Talon edessä kököttänyt mäntymme, siis ihan perusmänty, jota noin kymmenen vuoden ajan taivutimme ja leikkasimme kärsi 2012 suurena lumitalvena pahat vauriot. Suurin oksa katkesi ja se näyttää nyt todella epäsopusuhtaiselta, ja on muutenkin tulevaan rakennukseen nähden hankalassa paikassa.
Niinpä tässä tuli tehtyä tämmöinen kokeilu: tänään raijasin metsästä suurehkon männyn, jolla on noin kahden metrin juurakko joka suuntaan sekä yksi isompi ja pidempi pääjuuri. Puu on kasvanut kalliolla ja oli naisvoimin heiluteltavissa jo paikallaan. Siirsimme suurehkoja kivilaattoja juurien päältä ja mielestäni sain aika hyvin puun juurakkoa talteen. Mänty on n. 4 metriä korkea ja veikkaisin, että noin 20- 30 vuotta vanha.
Puu seisoo nyt pihalla liinojen avulla juuret hiekkaiseen maahan haudattuna ja huomenna haemme nuo laatat ja kivet, jotka alunperinkin tukivat mäntyä.
Mitäs luulette, onnistuuko? Kesällä saa varmaan juottaa puuta samalla kun pihan elukoitakin, mutta onkohan tällaista parempi pitää ennemmin kuivana kuin märkänä näin alkuaikoina? Puu on kuitenkin siirretty karusta ympäristöstä ravinteikkaampaan maahan, joten auttaiskohan se vai tappaako se mänty-rievun?
Kyllä se onnistuu kun kerran olet tukenut ja kasteletkin, kasvukausihan sillä on alkamassa, alkukesästä tekee uudet versot. Mökillä ollaan siirretty samalla metodilla kalliolta kasvaneita.
Nyppimällä tavallisesta männystä muotoiltiin tuulta kestävä "vuorimäntyä" , paikkaan jossa tuuli kaataa isommat.
En ole noin isoa mäntyä siirtänyt vaan aivan pieniä rantaan. Kun ajattelee, miten kasvi saa kulttuurisokin tapaisen siirrosta ja kyseessä on vanha puu, niin voisipa ajatella, että vähentämällä haihdutusta se selviäisi paremmin, kuten rodot keväällä konsanaan. Onko sen päälle mahdollista heittää jokin kangas tai harso kuukaudeksi pariksi, eli siihen asti, että olisi juuria hiukan kasvattanut uuteeen maahan?
Löisinpä vaikka vetoa,että,ei onnistu.Männyllä on karajuuri ja sitä on vaikea saada ehjänä noin isolla puulla.Ihan pienestä jos alkaisi,aukealla paikalla,voisi ja saisi tuuhean ,komean puun,mutta se vie aikaa.Se on melkein seuraavan sukupolven nautintoa.Nuo rantamännyt ovat luonnon muovaamia,olosuhteiden pakosta muovautuneita.
Kalliolla kasvaneessa männyssä on juuret pinnassa kun sen kerran naisvoimin saa heivattua. Ravinteikkaaseen maahan päästyään se kasvattaa juuret syvälle. Kaivamallahan mäntyä ei saa siirrettyä kuin vasta vuoden esivalmistelujen jälkeen.
Meidän rannassa 4 m korkea, kalliolta siirretty mänty lähti kasvuun. Ei voi tietää sen ikää mutta voi olla hyvinkin kokoaan vanhempi tapaus.
Wau! Kiitos nopeista ja asiallisista vastauksista. Saatiin tosiaan mukavasti juurakkoa mukaan siirtämällä kalliosta lohjenneet laatat syrjään. Numeroin ja kuvasin kuinka kivet makasivat männyn ympärillä ja tänään haettiin nekin traktorin kanssa. Myönnettäköön, ettei ihan paras aika moiseen, mutta päästiimpä viikonloppu leikkimään metsässä. Puu siis seisoi metsän keskellä, eikä rannassa. Kivien alla on nyt jonkin verran turvetta ja multaa ja hain vielä kuution verran hiekkaa, jonka huomenna spuulaan vedellä rakosiin. Tuota harsoa suositteli naapurin puutarhurikin ja taidan tosiaan huputtaa tulokkaan kun aurinko vihdoin rupeaa kunnolla porottamaan.
