Ei se ihan noin taida mennä ;)Useimmat avomaankurkut ovat partenokarppisia, mutta voi olla vielä vanhojakin lajikkeita käytössä.
Mutta mää epäilenkin, että tota meikäläistä jakoa avomaa-kasvihuone aika paikalliseksi (jotenkin leveysasteeseen) perustuvaksi jaoksi.
Varsinkin toi "salaattikurkkujen" siemenpussien info kun ei mainitse partenokarppisuudesta yleensä yhtään mitään. Sanoo vaan miten kasvatetaan kasvarissa ja miten avomaalla. Hmm. :-/ Toivottavasti mun Konsat houkuttelee pölyttäjiä. ;-)
…ja kasvihuonekurkkuja on partenokarppisia myös.
Onko kellään kokemuksia kiinalaisesta käärmeestä? Onko partenokarppinen? Pärjääkö Suomen Ib olosuhteissa ulkona???
Tän löysin Lounais-Suomen puutarhayhdistyksen sivuilta: "Kurkun viljely levisi Intiasta sekä itään että länteen. Kiinassa ja Japanissa kurkuista kehittyi omia muotojaan kuten avomaan kasvatukseen sopivia pitkiä kurkkuja. Näistä Euroopassa yleisin lienee japanilaista alkuperää oleva ’Tasty Green’, jonka hedelmän muoto on eurooppalaista epätasaisempi ja pinta nystermäinen. Lajike itse on verraten uusi (hybridi), mutta sukujuuret ovat vanhat. Toinen länsimaissa tunnettu erikoisuus idästä on ”Kiinalainen käärme”, jonka eräät muodot voivat kasvattaa yli 50 cm pitkiä ja kiemurtelevia hedelmiä.
Vanhan Egyptin kurkuista ei ole sen tarkempia tietoja kuin, mitä hautojen kuvakirjoituksista on voitu ymmärtää. Arvattavasti kreikkalaisilla ja roomalaisilla oli useita kurkkumuotoja, joista sitten kehittyi länsimaissa kasvatetut kurkut. Pohjois-Euroopassa viljellään kahta muotoa eli lyhyttä avomaan- ja pitkää kasvihuonekurkkua. Sen sijaan ns. ”aasialaista” puolipitkää muotoa ei ole viljelty täällä juuri lainkaan, mutta se oli merkittävin muoto Itä-Euroopassa 1990-luvulle asti.
Vanhoja puolipitkiä kurkkuja meillä ei ole viljelty, mutta jonkin verran on kokeiltu minikurkkua, miksi nimitetään normaalia lyhytkasvuisempia hedelmiä tekeviä kasvihuonekurkkuja. Market-kauppaankin niitä on yritelty, mutta menestys ei ole ollut kovin hyvä, mutta suoramarkkinoinnissa niiden aromaattisuus voi olla riittävä kannustin.
Nykyihminen ei tunne oikeastaan muuta kuin vihreän kurkun, mutta aikoinaan oli myös valkeita ja keltaisia kurkkuja, joiden siemeniä löytyy enää lähinnä harrastajia palvelevista erikoisliikkeistä. Aikoinaan suurin osa lavakurkuista oli valkeita tai kermanvärisiä. Siihen aikaan viljelijät ottivat itse siemenet ja näin syntyi paikalliskantoja. Kauimmin meillä viljeltiin ’Turunposliinia’, jonka siementä lienee vielä jollain asiaa harrastavalla. Pitkään Ruotsissa viljeltiin valkeaa avomaankurkkua, mm. lajiketta ’Lilla Delicatess’. Tällä hetkellä yleisin valkea kurkku lienee ’White Wonder’, jonka hedelmä kasvaa kasvihuonekurkun mittaiseksi, mutta on paksumpi niin kuin vanhat hillokurkut. Erikoisliikkeistä voi saada myös keltaisen sitruuna- tai omenakurkun siemeniä. Nimet tulevat ulkonäön, ei maun mukaan."
