Eltsu, kuten mainitsin, jos aita on tehty elementeistä jotka voi irrottaa tolpista (kiinnitys esim. ruuveilla), se voidaan irroittaa esim. maalaamisen ajaksi jolloin se 10 senttiä todellakin riittää.
Vinlyyaidat ovat täysin huoltovapaita (tai niin ainakin väittävät), joten niillekin riittää tuo 10 senttiä.
Oulunseudulta, toki olet oikeassa 
Jatkoin vain juttua koskien kiinteitä aitoja ja niiden huoltoa.
Vinyyliaita olisi kiinnostava, tuon mainostetun helppouden (ei huoltoa, ei maalausta) takia ja siksikin, että materiaali on kai kierrätettyä? Siis ekologinen aita. Eikös ne nykyään näytä ihan lauta-aidoilta, eli ulkonäkökin olisi kohdillaan?
Onkohan niiden kanssa sama kuin Panu Kaila sanoo olevan alumiini- ja muovi-ikkunanpuitteiden kanssa: niitä ei VOI huoltaa.
Epäilen myös…
Amanitar kohta 1. Mahdollisella uudella naapurillanne ei todellakaan ole oikeutta hävittää mitään raja-aitoja, jotka olette nykyisen naapurinne kanssa yhdessä tehneet ja sopineet sen käytöstä. Kun ostaa taloa niin kyllä ostajalla on velvollisuus käydä läpi ostamansa kohde ja rajat. Tuntuisi aika omituiselta jos ostaa kiinteistön, eikä sen tarkat rajat kiinnosta ostohetkellä mutta sitten muka myöhemmin rupeaisi kiinnostamaan.
Tosiasiassa teidän kummankin kiinteistöä rasittaa tämä raja-aita josta olette päättäneet. Se ei ole riippuvainen siitä kuka nämä kiinteistöt omistaa.
2. Jos tonttinne on kaava-alueella niin kannattaa ensin käydä kunnan teknisessä virastossa katsomassaa mikä on tilanne ja minkälaisia papereita ja mittauspisteitä heiltä löytyy eika suinpäin hankkia mitään maanmittareita.
Siitähän vasta soppa syntyy ( riita) jos hankitte jotain maanmittareita jonka kustannukset maksaa joku muukin kuin te. Varsinkin jo tämä rajan paikka olisi muutenkin ollut helposti selvitettävissä.
Kannattaa pitää huoli ettei lopulta ole itse se hankala naapuri!
Nämä rajanaapurin aidat ovat kyllä välillä hiukan haasteisia. Me tehtiin heiväseiväs aita rajalle syksyllä, (toinen raja on vaan peltoa joka vuokralla.) Tänne muutettuaan oli tämän rajan pyykki haudattu tien alle, eikä tarkalleen tiedetty missä raja menee. Kun pyykki lopulta saatiin kaivurin avulla selville, soitettiin pellon omistajalle että jos laitetaan rajalle aita ja se rasite osan me pidetään kunnossa. (suoraan rajallehan ei peltoa saa laittaa) Sopii omistajalle ja myös tälle vuokraviljelijälle. Nyt tänä keväänä aion siirtää vuorenkilvet tälle rajalle, ettei tarvitse päivittäin repiä heinää aidan lähettyviltä.
Uudella naapurilla on oikeus hävittää rajalla oleva pensasaita, mikäli aidasta ei ole tehty kirjallista sopimusta kahtena kappaleena molempien naapurusten kesken. Ko. paperin pitäisi siirtyä muiden papereiden mukana uudelle omistajalle. Mikäli ei ole tehty paperia että aita on tehty yhteisellä sopimuksella ja maksettu puoliksi, mistä uusi omistaja tietää kuka sen on siihen laittanut ja onko ollut edes lupaa? Paperin voi (ja kannattaakin) tehdä myös jälkikäteen.
Teknisestä virastosta voi kysyä paljonko maksaa rajan näyttäminen, ja mikäli hinta on kohtuullinen voitte sen toki omalla kustannuksellanne tehdä. Se ei kunnasta riippuen välttämättä maksa edes paljoa. Mutta jos asia teitä häiritsee niin kysykää kunnasta, ei sitä kukaan muukaan voi kertoa.
rajanaapurillahan ei ole oikeutta hävittää raja-aitaa.