Täytyy päivittää tänne kuvien kanssa, kuinka meidän täällä männyn kanssa käy. Pakko vielä kehaista, että yhdellä kivireissulla löysin elämäni ekat korvasienet! Voi tätä onnea.
Kestääkö mänty maan nostamista? Siis paikoillaan on tämmönen emännän kokoinen mänty, joka on minulla koristeleikkauskokeilussa. No nyt ajattelin tehdän penkin sen ympärille, mutta multaa pitää lisätä sen ympärille. Lavakauluksen verran nousee maa, jotta saan siihen aluskasvillisuuden. Mutta kestääkö? Toinen vaihtoehto olisi kattaa männyn alus kivillä, ja ympärille sitten multaa. Mutta sitten on vaarana kunnon vesiallas männylle. Pitääkö siihen joku “ränni” viritellä, josta vesi valuu pois. 
Dyynialueella mänty kestää kyllä, jos muutamaksi vuodeksi kerääntyy metri hiekkaa juurelle, ja taas, jos sattuu hiekat taas puhaltumaan pois, mänty jatkaa kasvua, mutta on vaan rungossa hassu kohouma, kun kasvu on jatkunut vain hiekan yläpuolella. Mullan kestämisestä en sitten tiedä.
Hmmm. No jos tekasis hiekkamultaa, ja istuttaa kivikkokasveja alle. Sehän toimis.
Kasvatan turveharkkojen mukana suosta tulleista männyntaimista ponsaimäntyjä. Ovat nyt noin kuusi vuotta vanhoja, siirsin pari toiseen sopivampaan paikkaan. Ei niissä kovin suuria juuria ollut ja siirto onnistui hyvin eivät kärsineet yhtään. Korkeutta on nyt noin puolimetriä ja ovat tuuheita.
Milloin se olikaan männyn pahin siitepölyaika? Ennen juhannusta on, mutta kuinpa paljon ennen, kun pitäis suunnitella mökin siivousaikaa, niin ois jonkun parempimuistisen apu tarpeen.
Mänty pölyyttää juuri nyt,aikaisemmin kun muina vuosina.
Iltapäivällä kävi mukava tuullenpuuska ja ilma oli kun keltaista savua täynnä!
Kuva on koivusta mutta kasvarin katto näyttää siltä kuin olisi katettu muullakin kun siitepölyllä 
!
Olisikohan uimarannan hietikolta myrskyn kaatamien mäntyjen juurten kuvilla apua joskus jollekin. Hyvin voimakas pääjuuri ja paljon paksuja juuria joka puolelle hiekkamaassa.
Ravinteikkaalla maalla juurista ei kasva näin voimakkaita. Hiekkarantaan ovat kasvaneet joskus vuoden 1860 järvenlaskun jälkeen. Ranta on syöpynyt ajan kuluessa, hiekka lentää ja huuhtoutuu pois, vesiraja lähenee. 
Pinus nigra “nana”
Tää on hauska kun on jo paljon käpyjä pienessä puussa.
Pinus strobus “radiata” tää vissiin on vähän arka, mutta kokeillaan.
Metsämänty nypittynä, ikää ainakin 30 vuotta kallionkolossa kituliaasti kasvanut sai varpaansa lopulta savikkoon asti ja sitten kasvu hurahti. Vuorimäntyjä en saanut siementaimista kasvamaan, liian kuivaa ja karua, taimet kuihtuivat.
90 luvun alussa.
2000 luvun alussa
ihana, bonsai ilman purkkia. 
Minä olen pennusta asti rakastanut korkeita mäntyjä. 
Ihana pieni hopeanhohtoinen strobusmänty on selvinnyt hyvin ekasta talvesta.
Strobusmänty on pörhistynyt kovasti huhtikuusta.
Tämän väri on aivan ihastuttava hopeanhohtoinen.
Pinus Parviflora, neidonmänty on talvehtinut hyvin.
Pitäisi olla vähän arempi, mutta leuto talvi antoi mahdollisuuden.