Naurishan kylvetään perinteisesti myöhään, täälläpäin ennen juhannusta. Kodin Pellervo: "Siemenet voidaan kylvää aikaisin keväällä tai vasta juhannuksen jälkeen. Aikaiset kylvöt joutuvat helposti kirppojen hyökkäyksen kohteeksi. Myöhästetty kylvö ja kasvuharson levittäminen kylvökselle torjuvat kirppavaaraa. Harso estää myös kaalikärpäsen tuhoja; toukat tuppaavat kaivamaan käytäviä sekä nauriisiin että lanttuihin.
Mitenkähän mun nauriskylvökset jakselee... No vielä voi tehdä uusintakylvöksiä kuukauden ajan 
Meilläpäin nauris kylvetään aina juhannuksen jälkeisellä viikolla ja jängälle.
Ei niihin kirppoja oo voinut tulla kun ei oo tullut taimiakaan. En näköjään vaan pysty kastelemaan maata niin usein ettei siemenet pääsis kuivahtamaan välillä - siitä syystä yleensä aina esikasvatankin lähes kaiken. Osa siemenkylvöistä kyllä nytkin on lähtenyt kasvuun mutta nauriit siis ei.
Mietin kyllä että teenkö toisen kylvön mutta täytyy kattoa miltä huomenna tuntuu, nyt ei oikein nappaa 
Karvari, jängälle kylvetään, eikö sitä ole mitenkään käsitelty tai laitettu multaa tai kaskettu tai… kysyy nimim. utelias.
Nauriin siemenet tarvii paljon kosteutta.Vai oliko vika siemenissä Nuu?
sohvakukka,on käännetty normi pelloksi.Jänkäpelto kysymyksessä joka on luonnostaan märkä ja turpeinen.
Kylvän aina mahdollisimman aikaisin (nauriin lisäksi melkein kaiken muunkin), jotta voi maan kevätkosteuden turvin itää. Nauriilla täytyy olla ehjä harso. Harso auttaa myös itämiseen, koska pitää maan ja ilman harson alla kosteampana. Kastelemalla en ole onnistunut minäkään. Siks en koskaan kylvä enää juhannuksena tai myöhemminkään mitään, paitsi kasvariin salaattia, rukolaa ja sen sellaista, koska siellä sadetan säännöllisesti kerran viikossa.
Kasteleminen saattaa myös viedä siemenet mennessään. Itse asiassa vältän kastelua kylvämisen jälkeen juuri tästä syystä. Jos jotenkin sattuu, että olisi jo kovin kuivaa ennen kuin kylvän, niin sadetan kasvimaan oikein kunnolla ennen kuin kylvän, en sitten enää jälkeenpäin. Kylvökset yritän tehdä sellaisella tavalla, että olisivat sateen kestäviä. Eli siis että vesi ei pääsisi helposti viemään maata ja siemeniä mennessään.
Tänä keväänä kun kevätkosteutta oli vähän vähälumisen talven jäljiltä kylvin kaikki paitsi herneet, pavut ja mangoldit jo huhti-toukokuun vaihteessa.
PS. Nuu, luinkin uudestaan viestisi ja tajusin, että olit kylvänyt jo toukokuun alussa. Silloin kyllä varmaan vielä oli kevätkosteutta. Missäköhän se vika sitten piilee?? Mulla nauriit ovat itäneet pelkän kevätkosteuden ja taivaalta tulleen avulla, en ole kastellut. Ethän kylvä liian syvälle, kun nauriin siemenet on niin pieniä?
Luulen että se hellejakso vaan pääsi kuivattamaan siemenet, vaikka yritinkin kastella. Harmittaa siksi kun tosiaan kylvin aikaisin ja maa oli kostea.Ja yritin kastella säännöllisesti. Turhaan tehty työ harmittaa kun siihen käytetty aika on aina pois jostain muusta.
