Tuleekohan juuria vesilasissa näin syksyllä? Mulla on ulkoistutksessa kiva muratti. Selviääköhän se viileässä autotallissa paremmin, kuin sisällä lämpimässä?
Tulee niihin juuria syksylläkin.
Kiitos sailasi, taidanpa kokeilla... 
Varmuuskopio, niinkuin olen täältä oppinut
Ostin keväällä kirjavalehtisiä muratteja, jotka on tarkoitettu ulos. Päätin kokeilla, miten ne selviävät talvesta. Kaksi niistä on ulkona purkeissa ja yksi vintissä viileässä ikkunalla. Jos kuolevat, en sure, mutta ihan mukavaa olisi, jos olisivat hengissä vielä keväälläkin. Nuo murattini kasvoivat aika hillitysti kesän aikana, johtuikohan viileästä kesästä. Pistokkaita otan keväällä, jos selviävät talvesta.
Enpä ole koskaan nähnyt murattia kukkivana, Zibulin muratti on ihana.
Tässä mun murattini, joka viettää ulkona ruukussa n. -10 asteen pakkasiin asti ja sen jälkeen autotallissa kylmimmän talven.
Muratinmarjoja.
Oi, noita en ole milloinkaan nähnyt - ovatpa hienot! Miten harvinainen tuollainen marjaterttu on?
Tykkään kovasti tuosta violetti-vihreä-yhdistelmästä ja muotokin on hauska.
Kukkia ja marjoja tulee vasta puutuneisiin (“arborescent”) kasveihin; ikää kasvilla täytynee kukkiakseen olla siis ainakin 10-15 vuotta (ks. edellinen sivu). Kukinta on ihan yleistä tällaisilla seuduilla, joilla muratti talvehtii, jos se päästetään rehottamaan.
Osa murattiaidastani on vielä kukassa, osa kukista on jo muuttunut marjoiksi. Tummuvat tuosta vielä kypsyessään ja katoavat lintujen suihin.
Kastelukannun muratti on aivan upea!
Ja tosi hyvin tuntuu sietävän kylmää ruukussakin.
Marraskuun Kotipuutarhassa oli paljon erilaisia talvetusohjeita kesäkukille. Muratin ohjeet olivat kyllä sellaiset, että jos omani niitä tietävät noudattaa, ei yksikään ole keväällä hengissä:( Valoisa paikka ja lämpöasteita 5-8. Tuollaisia oloja ei meiltä kyllä löydy:(
Viime talven oma vihreälehtinen muratti talvehti peittämättä ruukussa pääoven syvennyksessä. En kastellut sitä laisinkaan tammi/helmikuun kylmimpänä aikana. Leutohan tuo viime talvi oli. Lauhaa oli pääosin ja pakkanen pyöri, silloin kun pyöri -10-14 C välillä. Yksittäisiä -20 asteen pakkasia oli muutama juuri tuolloin tammi/helmikuussa.
Kirjavalehtiset ovat arempia ja siksi talvehtivat kylmimmän jakson meillä a-tallissa. Kastelen harvakseltaan, suihkuttelen sitäkin useammin. Eikä kannata säikähtää jos kaikki lehdet ruskistuvat ja putoavat. Jos puutuneesta osasta lähtevät versot ovat vihreitä muratti kyllä elpyy. Maaliskuussa siirrän kasvin ulos tuulettomaan paikkaan ja vain kaavin pintamullat kompostiin sekä laitan uutta kompostimultaa tilalle, lisäksi typistän joitakin vanhoja versoja haaroittumisen edistämiseksi......ja vips ei kulu montaa päivää kun lehtisilmut rupeavat pullottamaan ja pari viikkoa lisää kasvi pukkaa uudet lehdet.
Minulla säilyi viime talvena maahan istutettuna, juuri tuo kirjavalehtinen,katsotaan nyt kuinka käy tänä talvena, alkutalvi ainakin näyttää ‘hyvältä’ 
Tämmöinen kaunistus tuli jouluasetelman mukana. Liekkö samaa lajiketta kuin kastelukannulla 
Katkaisin silloin joku aika sitten tuosta toisesta pistokkaita, mutta kaksi kolmesta kuoli. Yksi kököttää vielä vedessä. Irroitin myös ne neljä erillistä kasvia toisistaan. Yksi on ulkona, yksi pääsi vahingossa kuivahtamaan ja näyttää heittävän henkensä. Kaksi sinnittelee ja kasvattaa pitkää uutta vartta katkaisukohdan vierestä.
