no hei taas!onkin ollut pitkä aika siitä kun viimeksi sivuilla kävin,taisi olla vielä vanhat sivut käytössä...
mutta asiaan!kysymys kuuluukin:oletteko koskaan käyttäneet sitruunatipoilla laimennettua vesijohtovettä orkideoille ja jos olette niin onko ollut mitään seurauksia jne. kiitoksia etukäteen!
koskas orkideoille voi ruveta antamaan lisävaloa? täällä pohjoisessa kun asustelen..
Mitä sanonevat varsinaiset tietäjät, mutta olen antanut valoa nupulliselle katleijalle, kun päivät on välillä aika pimeitä. Kunhan nuo ulkoilevat grande, lumikuningatar ja cymbi tulevat sisälle vakituisesti, lampun tuntumaan ja valojen alle. Miten muut järkkäävät näiden lajien syyshoidon?
En ole kovin suuri tietäjä, mutta minä viritin samalla valotkin palamaan kun toin kaappieläjät kuistilta sisälle. Ajattelin hiljakseen lyhentää päivää täällä sisälläkin ad n.10 h.
Nupullinen katleija arvostaa lisävaloa varmasti, ainakin pilvisimpinä päivinä.
Kylmässä viihtyvät ovat minulla vielä ulkona koska ihan hallan puolelle ei ole mennyt.
Kun kylmenee riittävästi, Rossioglossum ja lumppari pääsevät kellariin keinovalon alle.
Ehkä kymbikin, sitä tosin uhkaa komposti melko voimakkaasti...
Kellarissa on näitä aikoja n.16 astetta, viilenee pakkasten myötä jonnekin viiteen asteeseen.
Viime syksynä Rossioglossum alkoi melkein heti sisälletuonnin jälkeen lykätä kukkaa, samoin Dendrobium.
Saas nähdä kuinka käy tänä vuonna.
Kuinka olette vähentäneet dendrojenne kastelua? Minulla on osalla vielä kasvukausi menossa (kingianum, parishii). Puolet phaleista on jo lepoon vaipumassa, joten ajattelin pistää dendrot phalien kanssa samaan huoneeseen, jossa patterin läpötila on minimissä (16-18 celsiusta), yöllä ovi kiinni. PÄivällä sitten ovi auki, niin lämpenee parinkympin paremmalle puolelle. Phalien kastelua olen vähentänyt kerran puoleentoista/kahteen viikkoon, mutta se taitaa olla dendroille (parishiita lukuunottamatta) liian harvoin?
Lepoaika phaleilla ? Eikö phalit kasva ympäri vuoden ja tarvitsevat vähintään + 18 
Nostin viikko takaperin orkideani sisään, kaikki hyväkuntoisina ja osa vieläpä nupussa.
Tänä aamuna huomasin yhden suurinuppuisen cattleijan purkin pohjassa ja alhaalla ulko-
pinnassa reippaasti hometta. Uskallanko tehdä asialle jotain ja mitä? Pelkään kukinnan
häiriintyvän jos teen jotain kovin radikaalia. Kovin homeisenakaan on tuskin hyvä elellä, niin kasvin kuin muidenkaan.
Hyviä neuvoja pyydetään !!!
Ehkä ilmaisin itseäni väärin...tähän asti olen kastellut niitä talvella vähemmän kuin kesällä ja yrittänyt järjestää niille tuon 18 (+/- pari astetta) lämpötilan talvella.Kesällä se ei onnistu. Ainakaan minulla ei talvikuukausina (loka-, marras-, joulu-, tammikuussa) ole paljon tapahtunut kasvun suhteen.
Noita aiempia ohjeita lukiessa olen jotenkin käsittänyt, että phalitkin (siis perhosia tarkoitan) kasvaisivat hitaammin talven aikana, varsinkin, jos käytössä ei ole kunnon lisävalaistusta. Tästä siis kuvitelma jonkinlaisesta lepokaudesta. Olin siis väärässä - kiitos korjauksesta veronica ja anteeksi, jos joku nyt sai väärää tietoa
.
Ohdake, minä pesisin vaan homeen pois ja huolehtisin jatkossa hyvästä ilmanvaihdosta.
Onko ruukku savea vai muovia, olisko ollut esim. liian tiiviissä suojaruukussa tms.?
Jos nuppuja tekevät niin eivät varmaan ihan huonosti jaksele
huom. varmista sisälle tuoduille vielä riittävä valonsaanti etteivät kuivata nuppujaan suotta.
Ja sitten kuvia tänne meidän iloksi heti kun aukeavat!
