Sillä minkä tyyppisten keskellä elän ei ole mitään tekemistä sen asian kanssa että säännöt olisi joillain erilaiset. Jos asia ei kiinnosta yhtiötä, se voi kinnostaa kaupunkia tai kuntaa.
Kirjoitinhan jo kuntani säännötkin. Eli varsinaisesti kunnan sääntöjä ei ole rikottu. Puita saa istuttaa vapaasti, mutta tiettyjä etäisyyksiä ym. noudattaen ja kaataakkin yksittäin tarpeen mukaan.
Yhtiökokouksessa ei tosin ole kaikista kaadoista päätetty, vaan isännöitsijä tai hallitus on tehnyt omia päätöksiä tähän asti On muitakin turvallisuussäädöksiä kuin vaan puiden kaatoja koskevia. Puiden pystyssä oleminenkin väärässä paikassa voi toisinaan vaarantaa asukkaiden turvallisuutta. Pääosin kuullaan sitä asukasta, jota kaadot ja mielellään myös uudet istutuksetkin koskevat. En tiedä mitä tarkoitit, mutta yksikään yksityinen ihminen ei kykene valvomaan muiden kaatojakaan, jos joku kaataa puun. Tässä taannoin varastettiin Ylöjärven poliisiaseman pihasta iso kuusi paria päivää ennen joulua, joten se siitä valvonnasta. Hain tiettyjä lähinnä puiden kasvuun liittyvää tietoa, joten vähän kaukasi meni, mutta tarpeen oli ne tarkat kuntani säädöksetkin,jotka nyt tulin hakeneeksi. Sen kontortamännyn juuriensyvyyttä ja levinneisyyttä ei kukaan tiedä.
Heh, kirjoitettiin aika samaan aikaan joten en voinut nähdä viestiäsi ennen omaani. Sittenhän on hyvä jos sieltä saa napsia joukosta jonkun pois, mutta puhuit isommasta määrästä, päälle 20 puun kaadosta.
Yleisen metsämännyn) juurien kasvutapa selvisi tuolla jo aiemmin, eli pitkä paalujuuri ja pinnan lähellä muutama poikittainenkin. Kontortämännyn kasvutavasta löytyy tietoa varmaan metsäntutkimuslaitokselta, ne on ammattilaisia. Kannot ja pinnan lähelle jäävät jämät kannattaa poistaa koska ne kerää puhaan niitä isoja muurakaisia. Kontortamänty ei ole Suomessa mikään harvinaisuus, sitä viljellään talousmetsissä aika paljon koska se kasvaa nopeammin, isommaksi ja siitä saa enemmän selluloosaa. Siksi ihmettelen kuinka sitä on istutettu rivitalon pihaan. Yleensä koitetaan etsiä jotain hidaskasvuista.
Puiden hoito- ja kaatosäännöt taitaa olla samat joka puolella ja on yhtiön etu että ne kaadetaan ennen kuin pääsevät niin suuriksi ja vaikeiksi kaataa, että se aiheuttaa vahinkoa sekä oksillaan että juurillaan. Siitä olen edelleen samaa mieltä että jos kaadatte enemmän kuin pari puuta, kannattaa siitä ainakin ilmoittaa sinne kunnalle, ja kun joka tapauksessa vakuutuksellinen kaataja tarvitaan, kustannusten kattamiseksi kannattaa kaataa isompi kasa ja myydä jollekin. Taristäkymmenestä puusta saa jo melko monta mottia. Kuulin muuten että joku ostaa niitä kantojakin haketettavaksi.
Ne Ylöjärven kuuset oli vähän eri kokoisia ja joulunahan tunnetusti istutaan sinappikinkku nassun edessä eikä partioida pihakuusia. 
Sembra ja Peuke on etenkin nuorina helpoin tunnistaa vuosikasvuista, Sembralla verson pinta nukkainen, Peukella kalju, kiiltävä ja vähän niinkuin raidallinen. Peuke näyttää nuorena harvemmalta kuin Sembra, koska se yleensä pitää vaan kahden vuoden neulaset. Kuitenkin Sembra saattaa alkaa harventua jo 50 vuotiaana, Peukesta luvataan pidempään kaunista.
Niin ne taisi mennä päällekkäin. Olin tyytyväinen myös lainsäädäntöön, kunnes laskin että kun kaadetaan yksi mänty vuodessa vie 29 vuotta, että kaikki ko. puut ovat poissa. vaahterat vielä kaupan päälle ja pari makedonian mäntyä. Kyselin sitä kerralla kaatoakin juuri siksi että mikä olisi kannattavinta ja helpointa. Istuttajat eivät ole tunnistaneet mäntyään, oli vielä 30 vuotta sitten harvinaisuus ja minäkin kerroin asiasta vasta puoli vuotta sitten yhtiökokouksessa. Tunnistin vasta käpyjen avulla.