Tässä tuo edellinen nyt omassa ruukussaan. Tässäkin saattaa olla useampi yksilö yhdessä (kuten oli siinä mun toisessakin), mutta tarkastelen asiaa sitten keväämmällä. Jos pysyy hengissä, niin voisi laittaa osan kesäkukka istutukseen.
Niin ja hyvä juttu, kun nämä oli jo valmiiksi latvottu. Ei tarvitse sillä vaivata päätään 
Äsken, ripustaessani pyykkejä kuivumaan, en voinut olla hämmästelemättä ikkunalla "rehottavan" muratin sitkeyttä. Viime keväänä vietettiin meiän lapsen kastejuhlaa. Tilasin tutulta kukkakauppiaalta asetelman kahvipöytään. Mies kävi sen hakemassa juhla aamuna, ja kukkakauppias oli tyrkänny hänelle kourallisen muratin oksia mukaan, että "saisin laittaa ne mieleiselläni tavalla asetelmaan". Noh, kaikessa tohinassahan ne oksat unohtui jonnekin pöydän reunalle, josta joku joskus oli ne tökkinyt ainakin suunnilleen sinne sieneen päin... Parin viikon päästä purin asetelman ja napsin vielä vihreät osat maljakkoon juurtuumaan. Alkukesästä istutin ne orvokkien kanssa ulos astioihin. Syksyllä kippasin orvokit kompostiin ja otin muratit talteen tarkoituksena istuttaa ne yhteen astiaan ja viedä talveksi sisälle. Mutta sinnehän ne unohtui, kuistin seinustalle, varpaat paljaana... Kerran ohi mennen nakkasin ne muoviseen ylisuureen ruukkuun. Upotin ruukun veteen ja seuraavan kerran ohi mennen muistin ottaa ruukun pois vedestä. En viittiny niitä vettä valuvina tuoda sisälle, joten jätin ne vielä valuttelemaan ylimääräisiä vesiä ulos. Sitten tuli ensimmäinen pakkas yö, ja toinen, ja luntakin jossain välissä satoi. Jäisestä maasta potkaisin ruukun irti, ja VIHDOIN, tuon kovan onnen muratin toin kodinhoitohuoneeseen lämmittelemään. Ja siinähän se sitten lämmitteli... kura-altaan viemärin päällä. Muistin muratti-paran vasta kun sen lehdet meni pitkin ruukun reunoja. Annoin vettä oikein kunnon lorauksen, jätin valuttelemaan, tarkotuksena hakea multaa varastosta ja vihdoinkin istuttaa sen ruukkuunsa. Ja eikös mitä, taas muistin muratti-paran vasta kun sen lehdet meni jälleen pitkin ruukun reunoja. Tällä kertaa nostin sen muoviruukkuineen toiseen astiaan, annoin vettä ja nostin VALOON ikkunalle, noiden nurkassa lattialla vietettyjen viikkojen jälkeen. Ja tässä se nyt on, sitkeyden perikuva -edelleenkin ilman istutusta:
Alakerrassa, sinisarjaruukun reunalla , kasvaa muratti ja on alkanut tekemään uusia lehtiä.Tykkää olla viileässä.
Kypsiä marjoja. Viime kesä oli viileä ja vain pieni osa kukista ehti marjaksi asti. 
Maalis ei saa antaa muratin heittää henkeään! Lapselle voi sitten joskus keryoa hänen murattinsa tarinan…
fiora (10. lokakuuta 2008)
“Joka tapauksessa jos purkissa on monta yksilöä niin ne rupeavat ennen pitkää kilpailemaan toistensa kanssa jos niiden antaa olla samassa purkissa.”
Ostin juuri kaksi pientä murattia, vihreän ja valkeareunaisemman. Koska olivat pieniä ja värisävyerot keskenään hienot, niin pääsivät samaan ruukkuun asumaan. Miten tämä kilpaileminen näkyy käytännössä? Toinen laji kuihtuu täysin? Vai onko rinnakkaiselo toimivaa, jos kasveilla ei ole liian ahdasta ruukussa?