Täytyypä kokeilla.
Poika keräsi eilen puoli ämpärillistä pihlajanmarjoja ja halusi että teen niistä hyytelöä. Tänään sitten keitin niistä höyrymehua ja keittelin sen sokerin kanssa hyytelöksi. Hyytelöä tuli tusina n. 2,5 dl purkkeja. Saa nähä kuka ne syö - ehkä pitää antaa osa joululahjoiksi, koska siitä tui niin joulun punaista 
Teiks sä pelkistä pihlajanmarjoista? Musta ne marjat on olleet niin kuivia, että hyvä jos 2 litraa tulee mehua mehumaijallisesta. Mutta hyvin se hyytelö on meillä kelvannut.
Mekin aiotaan mennä vähän pihlajanmarjametsälle. Luin juuri “Erämiehen kahdeksan vuodenaikaa”-kirjasta pihlajanmarjahillon ohjeen, jossa marjoja (4l) keitetään pienessä määrässä vettä kanelitangon kera sössöksi, lisätään 1 kg sokeria ja keitellään hilloksi. Maustetaan tilkalla jaloviinaa tai brandyä. Hyytelöä ois kanssa kiva kokeilla tehdä. Ukko haaveilee tekevänsä pihlajanmarjoista viiniä…pihlajanmarjaviini…hmmm. 
Minä sain irroteltua viidestä litrasta marjoja 2 litraa höyrymehua ja itsekin ihmettelin sitä määrää, mutta ihan kauniin punaista ja vahvaa se oli.
Tänään aamulla huomasin ettei se hyytelö ollutkaan hyytynyt, joten joudun avaamaan purkit ja keittämään sen uudestaan lisätyn pektiinin kanssa. Aattelin samalla koittaa maustaa puolet hyytelöstä kanelilla, eli laitan sinne kattilaan pari kanelitankoa kun kuumennan mehun.
Vanhassa keittokirjassa oli myös pihlajanmarjahillon ohje. Siinä neuvottiin ensin keittämään marjoja vedessä ja poistamaan keitinvesi, niin ne hilloon jäävät marjat ei ole enää niin väkeviä.
Eilen kun keittelin sitä mehua, mulle tuli siitä tuoksusta jotenkin lapsuudessa meidän pihassa pyörineet puliukot mieleen (samassa korttelissa oli silloin Alko ja ne ukot tuli meidän porttikongiin availemaan pullojaan). Siitäpä sitten muistin, että Alkossa on ollut pihlajanmarja viininä myyty Sorbus niminen väkevä viini. Google paljasti, että sitä ei ole enää myyty muutamaan vuoteen, eli sen mausta voi nauttia vain valmistamalla sitä itse 
Tulin keväällä tehneeksi hilloa pakasteesta otetuista marja-aronioista ja pihlajanmarjan lopuista. Jokin aika sitten avasin sellaisen purkin aamupuuron kaveriksi ja tykkäsin. Tänään tein samanlaista lisää, kun puolukkareissulla puolukoiden vähyyteen tuskastuneena keräsin pussillisen sopivasti käden ulottuvilla runsain määrin olleita pihlajanmarjoja. Niitä on hillossa vain pienehkö osa makua antamassa ja sokerina hillosokeri. Pihlajanmarjani olivat aika raakoja ja väkeviä, joten pidin niitä pari päivää pakastimessa hieman makeutumassa. Hyvää oli kattilan laidoilta kaavittu lopputuote. Puolukat olivat Kymenlaaksossa muuten vielä aika raakoja ja pieniä. Niistä tein marmeladia.
Pihlajanmarjamehu on hyvää, ilman sokeria teen ja nautin janojuomana saunan ja sieniretkien jälkeen. Nyt on paljon pihajanmarjoja, pitääkin tehdä mehua aronian kanssa kunkerran Teenjuoja kehuu hyvää hilloa tehneensä!
Yhtään hyytelöä tai hilloa en mistään koskaan tee, kun niitä sokerisia juttuja ei meillä kukaan suostu syömään. Paitsi kerran pihlajanmarjamehu puissa lähes jäätyneistä pilajanmatjoista ei tullu pullosta ulos. Oli hyytelöksi mennyt itsestään, en muista laitoinko silloin sokeriakin kun lapset oli pieniä, ehkä niin.
