Lisäisin vielä, että ensimmäisinä vuosina savimaalla kannattaa kasvattaa kaikkea "maanpäällistä": salaattia, herneitä, kesäkurpitsaa, kukkia, sipuleita, kaalia.
Ruohosilpulla ja kompostilla maahan saadaan aika nopsaan ravinteita. Maan rakenteen parantuessa voi sitten laittaa juurikasveja.
Kannattaa tutustua myös kateviljelyyn eli pintakompostointiin.
Temskukka VOI KIITOS kannustavista sanoista, uskotkos vaan että kyllä ne kärrääjän mieltä ihan kamalasti lämmittävät, suorastaan polttavat! Aivan kummasti alkoi harmittamaan ettei peräkärryssä ole tällä hetkellä yhtään hoopeetä kärrättäväksi - oltiiin nimittäin sillä just äsken hakemassa pojalle kämppäänsä kalusteita- olisin muuten vilahtanut näiltä istuvilta hommiin.
Kyllä nyt taas jaksaa lapioida ja kärrätä, tänään ehti jo pieni epätoivo pyrkiä pesiytymään mutta sen huuhtoi menemään kehu tehdystä työstä. Kiiiiitos
Kaisaliisa, olen ollut sitten aikalailla oikeilla jäljillä niiden nyt viljelemieni kasvisten kanssa, mutta mainitsemasi "maanpäällinen" sai aikaan sellaisen ahaa-elämyksen... Hitsit sentään, tässähän alkaa ihan ymmärtämään asioita pikkuhiljaa
Savipeltoprojektini nytkähti taas tänään eteenpäin, ja samalla jatkosuunnitelmat muuttuivat. Naapurin mies kävi äestämässä sen kynnetyn ns. uuden osan. Ei onnistunut niin hyvin kuin olisi voinut, johtuen siitä että kyntö oli paikoin liian matala, johtuen siitä että maa on niin pirun tiivistä savi-juolavehnä-sitäniin. (Projektin tiimoilta aiemminkin neuvoneille tiedoksi, että jos loppuun jaksaa lukea niin siellä olisi vielä kysymystäkin vastailtavaksi. Joten please...)
Niittoheinällä ja hoopeekompostilla katettu reunapeltoni jätettiin äestämättä johtuen siitä että niittoheinät oli niin pirun pitkiä että ne kulkeutuivat äestäessä laitteen mukana pois pellolta. Sitä pelkäsinkin vähän etukäteen, mutta eihän noista maatalouskoneihmeistä välttämättä tiedä mihin ne pystyvät...
Suunnitelma B oli siis tarpeen. Päätimme että nyt vaan keräilen pois siitä äestetystä osasta kaikki paakut ja juuristot jotka pystyn (voi voi, niitä on PALJON siinä pinnalla). Sitten kärrään maanparannusainetta (lue hevonpeekompostia) siihen pinnalle ja lopuksi syksyllä tehdään uusi kyntö siten että koko peltoalue (uusi, käytössä nyt oleva, ja reuna) kynnetään. Annetaan talven tehdä tehtävänsä ja murentaa savea. Keväällä äestetään kertaalleen. Back to basics, eli syksyn kyntö ja kevään äestys. Niinhän sen olisi alunpitäenkin pitänyt mennä, mutta kun muutin tähän väärään vuodenaikaan...
Jyrsimen otan sitten käyttöön kevään äestyksen jälkeen, jolloin voin vihdoin alkaa puuhaamaan peltoni parissa oman aikataulun mukaan. On niin ikävä olla riippuvainen muiden avusta, mutta kyllä suunnitelma B kuullostaa järkevältä. Nyt vaan taas käy niin etten saa maahan ensi vuonnakaan kaikkea sitä mitä haluaisin - joidenkin kylvö on senverran aikaisessa, ja äestyksen ajankohtaan en pysty vaikuttamaan - tulee koneineen kun maa on tarpeeksi kuiva. Siinä jää meikäläisen kylvöhalut kakkoseksi.
Yksi juttu pohdituttaa: kannattaisiko minun niittää heinää tähän uuteen nyt äestettyyn osaan siihen hoopeen alle? Niitettävää heinää kyllä piisaa, ja olen ihan valmis sen työn kanssa hikoilemaan JOS siitä on vastaavaa hyötyä. Sinnehän se syksyn kynnössä sekoittuisi saven joukkoon. Mutta se siis on tuota pitkää tavaraa, ei mitään ruohosilppua! Toinen vaihtoehto on laittaa nyt vain hoopee. Kumpi tapa olisi fiksuin katsoen siltä kantilta että tässä savesta multaa yritän tehdä? Entäpä jos perunanvarret sirottelisin sinne sitämukaa kun niitä nostan? Ja entäs härkäpavun kasvustot kun aika niistä jättää? Joko hoopeen alle tai päälle, tilanteen mukaan.
