Näyttävät tosiaan taantuvan nuo punaiset komealupiinit liiloiksi. Siemenistä olen tähän mennessä saanut aina punaisia. Muita lupiineja ei ole ihan vieressä, mutta jonkin matkan päässä sitten kyllä oikein runsaastikin.
Enpä noita punaisia viitsi enää jatkossa harrastaa, kun kerran taantuvat. Ovat kyllä tosi näyttäviä kukkiessaan.
Olen tuolta meidän “lupiinisota-alueelta” siirtänyt vitivalkoisen yksilön pihaan ja se on tosi komea ja pysyy hyvin valkoisena. Kolmatta vuotta nyt muistaakseni pihassa, saa nähdä kuinka monivuotinen on.
Eilen mietin, että siirrän pihaan vielä yhden vaaleanpunaisenkin yksilön, kun sattui silmiin tavallista voimakkaamman värinen. Tuolla meidän “lupiinisota-alueella” on liiloja (eniten) eri sävyissään, vaaleanpunaisia eri sävyissä ja valkoisia eri sävyissä. Minusta tuntuu, että vaaleanpunaisia ja valkoisia on enemmän kuin tuolla isompien teiden varrella. Saattaa johtua siitäkin, kun ollaan sitä lupiinisotaa käyty ja eivät ole niin paljoa päässeet siementämään.
Huomasin eilen illalla kukkakimppua kerätessäni kolme erikoisen kaunista vaaleanpunaisen sävyistä lupiinia. Yhden keräsin maljakkoon
Olen kuullut että jalostettu lupiini ei leviä niin pahasti kuin tuo tavislupiini,kokemustakin on takavuosilta,hävisi ennenkuin alkoi leviämään.Nyt kukkii vahva punainen kukkapenkissä.
Vaaleenpuna/valkonen kirjolupiini alko kukkimaan uudelleen.
Muistan hyvin kun eräs kaverini tuli käymään täällä Lieksasta, niin hän ihmetteli kuinka täällä lupiinit villinä kasvaa, kun heillä on vain kukkapenkissä.
Niitä kasvaa missä vain ja välillä niitä leikataan pois kun ne villiintyy liikaa.
Tietääkö kukaan, kuinkahan kauan lupiinin siemenet/juuret säilyvät maassa elossa itämiskykyisinä? Teetimme mökillä kaivutöitä n. vuosi sitten, ja poiskaivetut maat kasattiin siistiksi penkereeksi. Tähän kylvimme sitten nittykukkaseosta. Nyt ko. paikassa kasvaa kirjolupiinia (violetti-valkoinen), jota en ole nähnyt missään lähialueilla. Tavallista violettia ja muutamia vaaleanpunaisia kyllä kasvaa joka paikassa. Siemenseoksen valmistaja väittää, että siemenseos ei sisällä lupiinia. Onko oikeasti mahdollista, että maasta, jossa ei ainakaan 20 vuoteen ole näkynyt muuta kuin tiheä idänvirpiangervopusikko ja/tai vattupusikkoa, kasvaakin nyt kirjolupiinia, joka on siellä alla ollut koko ajan odottamassa vuoroaan? Tavallisen lupiinin esiintymisen vielä ymmärtäisin ottaen huomioon ympäristön runsaat kasvustot…
Hulluna taidetaan minuakin täällä etelässä pitää, kun kasvattelen lupiineja siemenestä puutarhaan. Tummanpunaisia kirjolupiineja on penkissä, vielä pikkuisia ja kukkimattomia - ja mukavasti itäneitä hopealehtisiä (Silver Fleece) lupiineita kylvöastiassa odottelemassa omaa paikkaa.
Olen jostain lukenut, että lupiinin siemen säilyy ainakin kymmenen vuotta, mutta en ihmettelisi, vaikka säilyisi paljon kauemminkin. Tosi monen ruohokasvin siemenet kumminkin säilyvät kymmeniä tai peräti sata vuotta. Ei lupiini kai kumminkaan ihan pienistä juurenpalasista lähde. Uudesta niitystä lupiinit kannattaa kaivaa juurineen pois, kun niitä ilmestyy. Sitä helpompaa, mitä pienempiä vielä ovat. Niityn ympäristöstäkin pitää kyllä lupiinit niittää, niin että eivät yhtään pääse siementämään, koska äkkiä ottavat niityn valtaansa.
Ettei olisi menneet siemensekoitukset sekaisin, sillä muistelisin jossain sekoituksessa nähneeni kirjolupiinia? Jotkut siemenet voivat kyllä säilyä itämiskykyisinä jopa satoja vuosia, ja itävät, kun pääsevät taas sopiviin olohin, mutta lupiinista en tiedä.
Ok. Taidan luottaa siemenseoksen valmistajan sanaan, että pussista ei lupiinia ole tullut, koska muut seoksesta itäneet kasvit tuntuvat täsmäävän tuoteselosteeseen. Kylvän jäljelle jääneet siemenet syksyllä toiseen paikkaan ja jos sinnekin ilmestyy lupiinia niin olen ihmeissäni. :o Elämänmittainen taistelu joka paikan vallannutta lupiinia vastaan on kuitenkin edessä. Niin ne vaan kuulemma olivat aiemmat sukupolvet ihan pari lupiinia vaan istuttaneet kukkapenkkiin, ja nyt niitä on satoja yksilöitä ympäri tonttia. Tänäkin kesänä on kaivettu, kitketty, niitetty ja poltettu ylöskaivettuja juuria ja salavihkaa ilmestyneitä siemeniä… Lupiini on kaunis kukka, mutta en kyllä suosittele kuin sellaiseen paikkaan, jossa tosiaan pystyy vahtimaan ettei ehdi siementää.