Naapurilla on oikeus hävittää rajalla oleva pensasaita mikäli ei ole olemassa paperia siitä että aita on laitettu yhteisellä päätöksellä ja omistetaan puoliksi. Valitettavasti.
Mikäli ko. paperia ei ole, milläs sen todistat jos uusi naapuri väittää että pensasaita on aikoinaan laitettu luvattomasti rajalle?
Tästä on olemassa runsaasti tapauksia ja näin se valitettavasti menee. Tuttavapiirissä oli jokunen vuosi sitten tällainen tapaus ja ottivat yhteyttä asianajajaankin mutta kun paperia ei ollut eivät voineet mitään. Tehkää siis ihmeessä paperi vaikka jälkikäteen.
Lauta-aita on erikseen.
Kysehän on siitä että kaikki eivät sopeudu elämään kovin lähellä toisiaan. Oikeudesta varmaan löytyy päätöksiä suuntaan jos toiseenkin.
Jos tekee kirjallisia sopimuksia varmistaakseen jotain niin sitten on syytä kääntyä jonkun lakitoimiston puoleen. Aidan korkeus ja mistä ja milloin se mitataan. Aidan hoito ja leikkaukset ja milloin leikkaukset tehdään jne.
Entä pensas-aidan alasleikkaus, milloin. Aidan elinkaari ja sen päättyminen. Koskeeko sopimus juuri tätä pensasaitaa. Saako mahdollisia aukkopaikkoja korjata, vai pitääkö siitä tehdä uusi sopimus.
Entä ränsistynyt kuusiaita, ellei se miellytäkkään jomman kumman silmää, kuinka sitten toimitaan jne.
Kuinka lauta-aidalla olisi jonkinlainen muunlainen kohtelu?
No just joo, sehän on vaan pensasaita. Se riittää että on paperilla ylhäällä että yhdessä päätetty ja puoliksi maksettu. Ja puoliksi hoidetaan.
Nimittäin laissa on kerrottu miten saa menetellä omalle tontille tulevien juurien ja oksien kanssa. Näitä pykäliä voi soveltaa mikäli kyseessä on rajalla olevan pensasaita mistä ei ole "papereita".
Ei tämä nyt voi olla niin vaikeata.
Lauta-aidasta ei ole tietoa. Siinä ei ole juuria eikä oksia 
Ottakoon itse selvää ketä kiinnostaa.
Kyllä menee elämä vaikeeksi, jos joka puskan takia joutuu lakimiehet palkkaamaan sopimusta tekemään 
Puhumalla me ollaan selvitty tähän asti.
Luepa emo edellinen viestini. Limppu vähän ylireagoi
No, onneksi sitä uutta naapuria ei vielä ole kenelläkään keskustelijoista, jos oikein ymmärsin. Eli ei edes tiedetä onko kyseessä oikein mukava naapuri vai se hankala.
On siis hyvää aikaa selvittää ne raja-asiat ihan rauhassa näiden nykyisten kanssa.
Jotkut täällä ihmettelivät, miten voimme asua tontilla, jonka rajoja emme tarkasti tiedä, joten selvennän hieman asiaa. Olemme vähän aika sitten muuttaneet uuteen taloomme. Talon ostohetkellä saimme karttoja, joissa näkyy pihamme rajat. Maastosta emme ole kuitenkaan löytäneet rajapyykkejä, eikä saamiemme karttojen avulla voi paikantaa rajoja tarkasti. Naapuri näytti meille paikan, jossa raja hänen mielestään menee ja istutimme aitamme sen mukaan meidän puolelle. Pihamme on n. 1ha kokoinen, joten ei meitä haittaa, vaikka aita olisi metrin tai pari liikaa meidän puolella, toivon vain ettei se ole vanhingossa naapurin puolella.
Viime kesänä etsimme rajapyykkejä tontin reunalta naapurien avustuksella. He muistelivat, missä ne mahdollisesti olisivat ja vanhat kivipaasit löytyivät viimein melkein metrin syvyydestä!
