Kärsivällisen hommaa tämä lobelian kasvatus siemenestä: 3 1/2 kuukautta siemenkylvöstä ja nyt on ensimmäiset pienenpienet kukat.
Kylvin elämäni ekan kerran lobelioita kun root trainers -pakettien mukana tuli ilmaispusseja. Edellisestä viestistä päätellen voin siis juhannuksen jälkeen odotella kukintaa
Mulla taas lobelioista semmosta kokemuksia et itää nopeasti, viikossa ja kun olen yleensä kylvänyt joskus huhtikuun ekapäivinä, niin on ne olleet kuiteski liian aikaisessa… Oon joutunut toukokuussa typistelemään kasvua ja joskus oon jakanut yhden purkin kahteen tai kolmeen. Ja sit vaarana on ollut taimien homehtuminen jos ne on olleet liian lähekkäin eikä ilma ole päässyt kiertämään niiden välissä. Lobelia on musta kyllä yksi helpoimmin kasvatettavia kesäkukka.
Niin, ja sanon vielä et kannattaa painaa ne siemenet multaan kunnolla, esim toisella samankokoisella taimipurkilla. kylvän ne siis suoraan noihin 5 x 5 senttisiiin purkkeihin ,muuten ne jää itäessään ikäänkuin ilmaan. Ja pelkkää sumutuskin saattaa ne taimet kaataa, on ne niin hentosia.
Mä kylvän lobeliat ihan sormin ripottelemalla jauhelihalaatikkoon. Jätän reunoille vähän tyhjää, siihen tyhjään reunaan on sitten helppo varovasti kaataa kasteluvettä. Ennen itämistä kastelen tietty sumuttamalla.
Jaatko ne myöhemmin, vai miten teet?
Koulin ne tuppaina isompiin purkkeihin sitten kun niissä on 1-2 kasvulehteä. Kun ovat lähteneet kasvuun, latvon jos tarvitsee ja tuossa toukokuulla aloitan niiden kidutuksen eli annan kuivahtaa aika-ajoin. Alkavat kukkia nopeammin eivätkä röyhähdä. Puutarhuri-kummisetäni ohjeita noudatan (paitsi ettei puutarhalla tietenkään latvottu, mutta kotioloissa se on mahdollista).
Sitten ulos istuttaessa saatan jakaa juuripaakkuja jos tarvitsen niitä useampaan väliin. Lobeliathan on siitä kivoja ettei niistä sitten enää hetken päästä erota, onko paakkua jaettu vai onko se ollut kokonainen 
- kylvö hienon hiekan kanssa suoraan kasvatuslaatikkoon
- sekoitan riippuvan ja tavallisen lobelian siemenet sekaisin
- alta kastelu on tärkein osa taimikasvatuksessa
- samassa potissa koko ajan,muutaman kerran latvon
- istutuksen yhteydessä jaa taimet pienenpiin osiin
Mä olen aina laittanut lobeliat maaliskuun alussa ja tälleesti tupsuina märällä kynän kärjellä tai puulyijärin kumipäällä: (alaeivissä; näitä voi yksittäispurkkiin siirtovaiheessa vielä jakaa kahtia)
Annaw, onpa söpöt tupsut säntillisissä riveissä
Lumin tapa on varmaan helpoin, minä vaan koitan pitää purkkien vaatiman tilan mahdollisimman pienenä mahdollisimman pitkään niin siksi kylvän pienempään purkkiin. Kylvän kans maaliskuun alussa ja siinä alkuvaiheessa ne vielä tarttevat lisävaloa. Helpompi valaista jauhelihalaatikkoa kuin kolmea dynollista 
minä koulinkin nuo vasta toukokuun alussa yksittäispurkkeihin ja siitä ulos kasvariin, ei vie tilaa ikkunalla kuin tuon yhden purkin verran. Ja siemeniä säästyy usealle vuodelle yhdestä ostopussista…
Mä operoin ilman kasvaria niin joudun pyörittämään tota purkkirumbaa sisällä vähän pitempään.
