Onko alemman kuvan yksilehtisetkin (lehti on lisäksi vähän pyöreämpi), niitä taitaa näkyä kuvassa
4 kpl, varjoliljan alkuja?
Laitoin nimittäin jo toissa kesänä varjoliljan siementaimia ja saman vuoden syksyllä varjoliljan
sipulin (joka kyllä hajosi kynsiksi) samaan penkkiin. Viime vuonna ei näkynyt mitään kasvustoa,
mutta nyt siitä nousee puska selvää varjoliljaa ja lisäksi tuollaisia pyöreälehtisempiä 
Kyllä vaan ovat varjoliljoja.
Varjoliljat kasvavat yllättävän rehevästi viime kesän kuivuudenkin jälkeen.
Aijai kun on komea varjoliljaryhmä Raakilla. Tuollaisesta minäkin unelmoin ja uskon vielä joskus sellaisen omistavani.
Tänään kuvauskierroksella huomasin jo monessa varjoliljassa isoja nuppuja.
Kylläpä on reheväkasvuista, eikä kukoista tietoakaan. Minun varjoliljani on suorastaan kukkojen herkkua.
Ihanaia nämä palstat! Juuri ihmettelin tuolla kukkapenkissä oudon näköisiä taimia, jotka eivät ihan rikkaruohoiltakaan näyttäneet ja varjoliljohan ne on! Noita yksilehtisiä mitä aikaisemmassa kuvassakin näkyi löytyi muutama ja yksi isompi. Täytyy siirrellä parempaan paikkaan. Mistä lie ilmestyneet, siitä kohden on viime vuonna leikattu alas ikivanha norjanangervo. Yksi yliviivattava hankintalistalla :)
Kyllä noissa meilläkin reikiä näkyy, kun lähempää katselee ja joka päivä vähintään puoli tusinaa niitä löytyy kuvauskierroksilla. Laitan yhden aikaisemman kuvan, jossa olivat ehtineet nakertaa kukkaan reikää jo aivan kasvun alussa.
Juuri siksi minäkin laittelen paljon eri kasvuvaiheessa olevia kukkien kuvia, että niistä pystyisi kukin omia kukkiaan tunnistamaan. :)
Siirtovaiheessa muuten kannattaa ottaa iso paakku mukaan, koska tuollaisen pienenkin kukan alun pikkusipuli voi olla yli kymmenen sentin syvyydessä!
Meillä myös noita vaalean punaisia on ja lisääntyvät hurjaa vauhtia. Viime kesänä niitä(kesäkuussa) siirtelin tuonne talon taa ja hyvin näyttävät lähteneen. Myös tuolla vanhalla tunkiolla niitä näyttää kasvavan reilusti.
Itse en ole huomannut, että liljakukkoja olisi paljoa ollut. Hyvä tuuri vissiin ollut :D Viime kesänä yhden moisen löysin, mutten enempää.
Miten olette noita sipuleita pakannut, jos olette niitä esim postissa laittaneet eteenpäin? Minulta varmasti niitä riittäisi jakoonkin.
Hilu, mullat olen ravistellut ja pesaissut pois, siltään muovipussiin ja mahdollisimman litteään kovitettuun pakettiin, jotta mahtuu postintädin "seulasta" läpi ja ei rusennu matkalla. Isoja sipuleita ei varmaan saa alle 3 cm. pakettiin, mutta pienemmät kyllä. Maitopurkeista saa askarreltua hyviä lootia, kun halkaisee pituussuunnassa ja rimmaa paksuuden ja teippaa vastakkain niin, että päädyt tulevat umpinaisiksi.
tosiaan jos joku haluaa, ni voin noita punasen sipuleita antaa
Hilulle hölöä 
Nyt on hoyabellalle, hyrinälle ja katiselle lähteneet paketit. Tuleevat ilmeisesti huomenna!
Kiitokset vielä kerran, perillä ovat!
Kävin eräässä puutarhamyymälässä Helsingissä ja siellä oli myytävänä Varjoliljan taimia. Hinta oli muistaakseni 12 euroa taimi. Niiden olisi pitänyt olla valkoista lajiketta, mutta myyjä kertoi, että ei voi mennä takuuseen joten jätin. Myyntiin oli saatu 2 laatikollista eli noin 20 kappaletta. Pistän siemeniä maahan. Ja odottelen...
On todella mielenkiintoista ajatella, että joku lajike tulee kalliiksi ja ennen se oli tavallinen perenna puutarhassa. On tietysti hienoa, että vanhoja perennoja vielä tuotetaan etteivät ne kuole sukupuuttoon. Mietin vain itsekseni miksi tämä lilja on kadonnut puutarhamyymälöistä? Onko se vaikea ja hidas tuottaa vai ovatko "muodikkaammat" kasvit ottaneet siitä loppukiriä?
Kiinnostaisi tietää... Villikko
ps. Monesti nämä vanhat perennamme- kovasisuisina- metsiköissä ja risukoissa- paljastavat entisen talonpaikan ja asumuksen. Kaikki muu on kadonnut (tai on löydettävissä kun tarkemmin katsastaa maapohjaa), mutta nämä kasvit ja pensaat puhuvat hiljaista tarinaansa. Hienoa, minusta.
