WOW On sulla tilaa ja julmetun komea kivi, tykkään. Kerrassaan kivaa olisi istua kesäpäivänä kaffella isonkiven juuressa tai vaikka puurolla kuin leppäkerttu! Onko pöytä mahdollista laittaa lähemmäs kiveä? Kokeile ainakin tuolilla miltä tuntuu olla vähän piilossa ja kiven iltapäivän lämmössä. Nätti on kuusikin
Aluksi tuulensuojaksi puita ja pensaita haluamasi paikan reunoille/ympärille ja mistä tykkäät kulkea tulee käytäviä. Lehtipuut suojaavat kuulemma talvella paremmin tuulelta kuin havupuut, oksat ovat kuin vipilät tuulessa, mutta männyssä latvus korkealla. Nopeakasvuisia sellaisia, joita raaskii poistaa kun muut kasvit ovat saaneet mittaa, näyttävyyttä ja kestävyyttä.
Pistokkaista lähtee jo mainittu pihlaja, aurauskepin mittainen verso rautakangella pystyyn, polkaisu, se juurtuu jakasvaa siihen. Mukaviin ryhmiin, pihlajapuuryhmä korkealta alkavin oksin on tosi kaunis keväällä ja syksyllä.. Kolinportissa on toisessa päässä pihlajaryhmä pikkasen kohouman päällä melkein tasamaalla, se on hieno paikka seisoa ja katsella hyörinää vähän piilossa ja rauhassa.
Samalla systeemillä terijoen salavaa pihjajien taakse kepitellen kasvuun. Ja muutama mänty omasta metsästä ryhmäksi, säilyy tilaa ja näkymät upeille puutarhakoneille aukioille. Tammi lähtee hyvin kasvuun kun on hyvä maa ja vähän kumpuun istutetaan, kasvaa 10 v ja 3 m tahtiin Joensuun seudulla. Sitten vähempiarvoisia puita voi poistaa.
Valtsu , tykkään kivistä , vanhoista astioista ja ruosteisista romuista , kuluneesta puusta, sammaleesta . Kiitos hyvistä vinkeistä . Pihlajaa tulen kokeilemaan ja terijoen salavaa myös nuevomallasi tavalla . Tuon kuvassa näkyvän kuusen roudasin metsästä pari vuotta sitten . Ensin se vähän kärsi mutta sitten lähti hyvin kasvuun. Joku ehdotti sitä hevoskastanjaa ja se olisi ollu mieleinen , mutta eipä taida menestyä näillä leveysasteilla. Tammea voisi myös ajatella . Ja mainitsemasi käytävät olisi mieleeni myös ja pieniä penkkejä puiden viereen. Onpa mukava haaveilla
Nyt kaivataan viisaita neuvoja. Meillä on metsäinen mökkitontti jossa on kaiveltu maata rakentamista varten. Maasta nousi hirveästi kiviä ja maa oli tosi hiekkaista. Kymmenkunta sellasta puolen kuution kokosta, ja ainakin yksi melkein kuution kokonen kivi. Siellä metsänpohjassa on valmiiksi jo nätisti sammaloituneita kiviä joita ympäröi heinät, mustikanvarvut ja saniaiset ja kielot, joten ehkei niitä kiviä sinne metsäänkään ihan sellasenaan viitti pyörittää sammaloitumaan.
Mitäs noin isoista kivistä tehdään, kun ei oikein mitään kivikkopenkkiäkään voi laittaa – tasamaalle keinotekoisesti tehty köngäs ei todellakaan ajatuksena miellytä. Pienempiäkiä on reilusti, mutta niistä ajattelin jotain oleskelualueen tapaista latoa paikalta nostettuun hiekkaan. Tosin kivien lomaan meinasin jotain luonnonkasveja laitella, joten ehkei siinä alueella paljon oleskella. Ehkei tääkään idea sovi juuri maisemaan johon on tarkoitus isoja kuusia kaatamalla palauttaa enempi lehtomaista maisemaa (jota siellä paikka paikon onkin paljon jo), mutta ehkä mökin luo tulevan terassin ja metsäluonnon väliin sopisi? Puutarhaa tontille ei tehdä, luonnonkukkia sen sijaan yritän levittää ja lisätä kaikkialle. Puro olisi ihana ja kiviä uppoaisi, mutta tontin siinä osassa ei ole vettä, eikä alempaa purosta/lammesta sitä oikein saa johdettuakaan.
