Plastun, kuvasi on hieno! Kasvimaan ja rajan väliin vosi jotain tuontyyppistä laittaa, siinä on reilu metri tilaa.
Kiitos tunnustuksesta, Oulunseudulta. Hmm... monet angervothan jäävät pieniksi eivätkä veso, mutta pihlaja-angervo leviää ja vesoo joka paikkaan, kerran kun piti 20 vuotta vanha pensas hävittää, nin, oli kyllä työn ja tuskan takana. Savimaa antoi pontta kasvuun. Näin heinäkuun alussa tamitarhoilla lienee tarjoustaimia, ja astiatamahan voi istuttaa läpi kesän, kasteluahan ne tähän aikaan kyllä tarvitsee.
No Minähän taas kirjoitan naapurisovusta ja raja-aidasta. On meidän tontilla aita joka on kokonaan naapurin puolella. Jonka leikkasin omalta niin pitkällä kuin yletyin, ja naapuri leikkasi kuvien osoittamalla tavalla. kumpi vai kampi teidän mielestä työn pitäisi viimeistellä. Jos leikkaan menen naapurin puolelle jonka kanssa välit ovat mitä on eli sopu mahdoton riitaa aikaisemmin osa teistä tietää mitä. Mutta katsokaa valokuvat, kertokaa sitten mitä ajattelette.
Keskellä jätetty pitkät roitot.
Pylvään juurella olevan kiven oikea laita on raja. Eli kanttauksesta n. 15cm jos ollaan pikku tarkkoja
Laitoin viestit tänne, koska täällä puhutaan aidoista.
Idänvirpiangervo on ainakin sellainen, joka siettää leikkausta (tarvittaessa voi muotoilla) ja on myös talvenkestävä kaunis pensas.
aita on siis kokonaan naapurin puolella , se on siis naapurin aita ja saa hän tehdä sille mitä haluaa,
sinulla on oikeus katkoa ainoastaan oksat, jotka tulevat teidän puolelle
(tästä asiasta on lähipiirissä kokemus))
Säädösten mukaan (voisivat löytyä Finlex''istä hakusanalla naapurisopu) rajan omalle puolelle tulevat juuret saa aina katkaista rajan kohdalta naapurilta lupaa kysymättä. Oksista sanotaan, että jos naapuri ei rajan yli meneviä esitetyn pyynnön jälkeen kohtuullisessa ajassa (n. 2 viikkoa) leikkaa, ne saa itse katkaista rajan kohdalta. Kuvien esittämässä tapauksessa ukonkello on selvästikin tehnyt enemmän kuin mihin hänellä olisi ollut oikeus eli hän on pensasaidan päältä leikellyt naapurin tontilla olevien kasvien oksia pyytämättä siihen naapurilta lupaa. Onhan työ kuitenkin hyvä, ettei naapuri ole siitä seinille tai pensasaidoille hyppinyt.
Hankalia ovat nuo hankalat naapurit. Valitettavasti ne saavat vökälehtiä omalla tontillaan miten lystäävät. Voin vain esittää lämpimät osanottoni.
Onko teillä ukonkello, naapurin kans joskus sovittu jotain tuosta aidan hoidosta ja leikkuusta? Tuntuis nimittäin siltä, että siitähän on naapurille vain hyötyä ja etua jos hoidat niiden aitaa lmaiseksi omalta puoleltasi. Ja jos on jotain joskus sovittu hoidosta niin sen luulisi pätevän myös lain edessä ellei naapuri ole ilmoittanut selväsi muuttaneensa mieltä. Minun mielestä sinun leikkaamasi jälki näyttää paljon paremmalta.
Ukonkellon ongelmaan vielä sen verran, että kannattaa selvittää, onko kunnalla/kaupungilla ko asuntoaluetta koskevia määräyksiä. Aitojen korkeus saattaa olla rajattu. Kun suhteet naapuriin näyttävät olevan mitä sattuu, kannattaa kaikessa hiljaisuudessa ottaa asiasta selvää kaupungin/kunnan- virastosta. Jos määräyksiä löytyy, voi pyytää viranomaista tekemään tarkastus paikalla. En usko, että tuossa kannattaa pelätä sitä, että olette olleet hieman omavaltaisia tuon aidan suhteen. 