Muutamat asukkaat ovat lisänneet niitä vielä jälkikäteen ja hämärän peitossa on mistä ne taimet on haaalittu, halvalla tai ilmaiseksi jostakin, sen käsityksen joskus sain. Männyt ovat liian tunnevoittonen asia joillekkin kerralla pureksittavaksi. Monet ovat mielikuvissaan ajatelleet, että puut eivät enää kasva. Itsekkin vasta lajin selville saamisen jälkeen jäin miettimään miten ne joskus kaadetaan. Itse rakastan kyllä mäntyä, mutta enemmän kotimaista harvaoksaista metsämäntyä ja ihan luonnon metsässä. Ainakin 29 on liikaa. Näiden latvus on niin valtava jo sekin, että luovat vahvan varjonkin.Ainakin tietoa on nyt lisää taas ja mielipiteitä.
Samaa mieltä, tavallinen metsämänty on hieno, niitä näkee luonnossa(kin) tosi upeita. Selkeyden vuoksi, tarkoitan siis Peukella Makedonianmäntyä, en innoissani huomannu..)
Tästä samasta asiasta keskustellaan nyt jo kahdella palstalla, ja pyytäisin Wiseriä penkomaan kontortamännystä tietoa ihan googlettamalla. Se ei todella ole mikään harvinisuus, vaan aika yleinen koska kasvaa nopeammin ja tuottaa selluloosaa enemmän kuin perusmetsämänty. Se siitä huonekaluhaaveesta.
Kyllä tämä "Mänty / Kaikki, Yleistä, Pinus" on mielestäni ihan oikea paikka kaikista männyistä keskusteluun, enkä löytänyt Wiserin toista samasta aiheesta olevaa keskustelua mistään - yritin kyllä etsiä. Kaikkea ei tietenkään aina huomaakaan vaikka etsisikin. Periaate on tottakai että mäntykeskustelu Mänty-palstalla
Olen jo aikaisemmin penkonut googlesta kaiken saamani tiedon, myös englannin kielellä.mm. että kontortamänty aiheuttaa allergioita ulkomailla, vaikka Suomessa ei vielä ole kovin yleisellä tasolla todettu vastaavaa allergiaa. Kontortamännystä ei ole muualla kirjoteltu, eikä sitä myöskään hyvin tunnuta tuntevan, joten pidän kirjoittelua aiheellisena ja tarpeellisena. Tiedän, että esim. Sarkolassa Masontien varrella on luonnonmetsään istutettu kallioille kontortamäntyä, muualla en sitä ole juuri nähnyt. Sukujuureni ovat (hyvin vanhat) Elimäeltä ja Mustila kiinnostaa myös ja sen arboretum. Mustilassa ovat ne vanhimmat kontortapuut kuin kohtalon oikusta.
Lopetin kyllä jo tämän aiheen itse, tietoja on jo riittämiin, mutta tuota palstan pomppottelua en oikein ymmärrä, muilla palstoilla en ole mitään samanlaista havainnut. Tätä palstaa on tarkoitus kehittää, luin ohjesivuilta ja vähän sekava tämä tuntuu olevan ja kehittelyn tarpeessa niin yläotsikot kuin pompottelun tarkoituskin. Jos otsikkoja on riittävästi ja selkeitä, ei siirtoja tarvita. Kirjoittajan kannalta on mielekästä, että löytää vastaukset sieltä, minne kysymykset on lähetetty.
...jatkuu tuolla Haku -toiminto, käyttö, ongelmat
Wiser, jos niitä on siellä Masontien varrella, niitä on silloin todennäköisesti UPM:n muissakin metsissä (joita on p a l j o n ), ja kun siitä tulee sitä selluloosaa paremmin, uskon että netistä löytämäni tieto pitää paikkansa ja se taitaa olla aika yleinen viljelty metsäpuu ainakin metsänhoitoyhdistyksen mukaan. Totta kai viljelevät sellaista joista sato-odotukset on paremmat.
Pompottelu johtuu muuten pääosin siitä että jo aiemmin avattua keskustelua ei ole jostain syystä kaivettu esille ja aloitetaan oma ketju. Jos se siirretään aiemman joukkoon, sen löytää ihan yhtä helposti kaivamalla omat kirjoitukset etusivun oikeasta reunasta. Hankalampaa on etsiä tietoa jos samasta asiasta tai samasta kasvista kirjoitellaan monessa paikassa. Huomaat sen kyllä kun vähän aikaa osallistut useampiin keskusteluihin lukemalla tai kirjoittamalla.