No, onkos se sitten mahdollista, että olet kylvänyt liian pintaan, jos siemenet pääsee kuivumaan? Millä peität siemenet? Jos peittää hiekalla, kuivaa paljon helpommin. Itse peitän sillä samalla maalla ja lisäksi vielä tiivistän maan kylvösten kohdalta, jotta siemenet olisivat tiukasti maassa saaden kosteutta ja jotta siemenet eivät pääsisi sateen mukana liikkumaan.
Mä ihmettelen, koska itse en tosiaan ollenkaan kastele kylvöksiä ja silti itävät.
Tosin ei mun kylvökset ole alusta asti yhtä hyvin onnistuneet kuin nykyään. Omalla kohdallani päättelin, että vika olisi ollut kylvötavassa ei kosteuden puutteessa ja siksi kehittelin tapaani kylvää. Nykyään kylvän tarkasti aina samalla tavalla samojen työvaiheiden kautta. En tiedä sitten, siitäkö johtuu vai mistä, että onnistuvat nykyään paljon varmemmin kuin aiempina aikoina.
Turha työ on mullekin se, mikä ihan oikeastaan eniten saa ärsytystä aikaiseksi.
Sain äidiltä tänään kaskinauriin siemeniä pienen määrän.
Enon kantaa oli tuo lajike nimeltään.
Laitoin nyt tuonne peltoon, toivottavasti onnistuu hyvin.
Ajattelin kyllä pätkäistä joksikin aikaa ainakin harson päälle, jos vähän suojaisi örkeiltä.
Lehtikaalit on ainakin kasvaneet loistavasti tuossa pikkuisessa muoviteltassaan ja ei ole mitään tuhoja näkynyt yhdessäkään.
Olen vuosia viljellyt tuota Enon kantaa. Pidän harsoa nauriilla koko kesän, muuten ei tahdo onnistua.
Ostin pari päivää sitten kasvimaalle tarkoitettua hyönteisverkkoa. Ajattelin levittää sen nauriiden suojaksi harson sijaan.
Voiskin kauppareissulla käväistä agrimarketin kautta, katsomassa onko siellä tuollaista verkkoa.
Mulla ei ole koskaan ennen ollut tuota enon kantaa, nuo siemenet oli menossa riistanhoitopeltoon ja siitä sain pienen määrän itselleni.
Onkos se hyönteisverkko kalliimpaa kuin harso? Onko kestävämpää?
Enon kanta on hyvän makuinen ja pitkään säilyvä nauris. Säilyy ilman ongelmia hyvässä kellarissa seuraavaan kesään. Meillä on tapana syödä raakoja naurispaloja pitkin talvea alkupaloiksi.
Ei ollut agrimarketissa hyönteisverkkoa.
Mutta honkkarissa oli 3 euroa ja koko 2,5m X 5m, eli mun mielestä ei kovin kallis, kun tuo koko riittää mulle hyvin.
Ajattelin, että jos tuo olisi kivampi kuin harso, se liiskaantuu semmoseksi ikäväksi rätiksi sateessa ainakin.
Ensi vuonna mun pitää laittaa noita enemmän, nyt oli jo kasvimaa täyteen tupattu, kun en tiennyt saavani noita siemeniä.
Yhden rivin sain mahtumaan lavojen ja lehtikaalien teltan väliin.
Kylvin tänään vähän kaskinauriin siemeniä kun unohdin ne kokonaan silloin kun tein kasvimaakylvöjä. Mahtavatkohan ehtiä vielä tehdä satoa? Jonkinlainen kate niille kai pitää laittaa ettei örkit syö niitä.
Kyllä ehtii kaskinauriit. Hallaharso laita päälle, niin ei örkit syö.
Kiitos Kivinalle, laitan harson päälle niin ehkä saadaan jotain maisteltavaakin syksyllä 
Kiitos Karvarille siemenistä
Näitä on jo useita naposteltu ja erittäin hyväksi havaittu 