Sain työkaverilta ämpärillisen luumuja/kriikunoita.
En tiedä kumpia ovat, mutta kovin pieniä.
Keittelin äsken pienen erän hilloa kokeeksi, en noin pienistä jaksanut alkaa kiviä poistamaan.
Pesin ne vaan ja keitin pehmeäksi.
Laitoin harvasta siivilästä läpi ja eipä siihen paljoa muuta jäänyt kuin kivet ja vähän kuoria.
Mausteeksi laitoin hiukan vaniljaa ja sitruunamehua, hillosokerilla valmistin.
Hyvältä maistuu ainakin lämpimänä, kylmänä varmaan vielä paremmalta.
Taidan keitellä huomenna lisää.
Päärynöitä kun tänä vuonna on enempi kun jaksetaan syödä , kokeilin tehdä niistä hilloa,ja siitä tuli ihan älyttömän hyvää.Voittaa omenahillon mennen tullen. Käytin hillosokeria ja lisäsin vähän sitruunamehua.Ajattelin tehdä vielä toinen satsi minkä maustan tuoreella inkiväärillä.
Voikohan kriikunoita pakastaa ihan sinällään. Tuli meitin puista 15 litraa ja pää lyö ihan tyhjää, että mitä niistä voisi tehdä. Ei koko satsista viittis pelkkää hilloakaan tehdä.
Luumuista olen poistanut kiven ja sitten olen sauvasekoittimellä kevyesti rikkonut niitä,sokeria maun mukaan ja pakkaseen.Joskus keittelin luumuhilloa mutta meillä jäi kyllä syömättä koska siitä tulee jotenkin niin voimakkaan makuista,tai miten sen nyt ilmaisisi.Mutta makuasiota nämä on.
Minä oon laiskana ja kiireisenä säilöjänä säilönyt ylimääräiset kriikunat ja luumut pakastamalla kokonaisena kivineen. Hiukka kohmeisena sitten kun syö, niin ovat mun mielestä tosi hyviä ja kivi irtoo ihan näppärästi.
Hyvä vinkki, pitää kokeilla.
Kiitos Tuomipihlaja vinkistä. Kokonaisina pistin pakkaseen. Monta pussia tuli herkkuja talveksi.
Yhden purkillisen tein luumulikööriä. Tai siis kokeilen tehdä. Saa nähdä mitä siitä syntyy.
Tuomipihlaja, pelastit juuri päiväni! 
Asarina, olen jo vuosia tehnyt samoin, päärynähillo vaatii paljon vähemmän sokeria kuin ompuista tehty. Lisäksi teen päärynälohkoja jotka vain nopeasti haudutan ja heitän pikkurasioihin, ovat hyvä lisä liharuuan kanssa tai sekoitettuina marjoihin, sekahedelmiin, kaurapuuroon, mihin nyt vain keksiikään. Eilen leivoin, herra ties kuinka paljon aikaa onkaan edellisestä kerrasta, omenapantteria, ja korvasin omenat päärynällä - kotiväen tuomio oli: sairaan hyvää!
Hankalin, kriikunoita ja luumujako tarkoitit? Toivottavasti tykkäät, kyllähän pakastin aina vähän tekee happamamman oloiseksi. Mua ei itseäni pienet happamuudet haittaa, jos kuitenkin myös vähän makeutta.
Joo, kymmenen litraa kriikunoita oli nenän edessä eikä mitään ajatusta mitä niille pitäisi ja jaksaisi tehdä. Nyt ne on pakkasessa.
Kriikunoita ei ainakaan kannata säilöä konjakkiin eikä edes jaloviinaan, maistuvat käsittelyn jälkeen kamalalta! Kerran olen ollut klo 9.55 Alkon edessä puliremmin kanssa odottamassa oven aukeamista. Olin hakemassa jaloviinapulloa kriikunoiden säilömiseen, kun konjakin tiesin liian kalliiksi. Sitten puteli kädessä kassalla parahdin ääneen: voi miten on kallista! Voi sitä myötäeloa "kyllä myö se tiiejetään" tuumivat myötäelävät.
Kriikunoista tulee parasta likööriä votkan kanssa.