Jotta, ideoita please? Ihan mitä vaan:-) Olen googlettanut ja lukenut penttiä, enkä oikein tullut hullua hurskaammaksi, ja pian pitäisi alkaa tietää mitä tekee. On se kumma kun on itse niin mielikuvitukseton että ei oikeen mitään tahdo keksiä.
Kiitos Unokki ja valtsu. Kuvaa ei taida olla kuin montusta ja kivikasoista, mutta ympäristöstä vähemmän. Välittömässä läheisyydessä näyttää siltä kuin kuvan etureunassa, pikkuisen etempänä on liian sankka ja pimeä kuusikko jossa ei kasva sitten yhtikäs mitään alla. Taidanpa parin viikon päästä mökkireissulla ottaa vähän lisää kuvia. Valtsun maalailema kuva kuulostaa kivalta. Tuolla on jo piilossa tosi paljon kiviä. Mietiskelypaikka hyvällä maisemalla kuulosti hyvältä. Puutarhaohjeet ei oikein sovi (huomasin kun googletin) koska puutarhaa tai puutarhakasveja ei ole eikä näillä näkymin tule (paitsi pieni kasvimaa on jo). Jos tulisi niin sitten olisikin helppoa, kyllä syntyisi kukkapenkinreunuksia:-)
Voi, noista kivistähän saa vaikka mitä. Pienen matalan kivimuurinpätkän pihaan, tai parkkipaikan ja pihan väliin, ajotielle, terassin eteen. Noitahan voisi ripotella muutaman ryhmissä pitkin tonttia ja laittaa luonnonkasveja lomaan kasvamaan. Tai heitä multaa kasan päälle ja istuta vaikka saniaisia yms. mitä tontilta löydät.
Juu, meidän kiviä ei anneta pois:-) Siksi kaipaankin paljon ideoita, mies käy niitä katsomassa vähän väliä ja toistaa, että “on ne niin hienoja että pakko on jotain kivaa niistä keksiä” Pienemmistä mietiskelin permakulttuurin innoittamana yrttispiraalia, mutta varmaan ilman yrttejä.
Näin joskus vuosia sitten jossain lehdessä ihanan luontoon hyvin istuvan nuotiopaikan.
Siihen voisi käyttää nuotiokehän ladontaan niitä pienempiä kiviä (jos tuossa on hiekkamaata, niin ei ole niin isoa palovaaraakaan), ja sitten niitä isompia istuinpenkkien “jaloiksi”, penkkien istuinosaksi esim. luonnosta kaadettuja isoja puita halkaistuna, tai harmaantunutta lankkua/hirttä ja muutaman pöllinkin voi laittaa jakkaraksi. Jos pelkät kivet tuntuvat liian harvalta/heikolta nuotiopaikaksi, olen nähnyt myös, että on kaivonrengas siinä keskellä ja se naamoitu kivillä.
Muutaman isomman kiven voisi tähän samoille paikkeille laittaa sinne tänne ja niiden kainaloon luonnonkasveja. Ja jos sattuisi löytymään tasasivuinen kivi, niin sehän sopisi mitä parhaiten pöydäksi kyseiseen miljööseen.
Rakensimme siskon mökille tuon tapaisen notskipaikan takapihan kalliolle ja se on ollut kovassa suosiossa, sieltä sattui jopa löytymään sopiva “pöytäkivikin”.
Minustakin tuossa voisi olla nuotiopaikka-ainesta :) Muutoin en tykkää lainkaan rivissä tai kasoissa olevista selvästi järjestetyistä kivistä, tiedä sitten mikä siinäkin on, “hyväksyn” ainoastaan huolella tehdyt täsmälliset kiviaidat. Mieluummin laittaisin niitä kiviä vähän sinne tänne, yksin ja ryhmään, mahdollisimman luonnollisen näköisesti. Jos on tosiaan pöytäpinnaksi sopivaa, tai istuimeksi käyvää, niin niitä sitten sopiviin paikkoihin.
Meillä on mökillä metsämaata ja kalliota, jonka päällä on suuria lohkareita. Pari on keskenään sillä tavalla kulmassa, että siihen kulmaan saa hyvän suojaisan nuotion kallion päälle, tulen karkaaminen toisen kiven alle on estetty pienellä määrällä betonia. Nuotiopaikasta tulee usein mieleen sellainen kehämäinen leirinuotio, mutta yhtä hyvin se voi olla kuten terassilla takka. Jos kivestä ei ole pöydäksi tai istuimeksi, niin ehkä kuitenkin pöydän tai penkin jaloiksi? Kenties joku kivi on saanut jonkun muodon ja käy patsaaksi.