Oulunseudulta, en sua tarkottanutkaan, vaan just limpun tekstiä.
Ei ne kivetkään aina ihan kaikkea takaa. Tässä on suvulla ollut mielenkiintoista seurattavaa mökkitonttien rajoilla. Yhden naapuri käy välillä kaatamassa pari kuusta pois rajan väärältä puolelta, etteivät tonttiaan varjostaisi. Rajapyykit näkyvät molemmat samaan aikaan.
Toisen naapurit katsoivat isot kivet sopivaksi nuotiopaikaksi, ollaan suvun kanssa muutama kerta meinattu mennä sinne grillaamaan, omalla tontilla kun on, puitakin on tuotu valmiiksi iso pino. Tässäkin tapauksessa pyykit näkyvät oikein hyvin. Kumpikaan ei ole pahemmin naapurilleen asiasta huomauttanut, koska on vähän mettän puolella tonttia nämä paikat. Kai se silti jossakin sekin raja menee, että mitä siedetään.
En reagoinut yle enkä ali. Yritin vain pohtia mitä tälläiseen “rajasopimukseen” pitäisi kirjata ylös että kirjallinen sopimus olisi kattava. Koska jos naapuri on hankala ( tai itse) niin kyllä aina löytyy joku tekosyy millä rajariidan saa aikaiseksi.
En ole lakimies mutta kummeksuttaa tuo kohta laissa että paneudutaan siihen mitä voi tehdä naapurin tontilla kasvavien puiden oksille ja juurille kun ne tulevat omalle puolelle.
Ajattelisi niinpäin että aidan omistaja on velvollinen hoitamaan puskiaan niin etteivät mene naapurin puolelle.
Käsittääkseni siitäkin on olemassa joitain määräyksiä/ suosituksia kuinka korkea omalla puolella oleva esim.pensasaita saa olla. Jostain luin sellaisen tulkinnan että esim. 2metriä korkea pensasaita tulisi olla 2metriä rajasta jne.
Mitään oikeuttahan ei ole pimentää naapurin horisonttia olipa aita sitten vaikka omalla puolella.
Ei tulisi mielenkään laittaa syreeniaitaa omalle puolelle, puolen metrin päähän rajasta, naapurin tonttia varjostamaan.
Meillä kävi muinoin vanhassa kodissa niin että jouduimme menemään kaivurilla yhden naapurin pellolle (kyseisen naapurin luvalla ja yhdessä kaadoimme hänen avustuksellaan mm. esteena meidän tontilla olleen puun) että saimme yhteisen rajaojan kaivettua auki että saimme talomme salaojat kuntoon ettei tulvisi.
Siinä ojaa putsatessa tuli yksi iso rajakivi vastaan. Se rajakivi oli toisen naapurimme (ja meidän)rajakivi (tämä ensin mainittu pelto kulki meidän ja tämän toisena mainitun naapurin rajoja pitkin) Eli siis rajakivi oli ns. T-risteyksessä kolmen tontin rajalla näyttämässä kahden tontin rajan.
Kysyimme tältä kakkosnaapurilta ystävällisesti että voimmeko nostaa sen kiven pystyyn sieltä ojasta kun niin pahasti on maahan vajonneena ja kun kaivurikin sopivasti oli siinä käytössä. Voitteko kuvitella mitä se naapuri vastasi?!? EI MISSÄÄN NIMESSÄ, KIVEEN EI SAA KOSKEA!
Hohhoijaa 
Pyöräytimme silmiämme ja totesimme että antaa olla.
Vanhat maat siis kyseessä-talot, joiden rajaa ei voisi muuttaa vaikka filunkia haluaisikin harrastaa kun rakennukset on siinä missä on (esim vaja rajalla ollut vuosikymmeniä)
Että kaikenlaisia kulkijoita maailmaan mahtuu 
Mihin vain oikeasti kannattaa varautua jos haluaa olla varma siitä että ei menetä mitään eikä joudu kinaan kenenkään kanssa.
Jos minulle olisi vastaavassa tilanteessa tultu asiaa ehdottamaan olisin kiittänyt kauniisti. Mutten olekaan hankala naapuri -tietääkseni