Huh, ymmärrän hyvin jos ei vastausta tule - pitkä oli selvitys, sekavakin...Mutta laitan toivoni teihin jotka olette jo aikaisemminkin osallistuneet projektiini ja joilla on pohjatiedot olemassa. Josko vielä jaksaisitte paneutua? Ei kiirettä, minut löytää pellolta keräilemästä juuripaakkuja, tai vaihtoehtoisesti lastaan lantaa joko peräkärriin tai sieltä pois
Kiitosta vaan miunki puolesta, pitää vaan yrittää olla kärsivällinen ja keskittyä nyt ihan tähän maanparannukseen ja nauttia niistä pienistä sadoista, joita saa.Hernettä tulee kiitettävästi, porkkanasta ja sipulista ei vielä mainittavaa tietoa. Ruohosilpulla olen kattanut molemmat kasvimaani ja kasvit näyttää tykkäävän kovasti
Nuu,
Kompostoi heinä ja lanta niissä aumakomposteissa kevääseen. Kun jo tekemäsi aumat ovat kuitenkin jo osin maatuneet ja laskeneet niin ei kun kasaamaan samaan kekoon päälle lisää, siten maatuminen on tehokkainta. Multa on keväällä parempaa kuin maansissä osittain maatumattomana oleva kasvimassa.
Kynnätä pelto syksyllä. Äestytä keväällä. Kärrää sitten aumakompostien sisältö tulevalle kasvimaalle ja sekoita jyrsimellä pintamultaan. Sen jälkeen kylvä, ja kuten joskus vinkkasin ja muutkin täällä ehdottivat niin unohda vielä ne juurekset ja keskity herneeseen, sipuliin, lehtivihanneksiin jne.
Ja syy miksi ehdotan tätä: Vaikka kuinka kärräät nyt tulevalle pellollesi maanparannusainetta niin ei sitä kuitenkaan ole kuin yksi kärpäsen pee. Jos se vähäisen määrän kynnät syvyyksiin, jää pinta ihan yhtä kehnoksi kuin ennekin etkä saa edes maanpäällisiä syötäväksi tai ihailtavaksi. Ja masennus iskee kun tietää tehneensä hurjasti hommia mutta mitään ei tapahdu ja missään se ei näy.
Suurin osa viljelykasveista on aika pintajuurisia joten kannattaa keskittyä alkuun pintamaasta huolehtimiseen, siis n 15cm syvyisen pintakerroksen hyysäämiseen. Vuosien kuluessa lisääntyy maan humuspitoisuus, lieromäärä nousee ja nämä pikkuapulaiset sitten kunnostavat maata sagen syvälle saakka.
Pintamultakerroksen syventämisessä auttavat sitten auringonkukka sekä monivuotiset apilakasvit. Kolmivuotisen puna-apilakasvuston juuristo yltää jopa metrin syvyyteen! Siinäpä sellainen apulainen maanparannukseen ettei paremmasta väliä.
Ja hevonpeestä voi liueta liiaksikin voimat sateissa jos sen jättää pintaan sekoittamatta ja peittämättä, tuli mieleen.
Kun tein potagerin laajennusta, kylläkin vain parinkymmenen neliön alalle, ajoimme edelliskesänä tuoreet hevonpeet niitetyn rikkaruohon päälle. Sitä tuli ehkä kymmensenttinen kerros. Sen jälkeen peitimme alueen heinäpaalikatteella.
Keväällä kulotin katteet paikkaan ja tein kohopenkit paikalle muualta tuodusta hyvästä mullasta (hevonpee ja tuhkamaustein). Sekoitin kyllä tuotua multaa allaolevaan möhnään, ja käytävien kohdilta haravoin kohopenkkien kohdille.
Ja kaikki kasvaa kohisten, paitsi ne perunat härkäpapujen kanssa - moittivat liikaa tuhkaa vai mitä.
Kävin pienen matkan päässä illalla kokouksessa ja sieltä takaisin kotiin päin ajellessani rupesin miettimään sitä asiaa, että jospa joku pientilan omistaja haluaisi muuttaa maalikylille ja vaihdettaisiin päikseen pihat ja talot. Sillä ehdolla, että vaihtotilalla olisi edes vaikka vähintään 15 sentin multakerros olemassa, eikä sitä tarvitsisi lähteä alusta saakka tekemään itse kompostilla ja kaikilla maailman vippaskonteilla. Ja oishan se jos tila sattuisi jonkin järven rannallakin vaikka olemaan ja vaikka sattumalta lasikasvihuone ja korkea vintti ja vähän piharakennuksia ja sen verran puita pihassa, että löytyisi riippukeinulle paikka
Savisessa pellonraakileessanihan kasvaa mm. perunaa... Sen tiimoilta koin äskettäin taas ymmärryksen hienon hetken, välähdyksen suorastaan. Nythän on vähäsen sadellut, kuten yleisessä tiedossa onkin. Perunaa kävin tuossa nostamassa kattilan täytteeksi, ja lossahdus vaan kävi kun savivellistä lapiolla kaivelin...Ja yhtäkkiä oivalsin mitä siis tarkoittaa se kun puhutaan että "savimaa pidättää hyvin kosteutta"...