Kikko, onko dendrosi phalanopsis-tyyppiä vai nobile-tyyppiä?
Ekoja voi käsittääkseni hoidella ihan samaan tyyliin kuin phalejakin, mutta ainakin omat nobile-hybridini ovat tykänneet viileästä ja suht kuivasta talvella. Siis viileämmästä kuin phalet.
ne muutamat phalet joita mulla nyt on, kasvattavat lehden/lehtiä kesäaikaan ja talvelle olla möllöttävät.
Keväällä kun valo alkoi lisääntyä, rupesi nuppujakin näkymään.
Hyrinä, molempia on . Pitänee yrittää järjestellä niille vielä viileämpää "talvihoitoa". Kuinka usein olet talvella omiasi kastellut ja oletko lannoittanut talvella? Olin nimittäin viime talvena lähellä hukuttaa kinganumit... siis hoitaa hengiltä
. Tänä talvena ajattelin antaa niiden olla rauhassa ja kastella satunnaisesti, jos bulbit meinaavat rypistyä.
Phalet muuten selviävät 13 asteen kylmäaltistuksesta hengissä...tuli kokeiltua viime joulukuussa, kun parvekkeen ovi oli jäänyt auki neljän päivän reissun ajaksi. Luulin, että kuolevat kaikki, mutta eikä mitä.Yksikään ei kuollut ja suurin osa kukki helmi-/maaliskuusta heinä/elokuun vaihteeseen.
Ööhhh..hmmmm...aika harvakseltaan. Ehkä n. 10 päivän välein? Joskus voinut kasteluväli venähtää pariinkin viikkoon. Syksyn mittaan pikkuhiljaa vaan harventelen kasteluväliä enkä välttämättä enää upottele niin reippaasti kuin kesäaikaan.
Lannoituksen kanssa olen myös ollut aika nuuka. Talvella annan silloin tällöin merilevää mutta en juuri muuta. B-vitamiini on nyt uusi juttu, sitä varmaan testailen vielä talven mittaan.
Olen kyllä miettinyt että pitäisikö tuossa lannoituksessa olla tarkempi, jotkut lajit kasvavat pitkin vuotta ilman sen selvempää lepoaikaa ja ehkä kaipaisivatkin hiukan lannoitusta.
Mutta kun en aina jaksa monien vesien kanssa pelailla niin saavat melkein kaikki saman kohtelun...
Monien orkideojen kohdalla olen kyllä huomannut että mitä vähemmän niitä hoitaa, sen paremmin ne voi. Turha nyppiminen pois eikä kannata joka päivä vahdata. Nytkin huomasin että yksi cattleyan raakku jota vielä sinnittelen hengissä, oli yks kaks päättänyt ruveta vääntämään neljää uutta versoa! Se onko tuo terveellistä näin talvea vasten, onkin sitten kokonaan toinen juttu....
Hyrinän kokemus "hoidotta olosta" jakaa myös meikäläistä. Kun minä sain orkidea kärpäsen pureman niin olin aivan varpaisillaan kaikesta, ja kastelin niitä sekä sumuttelin ahkerasti...Miten kävi, monta hienoa yksilöä kuoli pois!
Kun sitten itse olin debiksen vallassa ja ajattelin, että olkoon, meni aikaa ja kukkaset vain olivat. Kuinka ollakkaan alkoi tulla juuren tuppeja, kukkavanoja sekä uusia lehtiversoja vähän jokaisesta. Kastelin suuria phaleja suoraan vesijohtovedellä ja ruukkuun lorottamalla kastelukannusta koska ne olivat lecasora astioissa (ajattelin että se hoitaa samalla peruskosteuden alle) lannoittanut en ollenkaan. Tästä sain kouriintuntuvan opin siitä, että niiden vedenotto kyky on aivan omaa luokkaansa, ja ne tarvitsevan sitä kuivuutta ja kestävät sitä huomattavasti enemmän kuin märkää.
Dendro joka oli jumiutunut vain tekemään varsia, oli kukkimatta pari kolme vuotta ja tehnyt todella mahtavat juuret. Kaikki nipsin itku silmässä poikki aivan juurta myöten ja annoin sen kuivua niin, että kieltä kuivasi pelkkä katselu. Meni puoli vuotta, alkoi tulla juuria kun meinasin jo heittää pyyhkeen kehään, sitten se kukkikin ja tuli oikeinkin komeaksi.
Matka orkideoiden kanssa on hienoa, kun välillä tuulettää omaa päätään niiden sijasta. Nykyisin kokoelmassa on melkein 40 kasvia, enkä ikinä kuvitellut pystyväni kasvattamaan Vandoja, nyt niitäkin on neljä ja kohta tulee oikein komeita kukkia yhteen.
