Mulla on ollut ainakin 3 (?4) vuotta eikä vielä mitään muutoksia ole tapahtunut
Saisko toimeksi etsiä se rakkine jostain pölyn keskeltä… ja missäköhän on kalvonippu, ihan varmaan on jossain… pois ei heitetä mitään, mikä voisi joskus olla tarpeellista 
Katoppa ko tuli ajankohtainen kysymys ja siihen vastaus. Olen juuri nostanut Liitelin laminointikoneen tuohon näkysälle tarkoituksenani alkaa tehdä kasveille lappuja, mutta pohdin just tasan sitä, mahtaako tavallinen printterimuste pärjätä kamppailussa aurinkoa vastaan. Nytpä tiedän, kiitos teidän!
Tuulia-tuu; Meillä sanotaan, että "mitä meillä ei oo, sitä me ei tarvita ja mitä me tarvitaan, sitä
ei löydetä…"
Zygo, tervetuloa kerhoon. Just noin meilläkin 
(ja ihan pakko tähän väärään ketjuun laittaa, että eilen löytyi yksi pitkään etsitty tarpeellinen säästötavara, ent.vesisängyn ent.patjanlämmitin. Nyk. taimipurkkien lämmitin…)
Minä olen tehnyt vanhoista sälekaihtimista nimilaput. Leikkaan vain sopivan pituisiksi ja kirjoitan vaikka paksulla lyijykynällä, tai tussilla. Rastaat vain joskus niitä nostelevat.
Hieno idea. Olen käyttänyt niitä kankaankudonnassa. Kangaspuut on jo "arkistoitu", mutta
säleitä varmaan vielä löytyy.
Mullakin on noita sälekaihdinnimilappuja. Olen kirjottanut niihin lyijykynällä, ja kietaissut palan teippiä ympärille, ettei teksti kulu pois. Noissa on vaan se hankaluus, että maahan työnnettäessä tuppaavat menemään mutkalle, kun ovat niin ohutta metallia. Kylvöpurkkeihin ne onneksi on helppo laittaa.
Minä jouduin ukon kanssa auton varaosakauppaan ja sieltä löytyi tällainen viiden kilon pussi kasvien merkitsemistikkuja. Oikeasti siinä pussissa kyllä lukee että "sytykkeet" 
.
Ei maksanut montaa euroa ja nyt voi merkitä kaikki kylvöpurkit ja vaikka pienet taimetkin kukkapenkissä. Ne on sen verran pitkiä, että voi vaikka katkaista puoliksi tarvittaessa.
Suunnittelin että tökin niitä myös niihin paikkoihin kukkapenkissä joita ehdottomasti täytyy varoa tallomasta.
Ensi keväänä ne voi vaikka polttaa jos ovat pahasti mustuneet…
Minullakin on tuollaisia käytössä merkkitikkuina. Ihan hyvin on toimineet.
En minäkään ole löytänyt semmoista tussia, joka säilyisi ulkona.
Syksyisin merkkaan kuunliljojen paikat laittamalla pystyyn kertakäyttöveitsen; semmoisen muovisen valkoisen. Niihin en kirjoita mitään.
Tuttavani ihmettelikin viime keväänä, että miksi nuo ovat tuolla…
Kuunliljat nousevat niin myöhään, että jos aikoo laittaa muita esim. kesäkukkia, pitää tietää
paikat mihin liljat nousevat…
S-liikkeen myymä pakastustussi kestää erinomaisesti valoa ja pakkasta. Jopa kolmen vuoden päästä pystyy muovitikuista lukemaan tekstin. Tähän hätään en omaa tussiani löydä, jotta olisin voinut nimenkin antaa.
Tikku kannattaa painaa maahan niin syvälle, että näkyy vain hieman. Jos tarvitsee katsoa nimeä, niin vetää vaan tikun esille.
Hyötykasviyhdistys myy kestävää merkkaustussia -on vaan hukassa juuri nyt…
Mä olen ostanut konttoritarvikeliikkestä Artlinen merkkaustusseja, jotka ovat mallia “industrial marker” Sisältävät xyleeniä, toisin kuin perusmarkkerit. Kynän päällä peräti haitallisen aineen merkkirasti. On kestänyt kiitettävästi auringon ja talven muoviastioista leikatuissa merkkaustikuissa.
Minulla käytössä Allflex tag pen merkkinen nautojen korvamerkkitussi joka kestää ainakin 10v niissä merkeissä. Ostettu aikoinaan Valiolaisen meijerin paimenpoikamyymälästä.
Näitä kukkasipulien kuvalappuja on tullut väsättyä tänään. Joissain kauppojen pusseissa on mukana hyvä lappu (joka on kestänyt kunnialla useammankin vuoden). Mutta ei kaikissa joten näitä aika monta narskusorttia varten piti käydä itse hommiin. Toinen mokoma vielä tekemättä. Eli: kuva netistä, printataan ja laminoidaan. Koko aika pieni n. 4 cm leveys, saa nähdä miten kestävät mutta laitan aina laput syvään ettei ole rumia eikä linnut innostu vetelemään niitä pois.
Ostin kierrätyskeskuksesta parillaeurolla vanhan sälekaihtimen. Mua on lykästänyt, sain vahnempien firmalta tarpeettomaksi jääneet kirjain ja numero stanssit. Niille on vieläpä olemassa valmis ladonta alusta. Siihen olen sitten latonut kasvin nimen ja istutus vuoden. Valmiin tekstin päälle sälekaihtimesta leikattu suikale ja pieni latta raudan pätkä, tähtäys ja vasaran täräytys. Siitä syntyy taatusti pysyvää jälkeä, ei lähde edes hinkkaamalla pois. Idea löytyi kesän kotipuutarha lehdestä.
Honkkarissa näkyi vähän saman tapaisia kirjain stansseja (metallisia siis) olevan myynnisä aakkoset maksoivat jotain 30 euron luokkaa. En tiedä sitten myykö mikään muu taho näitä. Mulla olevillä stansseilla ollaan joskus tehty sähkökaapeleihin merkkauspantoja laivoihin.
Noita Allflex kyniä näyttää löytyvän googlaamalla, luvataan haalistumatonta mustetta.
Maalitussit kestävät varsin hyvin säätä.
Aika herkun näköinen pussi annemammalla. Tikkuja toin viime keväänä Amerikasta, rautakaupan puutarhaosastolla oli edullinen pakkaus valkoisia muovitikkuja. Ja puisia En kestä niitä värillisiä pikkumuovitikkuja mitä Suomessa näkee kaupoissa.
Sälekaihtimiin kaiversin ohuella naulalla nimet. Toivotaan että se on pommin varma :D. Minulla ei ole vaikeuksia muistaa nimiä, mutta siirtelen jatkuvasti kasveja enkä halua sekoittaa saman lajin eri lajikkeita toisiinsa.