Haku-toiminto on mainio apuväline, kannattaa totutella sen käyttöä. Kun sivusto vaihdettiin pai vuotta sitten, tehtiin sivu, jossa oli neuvoja uuden järjestelmän käyttöä varten. Se on uudistamatta, mutta ollaan kärsivällisiä, hyviä neuvoja voi aina laittaa vaikka tuonne Ajankohtaista - Sitä sun tätä -otsikon alle. Mikäs sen mukavampaa että saataisiin aikaiseksi keskustelua aiheesta.
Kyllä kontortamännyn viljely on varmaan lisääntynyt metsissä, mielestäni valitettavasti sekin sillä ainakin kaksi taloyhtiömme asukasta on alkanut saamaan pahoja allergiaoireita mäntyjen kukkiessa.
Meidän metsämänty ei tiettävästi ole aiheuttanut yhtäkään allergiaa.
Ko. mänty kasvaa nopeammin, mutta ei kuulemma ole yhtä tiheäsyistä kuin oma mäntymme. Kotipihaan kontortamännyn ostavat saisivat hieman harkita ostoaan, miettiä sitä kokoa etukäteen. Harva tulee ajatelleeksi
millanen se on “isona”. Makedonian männyt ym. eivät kasva yhtä korkeiksi. Makedonian mänty on taas tuuhea alas asti ja vie ison tilan myös.
Se “pompottelu” on kyllä uutta, rakentajapuolella sitä ei harrasteta lainkaan. Siellä otsikot kaiketi vastaavat paremmin sisältöjä muutenkin.
Metlaan johtava linkki " Männyn erikoismuodot " antaa tietoa erilaisista männyistä.
Osaisiko joku arvioida männyn ikää halkaisijan perusteella? Suurimman mäntyni halkaisija on 180cm alhaalta eli paksuimmasta kohdasta mitattuna. Maaperä on hiekkaista ja kivistä kangasmetsää.
Kuvan mänty ei ole se suurin - vaikka komia onkin 
Kiinnostui asiasta kun Ania tuolla arvuuttelupastalla ( Puutarhuri arvuuttelee s.85) kysyi kuvan perusteella männyn ikää. Mänty oli yli 300 vuotta eikä minusta nyt niin hirmu iso ollut…
Mahtava on mänty, jos halkaisija 180? Tarkoitatko ehkä ympärysmittaa?
Hups, tuli pieni ajatusvirhe - kiitos Juti, ei siis halkaisija vaan ympärysmitta
Suomen metsät on täynnä tuommoista komeaa tukkipuuta - varmasti kuka tahansa metsuri osaa arvioida kuinka vanha ko.puu on.
Annunjoki ei puun ikää voi arvioira ympärysmitalla eikä halkaisijalla sillä se vaikuttaa missä kasvaa onko vuosi kasvu pieni vai iso. Jos olet joskus nähnyt sahatun puu kiekon niin siinä on renkaita ja yksi rengas tulee vuodessa joskus se rengas on tosi leveä joskus vain alle millin ja varsinkin tuolla pohjoisessa se kasvu on pientä hyvällä paikalla sataa puu kasvaa puolisentiä/sentin vuodessa vahvuutta kun taas suolla tai lapissa sitä tulee ehkä puolimilliä vuodessa tai vieläkin vähempi.
Siksi niihin puihin joiten ikää tutkitaan kaivetaan vähän kuin omena poralla reikä ja siittä puu tapista mikä sieltä otetaan siittä lasketaan ne renkaat ja siittä saadaan sen puun ikä.
En tiä ymmärtääkö tästä kukaan mitään mitä yritän selittää
Kiitos Mumimyy, perille meni
Onhan tuossa jo kilpikaarnaa, n 150 vuotiaana vasta mänty saa sellaisen komistuksen.
Sitähän minäkin Valtsu, että yli sata vuotta ovat - hyvät kilvet on jo, kuten kuvasta näkyy…lupiineita olen tässä kuvannut mutta nyt häiritsevät
Nämä männyt ovat arvokkainta mitä puutarhassani on - taidan tehdä viikonloppuna retken lähimmälle hakkuualueelle laskemaan vuosirenkaita. Luulisin samankokoisten puiden olevan vertailukelpoisia jotakuinkin samoissa ilmasto ja maaperä olosuhteissa?