Kiitos Hyrinä ! Homehtumissyyn arvasit muuten oikein. Liian tiivis keramiikkaruukku on muovisen
orkidearuukun päällä. Istutus on tehty tarhalla aikoinaan väljästi ja hyvin, mutta kyllähän sitä aina
onnistuu jotain itsekin pilaamaan.
Koetan varovasti vaihtaa koko istutusalustan, sillä kaarna tunkee homeisena ulos alhaalta
ruukun rei´istäkin.
Toivon, että joskus onnistun kukkiakin saamaan, ehkä myös katseltavaksi (jos vaan taidot
riittää).
Kiitos Hyrinä ja Debugger. Sain vahvistusta sille, miten olin suunnitellut näitä kasvejani hoitaa ( tai siis olla hoitamatta). Minä olen yhden vanda-sukuisen uskaltanut jo hankkia ja toinen on jo tilauksessa...kun kiusausta ei vain voi vastustaa.
Välillä tosiaan iskee masennus/ärtymys/epätoivo/tympääntyminen näiden jurokkien kanssa, mutta sitten kun on antanut niiden olla omissa oloissaan jonkin aikaa, niin johan taas jaksaa. Ja aina jokin niistä on yllättänyt uudella terhakkaalla kasvulla tai joskus kukillakin.
Siis B-vitamiini? Mistäs siitä on tarkempaa tietoa?Alkoi kiinnostamaan...Tosin näin syksyllä sitä taitaa olla tämä kasvin hoitaja B-vitamiinien tarpeessa ennemmän kun hoidokit
.
Ja sitten niitä kuvia sekä cattleyjasta, että siitä vandasta kiitos?!
Tuo B-vitamiini on tiamiinia eli B1:stä. Sillä sanotaan olevan positiivinen vaikutus kasvien väriin, kukkarunsauteen ja juurten pituuskasvuun ja haaroittumiseen. Vitamiinia käytetään sekä kasteluvesessä että sumutteena. Itse en tiedä tarkkaa annostelua. Olen laittanut yhden tabletin sellaiseen 20-litran vesigallonaan aina silloin tällöin kesän aikana. Tehosta en osaa kertoa sen enempää-ainakin nyt kasvini ovat oikein hyvän näköisiä. Sumuttaessa kannattaa varautua tuohon niin tyypilliseen B-vitamiinin hajuun, joka ei ole kaikkein miellyttävimpiä. Kertokaa muutkin kokemiksianne.
Mä olen soveltanut vanhasta Puupposesta mukaeltuna iv.tiamiinia (Neuramin) kun sitä on sattunut olemaan saatavilla. Ämpärilliseen kasteluvettä ruikkaan 5-10 ml tuota liuosta.
Ei mullakaan mitään kovin tarkkaa tietoa annostelusta ole, Orkidealehdestä luin (paphinumero) että kollega käytti B-vitamiinia ja samoin tuo vanhin painos Puupposesta mainitsee Aneurin-liuoksen:
1 g Aneurinia (liekö jauhe?) per 1/2 - 1 litraa vettä, tätä laimennetaan edelleen 1 tl 2-3 litraan kasteluvettä kerran viikossa. (ei ole kyllä enää sillä nimellä kaupan, mutta on juuri tuota samaista tiamiinia)
Edistää siis kuulemma juurien kasvua sekä Puupposen mukaan erityisesti paphien & kymbien kukintaa.
Kukinta nyt ei ole vielä suuremmin runsastunut mutta kuvittelen kyllä että ainakin juurten kasvuun sillä olisi ollut positiivinen vaikutus.
Ohdake, sevverta vielä että jos kasvualustakin on homeessa, se kannattaa ilman muuta vaihtaa ja kastella jatkossa maltillisemmin.
Saako kasveille annettavaa tiamiinia apteekista vai myydäänkö sitä ihan kukka-/puutarhaliikkeissä?
No tuo injektiovalmiste on ainakin reseptilääke...eli siis selkeesti apteekkitavaraa.
Tabletteja saa kyllä aivan varmasti ilman reseptiäkin. Mitähän törnrosa käytti...?
En osaa sanoa olisko kukkakaupoissa mitään vastaavaa.
Ulkomaiden nettikaupoissa SAATTAISI olla, mutta siitäkään mulla ei nyt tähän hätään ole tarkempaa tietoa.
Hmm...ja eikun kiperiä kysymyksiä esittämään paikalliseen apteekkiin
.