Täällä päin on muuten ollut joku kumma muoti laittaa maalla pihatien alkuun pystyyn iso lohkare, siihen kiinni talon numero, nimikyltti ja ehkä postilaatikkokin. Ei siinä muuta kummaa, mutta kun on yhden tien varressa niin monella
Ai niin, ja sitten te teette kuitenkin jonkun huvimajan tai muun rakennelman, joka tehdään kivien päälle, joten pankaa sellaiseen tarkoitukseen sopivat sitten jonnekin talteen.
Hyviä ideoita, nuotiopaikka olikin yksi ajatuksista, mutta nyt siihenkin tuli vähän lisävirtaa. En ajatellutkaan että kivistä voisi syntyä pöytäkin, siellä on jotain aika tasapintaisia. Grillipaikka on nyt saanut sen verran ääniä, että sellainen taitaa kyllä tulla.
Löysin metsävirnaa lähiryteiköstä ja pikku palan kaivoin mukaan, vähän ruukussa juurrutan ja vahvistan. Siitä tulee suurta kiveä vasten kyllä ihan hitti!
Valtsu, olenkin jo sananjalkoja niittänyt jotta kukkivat kasvit saisivat lisää valoa.Lapsuudessa opin ehkä vähän varomaan niitä kun sananjaloista tehtiin hameita - voitte vaan arvata montako viiltohaavaa tuli silloin joka kesä:-) Mutta yhdessä paikassa tontin nurkassa on mahtava kasvusto näitä, ovat melkein vyötäröön asti meikäläistä ja hienon näköisiä. Sinne meinasin jättää ne.
Monessa metsäpuutarha ohjeessa neuvotaan laittamaan juuriestematto ja siihen uusi multa ja kasvit. Mutta äidin pihametsässä on mielettömän hyvää multaa, jossa kasvaa ihan hulluna rikkaruohoja ja pahimpana paukkukukka (oikea nimi hukassa just nyt). Metsän reunassa on ollut kaatopaikka, johon on heitetty ruoantähteet ja muoviroskat vuosikymmenien ajan, ei enään 30 vuoteen. Ja vieressä on ollut kanalan pohjan jätekasa. Joten multaa on paksusti ja se on mehevää muuten savisella vanhalla maatilalla. Tähän kohtaan haluamme tehdä metsäpuutarhan alun. Onko kattaminen ainut vaihtoehto ja Kasveiksi havut sekä alppiruusut ja hortensiat. Perennoille multa olis ihan huippua, mutta ne rikkaruohot siemenineen.
Minä sekoittaisin tuohon pohjamaahan kalkitsematonta turvetta hiukan sekaan ja roskia metsästä, eli käpyjä, kaarnaa, neulasia ym. ja sitten päälle noin kun valtsu kertoi.
Varsinkin jos multa on kovin kosteutta pitävää, pieni ilmastus metsän roskilla tekee hyvää. Pienelle alalle olen alppiruusuille hakenut ihan metsästä ämpäreillä kaikkea roskaa, mitä sieltä löytyy.
Omassa metsässäni on sitten taas liiankin hapero, kuivahko maaperä, hiekkaa ja metsämaata. Kuivaa kangasmetsää on ja haluaisin vähän mehevyyttä lisää.
Kiitos hyvistä vinkeistä. Eileen kaadoimme ko paikasta 5 koivua ja muutaman ison pihlajan. Itäpäätyyn jäi iso pihlaja ja kumpareen taakse koivu. Alue on noin 15 metriä pitkä ja leveimmästä kohdasta 5 metriä leveä. Siinä on noin metrin korkuisia kiviä ja siitä pienempiä paikkaan siirrettyjä kiviä. kumpare on reilun metrin korkuinen.
Tuossa kumpareessa on jo valmiiksi monenlaista maata, kaatopaikan ja kanalan pohjan lisäksi siinä on pihasta soraisempaa maata sekä vanha puutarhakomposti. Kaadettujen puiden oksat silppuamme joukkoon/ katteeksi.
Suunnittelimme, että otamme talikolla pintakerroksen heinikön ja rikkaruohojen juuret pois ja sitten sekoittelemme noita eri maakasoja keskenään samalla kun muotoilemme kumparetta niin ettei jää käärmeenkoloja kivien sekaan. Kattamalla tämä varmaan toimii happaman maan pensaille ja havuille?
Pitää katsastaa tuo perennahomma vielä työn edetessä kun näkee mihin ne tulisi jos tulevat.
Minulla on kovin metsäinen tämä uusi tontti, tällä kasvaa paljon mustikkaa, kanervaa ja puolukkaa, sekä talvikkia jonkin verran.