Mie tänää työmatkal ihailin sinivalkosii lupiineit. Niikös se on et juurakon kaivamal se pysyy sellasena, siementaimet saattas olla mitä vaa? Onkoha täst jo puhuttu aiemmi, en jaksanu ruveta lukemaa läpi?
Ja juu, nykysest pihan ainoost puskastkii leikkaan kukkavarret pois ku alkaa olla kyllin kukkinu, oli iha riittävä homma saaha hävittänee mitkä oli päässy leviämää.
Muoks. Rupesinkii lukemaa, onha siit puhuttu.
Nämä on hauskoja, erittäin matala-kasvusia ja kukat näyttää vähän niinku ylisuurilta.
Lupiinien vähentämisen konkarit hoi! Voiko lupiinia vähentää niittämällä se kukinta-aikaan? Ennen kuin siemenet kypsyvät alaosasta kukkavartta? Voisiko nauttia kukinnan komeudesta hetken ja sitten niittää ne alas ilman kukintojen keräämistä pois? Vai tekeekö se raaoistakin siemenistä/kukista siemeniä (kuten vuohenputki kai ovelasti tekee). Tykkään niin tietyissä kohdin lupiineista mutta en joka paikassa…
Voi vähentää. Kyllähän ne siemenet maassakin taitaa kypsyä, tienvarren lupiinit koneella leikataan ja lupiinit vaan lisääntyy.
Olen kerännyt prinsessan tavoin lupiinin kukat suureen koriin ja laittanut kompostiin, moneen kertaan saa kerätä. Niitän heinäkuussa ja syksyllä kukkivat jälleen. Paras keino on lapiolla tuupata juurakot kumoon ja nostaa paakkuineen esim muoville kuivumaan, paljon matoja asustaa juurilla. Savimaasta saan kompostiin savea samalla, pienentyneet juurakot laitan mustaan taimiverkkokoriin kuivumaan/sateen huuhdottavaksi ja lämpökompostoriin pienennettynä kopulta.
Lupiini leviää myös juurakolla. Helpoin tapa tappaa lupiini, on lyödä lapio juurakon alle niin syvälle, kuin olisi nostamassa juuripaakkua ylös. Siinä vain lyö pääpaalujuuren poikki ja nostaa paakkua erilleen, vaikka kallelleen. Osa kuolee nätisti niinkin, että lyön vain pistolapiolla keskelle juuripaakkua juuret silpuksi. Mutta tuo “siirtoyrityksen” imitoiminen tuntuu olevan tehokkaampi…
Kokeilin kerran raakojen ja lähes kypsien siementen itävyyttä, ei lähtenyt. Sitten kun siemenet rapisevat varressa, ovat vasta itämiskykyisiä. Mutta luin jostakin, että niitten siemenet säilyttää itävyyden oikeissa olosuhteissa jopa 100 vuotta, ja itämisprosentti on aikalailla 100%. Normi puutarhamaassa, ojanpientareilla jne. säilyvyys pyörii n.10 vuodessa. Niin leviäähän ne.
Niittäminen aiheuttaa vain sen, että kasvattaa uuden kukinnon. Eli kaks kertaa pitäis niittää, ettei kerkeä siementää. Juurakolla se ei niin mahotonta vauhtia leviä. Oon huomannut myös sen, että siementaimet kestää ihan kauheaa runtua, ja elpyvät vain. Voi vetää leikkurilla ne linttaan, ja ylös vain. Mutta koitappa siirtää aikuinen, niin kuolee koko puska.
Kiitos neuvoista teille! Mulla on lupiinit päässeet leviämään mökillä liikaa. Nyt olen kerännyt kukkavarsia pois, mutta se on liian kova työ ottaa jokavuotiseksi. Alan kuitenkin osan lupiinipaikoista vetämään trimmerillä matalaksi pari kertaa kesässä ja osasta aion lapioida juurakoita poikki. Onneksi joka paikka ei ole sitä täynnä, mutta olen kyllä havainnut leviämisvoiman:(
Lupiinit on ihan kivoja maljakossa, tuoksu vaan turhan voimakas, jos sattuu olemaan astmaatikko. 
Mulla on yksi keltainen lupiini joka kukkii hienosti mutta miksi siihen tulee välillä vaaleanpunaisia kukkia, siis samasta juuresta. Olen ajatellut pitää vain tämän yhden lupiinin, kun siinä on niin hieno keltainen väri. Olen nyppiny ne vaaleanpunaiset heti pois kun olen huomannu ne ettei vain pääse mitenkään lisääntymään.
Minulta on myös keltainen hävinnyt. Yksi kukka varsi on kylläkin keltavaalean punainainen. Se saa jäähä vielä ja nuo punaiset, mutta muut aion kistoa pois ja tonkia myös juuret pois. Vasta kuljetin valkean lupiinin ja istutin sen muovisen rumpuputken sisään.