Viime vuonna en laittanut itse lobelioita kun aattelin että haen kaupasta ne. No, yhden päivän sitten laukkasin ympäri taimimyymälöitä kun missään ei tuntunut olevan muuta kuin sinisiä, ja siis noitahan pitää ehdottomasti olla myös valkoisia ja vaaleansinisiä. Lopulta löysin yhden sixpackin valkoisia kun kaivoin honkkarin koko rullakon läpi. Eikä ne ostotaimet minusta kovin kummoisia olleet, just pari kukkaa niissä oli auki. Siitä sisuuntuneena kylvin lobeliat tänä vuonna taas itse.
Onhan tässä lobelian kasvatuksessa tietty monenlaista tapaa, mut ite kannatan sitä ettei tarttis moneen kertaan samoja taimia siirrellä kun ne aina vaivaantuu kaikesta ylimääräisestä. Mutta kun se tilan ahtaus tulee aina vastaan, joka neliösentti on aina tarpeen. Ja sen takiahan en pyöreisiin ruukkuihin edes laita… On tää niin tätä, huooh
Onkos Lobelia ‘Kathleen Mallard’ niin kerrottu kuin kuvista luulisi?
Ostin kuusi tupsua kokeeksi.
No tässä se on ekoine kukkineen
Lobelia on mulle begonian lisäksi inhokkikasvi. En ole koskaan ihastunut sen hörselöiseen kasvutapaan mitä ne yleensä on. Tämä kesä on mulla vissiin sit noiden inhokkien kasvattelua. Onko se vanhuuden oire vai kapinointia?
Eikä todellakaan ole mitään pikkuisia rääpisköjä nämä amppelit, että varmasti huomaan Ja vaativat ruojat vielä jokapäiväistä kastelua mikä ei ole mun vahvin laji. Mutta pitkälle olen saanutkin nämä hengissä pidettyä
Jaa löydänhän mä peräti yhden hyvän puolen tästä kasvista. Kestää äärimmäisen hyvin tuulisella paikalla eikä mene muodottomaksi, kuten viimekesänä petunia-amppelit meni.
Minä en ole yhtenäkään kesänä onnistunut lobelian kanssa heinäkuuta pitemmälle. Kastelen joko liian vähän tai liian paljon. Silti niitä joka kesä laitan kesäkukkaistutuksiin. Tuo Myskimalvan näyte on upea!
Noh kastelen noita tosiaan päivittäin niin paljon, että vesi valuu norona pohjareijistä. Ehkä viitisen litraa per amppeli ja sitä vaaleanpunaista kastelulannoitetta joskus kun muistan ja kehtaan hakea takapihalta. Kauas on pitkä matka.
Mietin, että pitäisköhän tuota trimmata vähän, kun omaan silmään näyttää harottavalta ainakin nyt kun katsoo kuvasta.
Myskis, tosi hienohan tuo on!
Mulla meni alku ihan hyvin lobelioiden kanssa, mutta mun verenpisarat on syöneet ne 
viime vuonna samat yhdistelmät toimi ihan hienosti, syksyllä revin tuuheat ja hienot lobeliat kompostiin kun vein pisarat talviteloille. Tänä syksynä ei taida olla revittävää jäljellä. Mä tykkään lobelioista, ja niitä pitää aina olla, mutta jotenkaan en osaa mieltää sitä yksittäiskasviksi vaan tykkään että se saa täyttää muiden kesäkukkien välejä.
Upeannäköinen on tuo amppelisi ihan ilman trimmauksia!
Mullakin lobeliat kuivuu heinäkuulla eikä niihin auta alasleikkauskaan. Ne jotenkin kuolee koko oksa juuresta asti vaikka viereinen oksa olisi vihreänä. En tiedä, onko liian vähäinen kastelu syynä vai mikä. Lobeliat on niiin kauniita, että joka kesä niitä laittelen ruukkuihin.