Tämä 
on hevosenkengitysteline. Löytyi jokaisesta kylästä, missä kävimme.
Terhakka pikkuinen vahti haukkui meidät pahanpäiväisesti.
Lehtikuusi on yleisin polttopuu, halkopinot oli todella kauniin värisiä.
Humalaa kasvatettiin lähes joka pihassa, hampusta huolimatta.
Edistys oli saapunut Tjunguriinkin…
Perunamaata ja kurpitsapenkkiä…
Jokirannassa kasvoi tuttuja kasveja…
Työvälineet odottelemassa korjuuaikaa.
Tämä taisi olla Tjungurin kylän uusin ja hienoin talo… tai siis: kuka mistäkin tykkää. Tuo taempana oleva, siis.
Kylätiellä sisarukset painattivat polkupyörällä hurjaa vauhtia! Kuva on huono, mutta oli niin hauskan näköistä, että oli pakko kuvata: isosisko polkee ja ohjaa, pikkuveli kykkii tangolla ja luultavasti nauttii kyydistä!
Seuraavana päivänä, oli muuten Pekan-päivä, läksimme raftingiin Katun-joelle. Muuten hauskaa, mutten ollut älynnyt ottaa vedenkestävää kameraa mukaan, niin että kuvia on vain helpoista paikoista.Tässä paatit.
Ja seuraavissa kuvissa Katun, upea malakiitinvihreä virta. Vesi tulee jäätiköiltä, muttei ollut kovin kylmää. Koskissa sitä tuli niskaan satoja litroja, aaaahhh.
Uskomaton väri jokivedellä…
Maihin noustiin märkinä, mutta varsin tyytyväisinä…
Maihinnousupaikalta noustiin ikivanhalle hautakedolle. Maisema oli avara …
Hautakedolla kasvoi mm. Altaica-ruusu.