Kiitoksia vastauksista! Itselle tuli vasta mökillä ollessa mieleen että miksen sieltä toisi vettä, kun siellä käytetään lähdevettä kaikkeen.. Suihkuun jne. Niin sitä vasta ymmärtää muutaman vuoden jälkeen millaisen "aarteen" äärellä onkaan.. 
Mä haen jäävapaalla sesonkilla kasteluvedet Kokemäenjoesta. Joka ikinen kerta saan uteliaille ohikulkijoille selittää että ''sumppivesi o loppu'' :-P
AlQahira, myönnä pois, että olet orkidea harrastaja! Olen itse saanut ymmärtäväisiä katseita touhuistani tuolla verukkeella. Milloin liikuskelen muovikassin kanssa keräämässä kuivia tammen lehtiä tai rahkasammalta tai sitten hiippailen hakkuu alueella puukon kanssa keräämässä männyn kaarnaa kassiini kaadettujen kantojen juurelta. Jopa muut oudot puuhani kerätä nokkosia ruoaksi tai sitten joitakin yrttejä rohtojen aineksiksi laitan kaikki orkidea harrastukseni piikkiin. Ihmettelen vaan kun kukaan ei ole sen tarkemmin kysellyt tai edes halunnut tulla katsomaan kasvejani
.
Hei, tarvitsisin tunnistusapua.
Minne suuntaan oheinen MIx:inä ostamani yksilö mahtaa kuulua? Järkeilin että kasvutapa olisi symbodiaalinen, mutta se ei taida oikein vielä pitkälle riittää. Hauskat vihreät kukat lyhyen kukkavarren päässä. Terhakan ja sympaattisen oloinen kukka, jolle haluaisin etsiä hyvät olosuhteet.
Tässä kukka ja vielä kokonaishahmo:
Jotenkin kasvista tulee läheisempi :) jos saa sille nimen ja yksityiskohtia ominaisuuksista, kiitos jo etukäteen.
t. Mixa
Kaunis Dendrobium phalaenopsishan se siinä 
Lämmintä ilmaa (+20...+25) läpi vuoden, paikka kirkkaassa hajavalossa, aktiivisen kasvun kaudella reipas kastelu. Kun kasvu pysähtyy, kastelun voi vähentää parin viikon välein tapahtuvaksi (riippuen tietenkin ilman lämpötilasta). Hyvä indikaatio kastelun tarpeelle lepokaudella on versojen selvä kurtistuminen. Suosittelisin itä- tai länsi-ikkunaa jossa kasvi saa aurinkoa osan päivästä. Talveksi eteläikkunalle tai vahvaan keinovaloon.
Haa, siis dendrobium, joka kukiltaan muistuttaa phaleonopsista. Kiitoksia, hoitokaan ei taida kovin paljoa phaleonopsiksista erota?
Lähinnä valon ja kastelun osalta: phalaenopsis viihtyy koko vuoden selkeästi varjossa, mutta Dendro kestää totuttelun jälkeen (kuukausi-pari valoverhojen takana, osa päivästä suoraa paistetta) vaikka koko päivän suoraa aurinkoa (ja viihtyy siinä). Dendrolla on selkeä kuiva lepokausi, jolloin se ei juurikaan kaipaa vettä ja saattaa tiputtaa osan vanhojen versojen lehdistä. Lämpötila sen sijaan on pitkälti sama kuin phaleilla.
Heipä hei kaikki foorumilaiset! Siitä on jo useampi viikko kun löysin tänne ja nyt vihdoin uskalsin avata sanaisen arkkuni. Oma orkideavillitykseni lähti jouluna ostamastani dendrobiumista(?) ja olen joutunut hillitsemään itseäni jo useaan otteeseen kulkiessani kauppojen viherosastojen ohi.
Orkideatietouteni on saanut vakaan pohjan kiitos erityisesti tämän forumin, mutta onhan minullakin vielä paljon kysyttävää. Tässä kuvia aivan samanlaisesta dendrosta kun Mikeemalla.
Vielä kuva kukasta.
Tervetuloa joukkoon Kookaburra, täällä kyllä yleensä ratkeaa visaisetkin orkidea-ongelmat. Tietäjien joukko on suuri.
Komea kukkavarsi, Kookaburra, näemmä sisarkasvikin kääntää kaikki kukat alaspäin, joten taitaa olla tyyppiominaisuus, ja lopetan asiasta murehtimisen :)
Minkälaisilta nettisivuilta muuten etsitte kuvia, kun haluatte tunnistaa kukkanne oikein "tarkkaan", sikäli kun tarkkuus on mahdollista?
Kukat tuntuvat tosiaan kasvavan alspäin minullakin. Ostin tuon ja allaolevan kasvin Vantaan Plantagenin poistolaarista. Kuten kuvasta näkyy ainakin vihertäväkukkaisen kukat olivat jo suurimmaksi osaksi lakastuneet ja kummatkin olivat jo aika nuupahtaneita. Kastelulla ja uudella istutuksella sain kukat kuitenkin elpymään hyvin. Purppurakukkainen ei ollut purkissaan kiinni melkein ollenkaan...
Oletan että tämäkin yksilö on Dendrobium phalaenopsis. Kukan muoto on ainakin hyvin samanlainen kuin vihreäkukkaisella. Kertokaapa teidän mielipiteenne.
Kukka on ehkä hiukan purppuraisempi kuin tässä kuvassa.