Aidoista on yleensä säädetty jotain kaupungin toimesta, mutta käsittääkseni säännökset koskevat vain kiinteitä aitoja. Siis rakennettuja, ei pensasaitoja. Kannattaa tosiaan tarkistaa oman kaupungin rakennusvalvonnasta mitä on säädetty.
Säännöksissä sanotaan myös niin, että aita pitää olla sen verran rajasta oman tontin puolella, että kaikki hoitotoimet pitää pystyä hoitamaan oman tontin puolelta, ei saa mennä naapurin puolelle. Tämäkin saattaa tosin koskea ainoastaan rakennettuja aitoja. En ole varma missä määrin sovelletaan pensasaitoihin.
Kyllä tuo millin sanoma periaate hoitotilasta koskee myös pensasaitoja, eli tuo aita on alun perin istutettu liian lähelle rajaa. Pensasaidoista pitäisi voida sopia naapureiden kesken ja silloin aita istutetaan rajalle.
Muutimme nykyiseen taloomme viime vuonna. Yksi parhaimmista asioista oli sireeniaita pihan kolmella reunalla. Eli piha oli hyvin suojaisa, vaikka kahden naapurin talot olivat ihan vieressä. Viime syksynä aloimme kaunistella hoitamatonta aitaa, ensin vasen sivu ja peräosa. Valitsimme vanhat pitkät lehdettömät varret ja leikkasimme pois, kaikki nuoret, elinvoimaiset jätettiin. Reilu 3 metrisestä aidata tuli 1-1,5 m pitkä ja kaikki hongankolistajat oli napsittu pois. Meni koko viikonloppu. Naapuri oli siinä pihallaan katsomassa meidän työskentelyä, hän oli halunnut aitaa kuulemma alemmas jo kauan aikaa, kun se varjosti hänen etupihaansa (siinäkin pihalla on vaan soraa ja autoja). Yhdessä siinä oltiin pihalla ja käsityksemme oli, että tehty leikkaus oli sopiva kaikille osapuolille. Maanantaina töitten jälkeen kohtasi järkytys, kun naapuri oli moottorisahalla vetänyt perällä olevasta aidata puolen metrin korkeudelta kaikki pois. Ihan kaikki oksat oli siis tylysti katkottu. "Valikoiva" työmme puutarhasaksien kanssa meni aivan hukkaan ja minkäännäköistä suojaa se ei tarjoa enää.
Kauanko mahtaa kestää, että siinä näkösuoja taas on? Tuleeko niihin enää lehtiä lainkaan mihinkään kun ne on niin alhaalta katkottu? Kukintoja on turha odottaa moneen vuoteen :(
Voisin melkein vaihtaa ikivihreisiin (tai ruskeisiin) tuijiin tms. tai sitten aitaelementteihin, mutta ei oikein olisi varoiksi :( Ei taideta viitsiä sitä yhtä sivua alkaa harventamaan ihan vähään aikaan.
Onpa törkeä naapuri!
Lohdutuksena sanoisin, että kasvaa äkkiä takaisin korkeutta.
Roxy, kumman tontilla aita on, teidän vai naapurin? Jos se on teidän tontillanne, eihän naapuri voi tuosta noin vaan ottaa ja mennä kaatamaan teidän pensaitanne.
Jos tuo sireeniaita oli jo vanha ja risuttunut, tuo alasleikkaus saattaakin olla sen pelastus. Sireeni kasvaa uutta kasvustoa todella nopeasti, jos vain olosuhteet ovat muuten kunnossa, ja leikkaamalla aita matalaksi siitä saa uudella kasvustolla kauniimman ja entistä tuuheammankin.
Olennaisinta tässä kuitenkin on todellakin se, kumman puolella se aita on, ja jopa - epävirallisesti - sekin, onko se aidan leikanneen naapurin istuttama? Niin tai näin, molemminpuolinen keskustelu ennen alas sahausta olisi ollut todellakin paikallaan.
Voisin kuvitella että aita on meidän puolella ja meidän talossa olleiden alkuperäisten asukkaiden istuttama, olisi peränaapuri varmaan jo aiemmin vetänyt sen alas muussa tapauksessa. Kaupungilta kai saa jonkun viran puolesta kertomaan missä ne rajat menee kun tarkkaa tietoa ei löydy papereista eikä ex-asujilta varsinkaan.