Pari viikkoa sitten rekisteröidyin tähän palveluun, kun olen myös painiskellut liljakukkojen kanssa. Olen aina silloin tällöin tutkinut, mitä kaikkea täällä on. Laitoin omaksi nimimerkikseni sen kasvin, jota meidän pihalla on varmaan kaikkein eniten! Minulla ei todellakaan ole kuin yksi punainen varjolija, kaikki muut varjoliljat on valkoisia, eikä niitä ole vähän. Kaikenkokoistakin löytyy. Mutta ikinä en arvellut niitä noinkin arvokkaiksi kuin 12 euroa. Tämä on vanha maatilan talouskeskus, eikä minulla ole aavistustakaan kuinka vanhoja sipulit ovat. Olen useasta lähteestä aiemmin keväällä lukenut, että juuri sitä kaivataan jalostukseen.
Liljakukot eivät kuitenkaan niistä ole tulleet. Syksyllä -95 tein penkin keisarinpikarililjoille ja jätti-ja ukkolaukoille ja noiden keisarinpikarililjojen jälkeen ilmeistyivät myös liljakukot. Pahuksen
keisarinpikarililjat kukkivat vain ensimmäisenä keväänä! Laukat lisääntyvät itsestään tosi helpolla. En tosiaan muista, että ennen noita uusia kasveja tässä olisi ollut liljakukkoja, tosin olen asunut täällä vasta vuodesta -91, ja ensimmäiset kaksi vuotta menivät talon peruskorjauksessa, pihan hoito oli siinä vaiheessa sivuseikka.
Tervetuloa joukkoon, Valkeavarjolilja! Tämäpä onkin melkoinen tietopaketti, harvoja ovat ne kysymykset johon täältä ei saa vastausta.
Uskoisin että saat myös suosiota jos pihapiirissäsi kasvaa runsain mitoin valkoista varjoliljaa, sitä varmasti täällä saitilla useampikin himoitsisi itselleen.
Myös minä - eli jos jaksat kaivaa jonkun sipulin maasta ja pistää postiin, niin olisin ikikiitollinen .
Korvaan vähintäänkin postikulut.
Voi että, jollain kasvaa pihalla p a l j o n valkeita varjoliljoja! En ole onneksi ainoa kateellinen täällä. Punaisia piisaa tällä tontilla ja liljakukkoja ei ole näkynyt.
Lähettelin viime vuonna muutamalle punaisten varjoliljojen sipulien ''kynsiä'' ja oli puhe että kestää jonkun vuoden ennen kuin kasvavat kukintakokoisiksi. Muutaman pienimmän kynnen joita en kehdannut postittaa laitoin uuteen kukkapenkkiin ja - yllätys yllätys - yhdessä vaaksanmittaisessa taimessa on nuput.
Valkeavarjolilja! Haluaisitko vaihtaa edes yhden valkoisen varjoliljan sipulin punaiseen? :D
Heips aurinkoiseen aamuun kaikille!
Kyllä minä voin lähettää jokuselle halukkaalle sipulin ja vaikka vaihtaa siihen punaiseen. Se kaiketi on parasta tehdä vasta elokuussa. Ihan lähiaikoina ei ole aikaa tuollaiseen puuhaan. Mutta jos niistä siemenistäkin olisi iloa, ne voisi kerätä talteen ja pistää mukaan? Minulla ne on tainneet rauhassa saada kylväytyä maahan, sillä aivan pieniä piippojakin on. Olisiko siitä nyt kolme tai neljä vuotta, kun viimeksi niitä kaivelin ja laitoin osan varjoisampaan paikkaan.
Eikös se niin ole, että ne liljakukot leviää mullan mukana? Olisi sitten varmempaa lähettää puhdas sipuli. Niitä oli muuten eilen illalla sellaisissa jaloliljoissa, joita en ole muistanutkaan, kun ovat piilossa tulossa narsissien ja tulppaanien alla. Yhdessä varressa oli kymmenen kukkoa!
Nyt olen keksinyt sen, että pienellä terävärsärmäisellä kivellä murskaan pienet punaiset munatoukat. Ne on ihan pienenä vielä yhdessä jonossa, ja silloin helppo tuhota. Liljat on vielä niin lyhyitä, että lehtien alapintoja on helpompi ja nopeampi tarkastaa. Viime vuonna oli keväällä kaikkea muuta niin paljon, etten ehtinyt tähän vaiheeseen. Silloin ruttasin kumikäsineet kädessä niitä p-palloja. En tiedä huomasiko kukaan muu, mutta ne pahuksen liljakukot oli hyvissä voimissa ja liikkeessä vielä joulukuun puolessavälissä. Kun ensimmäinen lumi oli sulanut ja kaikki näytti niin kamalalta, siivoilin perennapenkkejäkin pikku hiljaa. Leikkasin mokomat puutarhasaksilla halki. Onko niistä toivoa päästä eroon? Tuntuu, että kaikkeni olen tehnyt kohta kaikkeni! No ainakaan nämä varjoliljat, keisarinkruunut ja tiikerliljat ei ole niiden takia kuolleet, se lohduttaa.