Itse etsin tunnistusapua koti- ja ulkomaisilta sivuilta. Ihan mikä tahansa sivu kelpaa missä vaan on tarpeeksi kuvia. Usein riittää että googlettaa kasvin suvun/lajin(?) nimen. Koska olen ostanut kasvini kukkineina, eivät pelkät kukkien kuvat riitä tunnistukseen. Usein orkideasivuilla on kuvia vain mahtavista kukkavanoista 
Tämä yksilö kaipaisi myös tunnistusapua. Oletan että se on jonkun sortin dendrobium. Ostin sen viime jouluna poistolaarista. Reppana oli kuivunut niin, että sen kaikki kasvupisteet olivat kuihtuneet. Noin kuukautta myöhemmin se alkoi kuitenkin kasvattamaan vasemmassa reunassa näkyvää uutta bulbia. Kukkien väristä ei ole varmaa tietoa mutta luulen että ne ovat joko syvän keltaiset tai punaiset, kun viereisten kasvien kukat olivat sen värisiä. Olisi myös kiva tietää miten saisin kasvatettua lisää bulbeja.
Kookaburra: Näyttäisi olevan Dendrobium bigibbum var. compactum (compactum = ''pienikokoinen´) , sillä minulla on ollut samanlainen. Siihen tulee ( vaalean) punaisia kukkia, ja bulbeja saa nyt kesäaikaan kaikille Dendrobiumeille aikaiseksi tutulla yhdistelmällä: runsaasti siis vettä,valoa, lannoitetta ja lämpöä. Pieni pinnan kuivahtaminen tekee hyvää siinä välillä, ettei kasvi ui vedessä! Syksyllä sitten kastelua normaalisti vähennetään ja valoa lisätään. Onnea kokeiluun!
Laitanpa nyt tähän viestiketjuun mielipidekyselyni koskien pääkaupunkiseudun vesijohtovettä. Eli kuinka moni käyttää pääkaupunkiseudun vesijohtovettä (Helsingin Vesi?) orkideoiden kasteluun?
Olen tähän asti hankkinut kasveilleni luonnonvettä (sadevettä, järvivettä), mutta nyt vandojen joukkokasteluun siirryttyäni vedentarve on niin suuri, että laiskuus iskee. Helpointa olisi käyttää tuota, jota hanasta tulee...
elikkäs apua kaivataan istutuksessa..minkälaisen alustan nämätarvitsevat...
bc.deesse"pakrathorn"
tämä on minulle ihan vieras..dendrobium.lituiflorum ja vielä kolmas
dendrobium..joku
luultavasti hybridi..pitäisi kukkia sinisin kukin
kaikki apu otetaan vastaan
Varsinaiset orkideaexpertit taitavat olla kesälaitumilla, joten vastaan sen verran kuin itse tiedän. Noille kaikille saa käsittääkseni olla suhteellisen hienojakoista ja tiivistä kasvualustaa, itse käytän monesti ihan muilta alustan vaihdossa jäänyttä hienoa kaarnamursketta. Phalet eivät tykkää tiiviistä murskeestä, mutta noille se käy hyvin ja joukkoon voi laittaa vähän karkeampaakin palaa ja vaikka jonkin verran Leca soraakin.
Täältä löytyy ohjeita ja esimerkkejä erilaisista materiaaleista. Jokainen ajan mittaan opettelee oman hyvä sekoituksensa omien kokemustensa perusteella.
ok--kiitoksia --raakile
Jolanda on kysellyt Helsingin vesijohtoveden käytöstä, on vaan mennyt ohi silmieni.
Täällä yksi kyseisen hanaveden käyttäjä ilmoittautuu. Asun Espoon puolella, mutta vesi tulee samaa Päijänne-tunnelia pitkin tähänkin osaan ja on koostumukseltaan lähes sama kuin Helsingin puolella.
Koko ajan olen käyttänyt vain hanavettä (lyhyt sadeveden käyttökokeilu, mikä päättyi katastrofiin, kun sammaleiselta tiilikatolta maatuneita lehtiä täynnä olevien kourujen kautta valunut vesi toi mukanaan varsinaisen levä- ja sienikasvuston).
Kaikille tavanomaisille orkideoille tämä vesi kelpaa, vaikka siihen lisätäänkin kalkkia putkiston korroosion estämiseksi. Jonkin verran näkyy kalkkia ajan kuluessa saostuvan, mutta eipä tuosta ole haittaakaan ollut.
Parastahan olisi hiukan happamempi järvivesi, mutta kun sitä pitäisi jostain roudata tynnyri tolkulla.
Pääasia, että vesi on kastellessa vähintään huoneen lämpöinen, mieluiten hiukan lämpimämpi.
" kourujen kautta valunut vesi toi mukanaan varsinaisen levä- ja sienikasvuston). "
Huomasin kanssa jotain levää sadevesitynnyristä ottamassani kasteluvedessä. Mikroaaltouunissa lämmitin vettä muutaman minuutin, olisikohan ollut jotain 60 asteen luokkaa ja annoin jäähtyä. Varmuuden maksimoinniksi vielä riisisiivilän läpi kastelulaatikkoon. Näin olen itse asiassa tehnyt jo muutaman viikon ajan.
Onko tämä "turvallinen" tapa kastella vai pitäisikö suosiolla siirtyä vesijohtoveden käyttäjäksi? Vesijohtoveden laadusta ei ole mitään aavistusta... varmaan kysymällä vesilaitokselta selviäisi sekin.
elikkäs osaako joku sanoa mistä nuo tummat pilkut voisivat johtua..