Täältä jostain oon lukenut, että sireeniä leikataan hieman erilailla kuin että kaikki kerralla pois. Ja se olis ollut vaan muutaman tunnin työkin tuolla tapaa.
Roxy, jokaisesta kiinteistöstä on olemassa asemakaavapiirros, josta ilmenevät tontin rajat. Tosin ei rajojen läheisyyteen istutetut kasvit, pensaat tai puutkaan. Ja sen lisäksi tontin rajoilta, sen kulmista maasta pitäisi löytyä ns. rajapyykit. Nykyisin ne ovat sellaisia "paloauton punaisia" matalia (maasta ylöspäin matalia) nelikulmaisia "kalikoita", joiden siirtämiseen ei kenelläkään ole minkään valtakunnan omaa lupaa, vain kaavoittaja voi rajat merkata. Kunnan rakennusvirastosta, jollei muualta, ne viralliset paperit myös tontin osalta löytyvät. Toki myyjän velvollisuuksiin kuuluu toimittaa ne kiinteistön osalta uusille omistajille. Ne rajat eivät todellakaan ole mikään muistinvarainen ilmiö.
Normaalisti sireeniä hoitoleikataan todellakin vain harventaen vanhoja, vioittuneita ja kuivahtaneita oksia ja tilanteen mukaan myöskin jossakin määrin tuorettakin latvustoa. Mutta jos kasvusto on vanhaan ja risuista, ei alasleikkaus välttämättä ole mikään synti tai useinkaan pahakaan asia.
Syreeniä voidaan nuorentaa kahdella tavalla, juuri noin kuten itse teit, eli osa vanhoista pois ja nuoremmat jätetään jäljelle, tai kaikki kerralla alas. Oma tapasi jättää suojaa, eikä tule kerralla avointa aluetta, myös kukinta säilyy, tuo toinen taas saa aikaan kerralla tasaista uutta kasvua ja on ehkä tuuheampaakin, joskus ehkä turhankin tuuheaa, jos kovin innostuu uutta kasvattamaan. Syreeni kuitenkin kasvaa vuodessa paljon ja näkösuojaa tulee nopeasti, joten siinä suhteessa ei tarvitse olla huolissaan. Kuitenkin mielestäsi naapurisi tapa toteuttaa tuo leikkaus kysymättä sinulta oli todella mauton näin lievästi sanoen, olihan hän nähnyt että jo teitte työtä aidan hyväksi. Jos vielä aita oli teidän puolellanne niin teko oli jopa laitonkin. Ikävää että joudutte tällaiseen tilanteeseen uutena asukkaana alueella. Muutimme myös itse viime syksynä tähän asuntoomme ja toivon että saisin sovun naapureiden kanssa säilymään, en vielä tunne heitä, kun talvella ei tullut juuri ulkoiltua.
Kyllä ne rajapyykit siellä paikallaan on, tosin jos on päälle 30 vuotta vanha talo / tila / tonttialue, voi olla että betonimerkit on voineet siirtyä minne sattuu. Uudemmat merkit joissa ei ole aina sitä möhkälettä päällä voi olla jo mullan alla ja jos on routivaa paikkaa, ne voi olla siirtyneet jopa 30 senttiä sivuun.
Myyjän velvollisuus on näyttää rajat, vaikka ne näkisikin asemapiirroksesta. Me kinattiin kaupungin kanssa kun rajojen näyttäminen olisi ollut maksullinen toimitus, ja edellinen asukas ei muistanut tarkkoja paikkoja. Lopulta välitysliike maksoi mittauksen kaupungille joka lähetti auton ja kolme miestä hassuine kameroineen ja vermeineen. Millilleen mitattiin missä on rajat, kaivettiin merkit ja näkyvät vanhat kivet ja katsottiin paljonko ne oli siirtyneet. Oli hieno juttu, selvisi meillekin parin aidan sijainti, siis että ne olikin meidän puolella. Toista oli siirretty pari metriä meidän puolelle ja kivet nökötti siellä aidan toisella puolella. :)