Suurimman osan tontista aion pitääkin ihan metsäisenä, mutta tuohon etupihalle ajattelin jotain kukkapenkkiä. Penkki tulee kivien ja kallion viereen isojen kuusten alle.
Maa viettää kovasti ja jotenkin pitäisi pengertää, mutta nyt ei oikein raksuta. Kannoin jo tuohon reunaan kelotukin pätkiä, mutta en ole ihan varma onko hyvä ja nätti, niitä nyt sattui olemaan reilusti. Voin käydä vaikka vähän kuvaa ottamassa ko.alueesta.
Sinne on tarkoitus istuttaa mustikan varpujen kaveriksi happaman maan varjokasveja ja joku hortensia ainakin ehkä mustilan- tai kuutamohortensia.
Miten muut metsätonttien omistajat on maastoon kukka-alueet rajanneet? Kiviä täällä ei ole, eli jos niitä käyttäisin, ne pitää jostain hakea.
Nuo ruosteen raiskaamat lamput on tarkoitus vaihtaa, ne ei edes toimi. Tuossa edessä on norjanangervoa, joku tuomipihlaja, rusokirsikka ja hanhikkeja.
Noiden etumaisten pölkkyjen takana on syksyllä evakuoituja, siitä tämä kukkapenkki idea lähtikin. Kokonaisuudessaan tuo alue on aika paljon vielä laajempikin, tuon kiven takana on tyhjää rinnettä aika reilusti.
Noita lahopölkkyjä on vieläkin reilusti, eli jatkanko näin, vai maastoutuuko nuo ikinä tuohon nätisti? Olisko luonnonkivet paremmat? Saa kertoa mielipiteitä.
Tuohon keskimmäisessä kuvassa vasemmalla näkyvään polun laitaan ajattelin istuttaa erilaisia kuunliljoja, niitä minulta jo löytyykin lähes 10 erilaista, niin saan halvalla(lue ilmatteeks) taimet.
Ja mustikat ja puolukat saa jäädä kukkien sekaan, tontin pinta-alasta tosin n.80% on pelkkää mustikkaa.
Kävin jo kiskasemassa lisää pökkelöitä, ehkä ne sinne asettuu kun tulee kasvillisuutta ja jämähtävät paikoilleen. Yllättävän kauan kelotukit kestää maassa, laitoin tyttären luokse yli 20 vuotta sitten ja suurin osa on yhä voimissaan.
Minäkin käytin ennen luonnonpölkkyjä, vielä on niitä joissakin paikoissa. Kun sisäpuolelle laittaa muovireunan pystyyn, niin ei rikkiksetkään kasva ulkopuolelta penkkeihin. Kivillä on vaikeampaa
Itselläni on piha jossa on vanha puutarha. Puutarha on kokonaan nurmikkoa ja siellä täällä on jotain istutuksia ja pensaita.Tontin vieressä on luonnontilaista metsikköä ja niittyä.
Minulla on haaveena saada hävitettyä koko puutarha nurmikoineen pihasta ja muutettua se samanlaiseksi metsiköksi ja niityksi kuin naapuritontillakin.
Mitenkähän tätä projektia kannattaisi alkaa lähestyä? Pitäisikö puutarhan vain antaa villiintyä. Antaa nurmikon kasvaa ja koettaa niittämällä muuttaa sitä niityksi? Samalla voisi poistaa jotain yksittäisiä istutuksia ja koettaa istuttaa puuntaimia nurmikolle.
Vai pitäisikö koko puutarha nurmikoineen ensin kavinkoneella kaapia pois ja vasta sitten tätä muokattua maata alkaa muuttaa luonnontilaiseksi?
Paljon tuntuu olevan juttua siitä miten puutarha ja nurmikko perustetaan luonnontilaiselle tontille tai metsään, mutta missään en ole nähnyt puhuttavan siitä miten homma tehtäisiin toisinpäin, eli miten piha muutetaan takaisin luonnontilaiseksi. Eniten tässä ehkä mietityttää se, että miten metsän saisi tulemaan vanhalle nurmikolle. Pitäisikö vanha nurmikko mahdollisine multineen poistaa, vai alkavatko puut kasvaa nurmikon tilalla ja muuttuuko nurmikko metsänpohjaksi. Olen myös miettinyt, että voisiko tontille syksyisin tulevia vaahteranlehtiä hyödyntää jos niitä kasaisi nurmikon päälle. Useinhan varoitetaan että nurmikko menee pilalle lehtikerroksen alla, mutta auttaisiko se tässä tapauksessa muuttamaan nurmikon nopeammin metsänpohjaksi?