Ja vielä tänkin: "Kurkun kukat ovat yksineuvoisia eli niiden heteet ja emit ovat eri kukissa. Kasvi ei kuitenkaan ole luontaisesti kaksikotinen, vaan hede- ja emikukkia on samassa kasvissa ja emikukat pölyttyvät myös oman yksilön siitepölyllä. Jossain vaiheessa viljellyssä kurkussa kehittyi kantoja, jotka muodostivat hedelmiä partenokarpisesti eli ilman pölytystä. Luonnollisesti tällainen ominaisuus ei voi kilpailla luonnossa, mutta viljelijälle se takaa sadon ilman pölyttäjiäkin. Ominaisuus otettiin käyttöön kasvihuonekurkulla viimeistään 1800-luvulla. Kasvihuonekurkuilla pölytys jopa pilaa sadon, kun hedelmistä ei tulekaan kauniin tasapaksuja, joten kaupan kurkuissa ei ole koskaan siemeniä.
Kasvihuonekurkun epätoivottu pölyttyminen estettiin ensin fyysisesti kuten tuuletusluukkujen hyönteisverkoilla, kunnes kehitettiin hedekukattomia lajikkeita. Tämä ominaisuus saatiin F1-hybridilajikkeisiin, joilla on aina erikseen hede- ja emikukalliset vanhemmat. Meillä ensimmäiset hedekukattomat kurkut otettiin viljelyyn 1970-luvun puolivälissä. Avomaankurkullakin tuli markkinoille samaan aikaan hedekukattomia lajikkeita, jotka tosin silloin vaativat pölytyksen, minkä vuoksi siemenien joukkoon sekoitettiin tavallisen avomaankurkun siemeniä. Partenokarpiset avomaankurkun lajikkeet otettiin käyttöön 1990-luvulla, jolloin riippuvuus pölytyksen onnistumisesta loppui. Kurkun viljelyssä on kuitenkin syytä muistaa, että partenokarpisia lajikkeita viljellessä lähellä ei saa olla edes yhtä hedekukallista kurkkua, joka voisi pilata sadon."
Minulla oli viime vuonna kiinalaista käärmettä. No meillä kyllä oli huonot olosuhteet sille, mutta muutama saatiin. Olisi kai ollut viisainta laittaa kasvariin, tai edes jotain muivi/ harso katosta. Muutenkin ulkosää oli kehno. Tuli nyt oikosulku… siis muistaakseni siinä oli tyttö- ja poikakukat erikseen… Ihan hyviä ne muuten oli…
Mistähän mahtaa johtua avomaankurkkujen kuihtuminen? Kasvavat kukkalaatikoissa ja alkavat vain yhtäkkiä tyvestään lähtien nuupahtamaan lehti kerrallaan, kunnes koko kasvi kuolee. Sinkkiämpäreissä olevat kukoistavat onneksi, toivottavasti jatkavat samaan malliin. Olen murheissani : (
Vieläkö ehtii kylvämään avomaankurkkua, jos kasvattaa sitten harson alla?
Minä ainakin kylvin viikko sitten ja pidin lämpöisessä että iti nopeesti. Paleltu meinaa eka satsi. Luulisin saavani satoa. Ovat jo taimella.
Ai, täällä on näitä toisiakin, jotka sai halla-yönä kurkuista kuukahtaneita. Minulla on uusi erä juuri noussut. No ei niin aikaisin sitten saa satoa, mutta tulee sitten se mitä ehtii, ainakin jonkin verran. Mielestäni ne on kumminkin melko nopeita muihin kasveihin verrattuna.
Joo, kurkut ja kurpitsat kasvaa silmissä niin saa balsamia hallan tekemille haavoille!
Pirkkikselle terveisiä! Ensimmäiset 'Piccolo di Parigi' ja 'Marketer Mezzo Lungo' olivat herkullisia.
Hei! Täällä yksi surullinen viherpiipero. Omat taimet kuolivat kun kylvin ne liian aikaisin. Tulin juuri matkoilta ja yritin ostaa kurkuntaimia mutta niitä ei ole missään täällä Helsingissä. Kerkeekö enää mikään kurkku siemenenstä, esim. avomaankurkku jos laitan sen saaviin ja tuon öiksi sisälle. Minulla on suojaisa puolivarjoinen rivitalon kukkapenkki joten lämpöä piisaa.
Tiedättekö saako mistään enää taimia Helsingissä vai pitääkö tyytyä kaupan kurkkuihin?
