttu minulla Malvankukka - harvinaisen helppo homma, muutoinhan ne on leikattava, eivät lähde vetämällä mihinkään. Oulunseudulta, minä siivoan penkit aina vasta keväällä:)
Niin minäkin siivoan vasta keväällä kaikki muut paitsi kurjenmiekat - eräs puutarhuri kerran sanoi että kurjenmiekat pitäisi leikata jo syksyllä, kun littanat lehdet voi mädäntyä ja mädättää juurakot.
Nyt on kurjenmiekat kukassa. Kuva ei kyllä tee oikeutta herkän kauniille kukille.

Kyllä siperialaiset ovat vielä ihanampia kuin saksalaiset sukulaisensa. Sininen kukkii jo muutamalla kukalla, ja viime vuonna siemenestä kasvattamassani valkoisessakin on yksi, tällainen harmahtavan jännä kukka. Näytti sivulla 6 olevan Chrissellä samanlainen, liekö siemenet häneltä ketjuun tulleet?
Ruotsin värit !
Heja svärje
! Kauniit ovat yhdessä.
Onpa satuesilla ihana yhdistelmä. Oikein silmiä särkevän kaunis!
Voi mylkky. Minä väijyin ja väijyin viime vuonna hankkimaani siperialaista 'Helen Astor', ja tänään se aukaisi kukkansa.
Sellaisen ihan tavallisen sinisen.
Olen kadottanut leidin, ja minä niin pidin siitä. Jo nimestä tuli mieleen sellainen 40-luvun hieno rouva, hempeissä vaaleissa kesävaatteissa, kaunis ja iso lierihattu päässään.
Tässä toinen väijyntäkohteeni, mollielta taimivaihdossa saatu kauniin vaaleansininen, jonka nimikin minulla joskus oli, mutta nyt on pudonnut muistinlaidalta. Sinnitteli nuppunsa (jep, yhden; on vähän vauva vielä...) kanssa hiiiiiirmuisen kauan, mutta nyt se on auki.
Jaoin valkoiset voi-ja-sokeri siperiaiirikseni viime vuonna, hieman myöhässä aikataulusta ensimmäinen kukka on avautunut tänään. Luulen, että pidän näistä yksikertaisemmista enemmän.
Osaako joku sanoa, miksi keltaiset kurjenmiekkani eivät kuki, mutta vieressä kasvavat siniset kukkivat oikein kauniisti. Keltaisiin ei ole tullut edes kukkavarsia, näin kävi myös toissavuonna ja sitä edellisenä. Viimevuonna ne kukki vaikka kuinka.
Naapurilla keltaiset kukkii tontin rajan toisella puolella täysillä. Vähänkö olen kade, kun itse tykkäisin enemmän juuri niistä keltaisista.
Ei mullakaan keltasissa näy ensimmäistäkään kukkaa, eikä näy että olis tulossakaan…
Mulla taas kukkii keltainen,mutta kääpiökurjenmiekka ei ole kukkinut kahteen vuoteen.Olen kylläkin kalkinnut runsaalla kädellä,voisko olla ,että tykkäiskin happamasta maasta?
Ei kuki minullakaan ja sitä on aika reilusti.
Monta vuotta kurjenmiekat kasvoivat vaan eivät kukkineet , kaivoin ylös ja istutin lähemmäs pintaa ja nyt ne kiittävät siitä ja kukkivat.
Kuinka etäälle toisistaan kurjenmiekat istutetaan, kun yhden tiiviin tuppaan jakamisen aika koittaa (ja millon ne olisi hyvä jakaa…?)? Eikös sitä jakamalla saa vähän levitettyä noppelammin isommalle alueelle? Tarkoitus olisi kuitenkin, että kasvusto näyttäisi kohtalaisen yhtenäiselle jakamisen jälkeenkin, vaikkakin harvalle.