Matkakuvia: Patsaspuisto Parikkalassa



Hiljaisia poikia.



Löytyykö täältä muita polku- ja laattafaneja? Löytyy tai ei, laitan muutamia yksityiskohtia erilaisista poluista. Ei-fanit voivat harpata seuraavien kuvien yli. Puutarhurin omat polut "pääsy kielletty" -alueilla ovat melkein kaikki laatoittamattomia, sellaisia aikojen saatossa kauniisti tallaantuneita. Mutta koska puutarhassa vierailee vuosittain tuhansia kävijöitä, vieraspolut on pääosin laatoitettu. Itse tehtyjä ja suunniteltuja malleja on monenlaisia.



Että minä tykkään näistä poluista. Tässä saunapolku. Vanha savunhajuinen sauna on jo purettu ja sen tilalla on moderni saunatupa, mutta muistot ovat tallella.



Tämä siitä saunapolun varrelta niin ikään.



Saunatuvan edustaa. Pöydällä on vieraskirja, johon kävijöiden toivotaan kirjoittavan nimensä. Laatoisus ei ole millään muotoa yksitoikkoinen.



Muutama yksityiskohta



Oikealla kanaverkon takana vanhaa kanatarhaa, joka on siis nykyisin täynnä joogaajia. Aikoinaan mummon kanat asustelivat siellä joogaajien keskellä.



Tässä sitä etupihan kuviota mökin parvekkeelta katsottuna.



Sama lähempää.



Sitten on tietty ihan tällaisia luonnonkivipolkuja.

Voi että nuo on ihania nuo värilliset laatatkin! Ja laattafaneja täältä löytyy. Otettiin kuvia käynnillämme ja ideoitiin lasten kanssa heti samana kesänä omat samanlaiset kädenjälki- ja jalanjälkilaatat lasten pihalle. Mutta paljon on jäänyt meiltä vielä näkemättä, niin monta yksityiskohtaa ja oivallusta. Kyllä minäkin ensi kesänä pysähdyn ajan kanssa taas ihastelemaan.

Mieletön työmäärä jo pelkissä laatoissa :o



Värillisissäkin löytyy. Metsässä on risu- ja kitkemisjätekompostikasoja, jotka loppukesästä peittyvät kurpitsojen ja krassien peittoon. Kaikenlaisia betonilintuja löytyy myös.



Myös kellertävinä löytyy.



Sitten on pakko olla näitäkin.



Pieni oleskelupaikka. Tuo vuokkokasvuston paikalla on syksyisin auringontähtikasvustoa. Ja on siellä muutakin.



Nuo tuolla kaukana edessä ovat myös patsaita.



Täällä on käynyt joku kädellinen.



6000 neliön pihassa kaiken ei tarvitse olla pikkutarkkaan nypittyä, mutta kauniita ja reheviä kasvi-istutuksia siellä on.



Äiti ja lapsi peittyvät alppikärhön hellään huomaan.