J319… joka kyselet avomaakurkun taimista tuossa yllä. Kaipaan sinulle nimimerkkiä. Laitoin asiasta tulemaan myös privaattiviestin, katsotko postiasi 
Juu kyllä katsoin ja lisäsin nimimerkin. Nämä sivut ovat vähän moninaiset, eikä ne oikeen auenneet ensimmäisellä kerralla.
Voisiko joku vastata kurkku-kysymykseen?
Eikös avomaankurkun perinteinen kylvöpäivä ole 10. kesäkuuta, näin muistelen. Uskoisin, että vielä ehtii kylvää nytkin, nimim. eilen spagettikurpitsan kylvänyt
Syksystä tosin ei vielä tiedä, halla voi panna kaiken matalaksi jo vaikka elokuussa. Tai vasta lokakuussa.
Kylvä vaan. Ehtii varmaan aivan hyvin. Minulla ainakin on vasta ensimmäiset kukat. Kasvu oli kylmillä keleillä melko heikkoa. Nyt on lämmintä ja kasvu varmaan nopeaa.
Kiitos tiedosta. Pistin siemenet itämään patterin lähelle. Minulla on se etu, että voin istuttaa taimet astiaan ja nostaa terassilta sisälle yöksi syksymmällä.
Minulla on isoja muovisaaveja joissa reiät pohjassa. Olisko se sopiva vai matalampi iso vati?
En ole koskaan aiemmin kasvattanut kurkkuja ja tää on ns. kokeiluerä.
Olen saanut viihtymään kerrostalon parvekkeella raparperin saavissa ja jopa talvehtimaan. Saavi oli tosin 80 litraa ja sain hyvän raparperisadon.
Olen kasvattanut myös ruohosipulia, tomaattia, herneitä,mansikoita ja varsisipulia parvekkeella. Muuttomiehet nauroivat kun toimme kaikki taimet syksyllä Helsinkiin. Hyvin kasvavat edelleen parvekelaatikoissa. Ruohosipulin aion istuttaa penkkiin syksyllä.
Kylvin tillit,salaatit, pinaatin ja yrtit laatikkoon huhtikuun alussa ja pidin niitä sisällä jonkin aikaa. Koulutin niitä ulkoilmaan vähitellen. Kippasin ne maahan ennen kahden viikon matkaa ja yllätys oli suuri kun palasimme. Tillit ovat nyt 40 cm korkeita ja salaatti jo poimittavissa.
Kaikenlaista hullua sitä tulee kokeiltua:)
Mikä syö avomaankurkusta lehdet? Suurista lehdistä lähes puolet nakerrettu suurin haukkauksin, kasvi muuten terhakka ja hyvin juurtunut kuukauden ulkonaolon ja muutaman viikon juromisen jälkeen. Etanat? Sen näköistä nakerrusta mutta en ole eläimiä ainakaan vielä bongannut. Täällä päin eivät ole ikinä olleet vaivaksi ja ainoastaan muutamia tavallisia (pelto/valepelto?)etanoita on männä vuosina bongattu, ei siis ainakaan niitä tappajaetanoita ole havainnoitu. Kurkku kasvaa katteessa jonka olen tutkinut läpikotaisin. Tein kasvin ympärille/juurelle kalkista ringin muutama päivä sitten mutta tuntuu silti edelleen vehreät osat hupenevan. Olen pölyttänyt lehtiä tuhkalla - ei vaikutusta. Suuresti kummastelen myös sitä että kun kurkku kasvaa roomansalaatin ja tavallisen australialaisen lehtisalaatin vieressä niin niitä ei kuitenkaan ole edes maistettu, luulisin etanan suuntaavan ennemmin salaatille. Kurkku on taimimyymälästä ostettu ja lajiketta ei oltu ilmoitettu, ostaessa siinä oli muutama nuppu jotka kuitenkin kuihtuivat istutuksen jälkeen ja nyt uusia nuppuja ei ole ilmaantunut 
Samanlaisia haukkausjälkiä on kesäkurpitsan lehdissä mutta vain muutamia, se tekee jo ensimmäisiä tyttökukkiaan ja voi hyvin. Taimen ostin samalla kuin kurkunkin ja molemmat vaikuttivat silloin terveiltä. Ruiskutanko mäntysuovalla ja mänttään lisää tuhkaa päälle vai mitä ihmettä tekisin?