Pieni epätoivon siemen tosin alkoi itää sitä märkyyttä katsellessani - niinköhän vaan meikäläisen pellolle parannusaineen kärräämiset riittävät muuttamaan tuota velliä - taitaisi olla parempi aloittaa kärrääminen pellolta poispäin ja toimittaa se savi huut-sinne minne ei päivä paista eikä kuu kumota
No sitä miettiessäni käväisin samalla hakemassa uuden peräkärrillisen hoopeekompostia, ja taidanpa samantien siirtyä kärräämään sitä pellolle aumaan tänään niitetyn heinän päälle. Niinhän se on että mikä ei tapa, se vahvistaa
Mikä vaikutus kompostiaumalla on siihen savipellon osaan jonka päälle se on kasattu? A) Huomattavasti mureuttava ja parantava? B) Hiukkasen pintaa parantava? C) Ei yhtään mitään vaikutusta? D) Jotain muuta?
Ja toiseksi kysymykseksi (ellei vastaus ollut C), miten sitä aluetta kannattaisi hyödyntää kun auma on keväällä siitä pois kärrätty? Kasasin siis aumat suoraan heinää kasvavan pellon pintaan systeemillä niittoheinää-hevonpeekompostia-niittoheinää-jne.
Tämähän on taas sitä sarjaa "tyhmät kysymykset", mutta kun yhtäkkiä taas oivalluksen (himmeä) lamppu syttyi, oli pakko kysäistä asiaa aumojen ammattilaisilta
Suuren Näyn Kokeneena haluan kertoa: muovisaavi, johon on porattu reikiä on ihan kelvollinen kompostori kesämökillä! ei maksa paljoa, on helppo tehdä ja tyhjentää. ei pääse hiiri , ei myyrä, ei kärpäsiäkääm kun lappaa neulasia ja polkujen haravointiroskaa päälle ja kansi -vaikka muovilevystä- kerää kosteuden. nyt en keksi miksi pitäisi maksaa enemmän??? kuluttaa luonnonvaroja valmistukseen?
Minä olen kokenut saman näyn. Jo ainakin kolmatta kesää kompostoin puutarhajätteet ihan tavallisessa, kannellisessa muovisaavissa. Valmista tulee muutamassa viikossa. Tänä kesänä on ruohokin kasvanut niin, että kompostimultaa on suorastaan yli oman tarpeen. No, eiköhän sille ensi kesänä taas käyttöä löydy.
Nuu, vastaus A-B; käytöstä en osaa sanoa mitään erityistä.
Vastaan että B.
Ravinteita on liuennut maahan, mahdollisesti lierot ovat hieman saaneet möngittyä maata mutta yhdessä kesässä ei ihmeitä tapahdu. Rikkaruohot ovat hetkeksi talttuneet tuolta alueelta.
Käyttövihjeet, no, melkein suosittelisin että jätät vähintään muutaman sentin kerroksen vanhaa aumaa maahan ja keräät samaan paikkaan ensikesän kompostiauman. Lierot ovat maassa sitten jo valmiina.
Toinen vaihtoehto on peittää alue mansikkakankaalla ja tehdä siihen mansikkamaa tai viljellä kankaassa vaikka maissia, purjoa tai perunaa. Aumanpohja on tässäkin hyödyksi.
Kolmas vaihtoehto on jättää edelleen muutama sentti aumanpohjaa ja kylvää päälle viherlannoituskasveja, mieluiten niitä syväjuurisia. Puna-apila tai auringonkukka voisi innostua, apilan voi tuohon kylvää hajakylvönä ja sekoittaa haravalla pintamaahan, auringonkukka pitäisi kylvää vaikka riviin.
Neljäs vaihtoehto on jättää kymmenisen senttiä aumanpohjaa ja jyrsiä se maahan ja ottaa maa normaaliin puutarhaviljelyyn.
Kiitos Kaisaliisa ja Ritterina.Toinen auma nyt rakennettu väärään paikkaan marjapensasalueelle joten sillä ei ole jatkomahdollisuutta ensi vuonna. Se paikka täytyy sitten hyödyntää jotain istuttamalla. Mutta toinen auma voisi saada uutta kasvua vanhassa paikassaan. Täytyy miettiä, onhan tässä talvi aikaa tehdä suunnitelmia.
On tämä vaan antoisa harrastus...Vinha perä on siinä että kun antaa pirulle pikkusormen se vie koko käden
Hihhei, pakko kertoa hyviä uutisia. Olin taas äsken hakemassa peräkärryllistä hoopeekompostia sieltä tallin "äitikasasta", ja kun isäntä sattui olemaan pihalla kyselin jotta vieläkö voin siellä ajella kompostia hakemassa, ja jotta voinko ensi keväänä jatkaa aherrusta saman kasan parissa (1/3 vasta saatu kasaa pienenemään tämän kesän aikana). Tämä ihana ihminen tuumi että senkun haen van niin paljon kuin sielu sietää. Mutta että hän on nyt syksyllä taas tyhjäämässä lantalaansa, joten haluaisinko että hän toisi suoraan minulle kotiin traktorin peräkärryllisen tätä uutta tuotetta. Ettei minun tarvitse ajella hakemassa, kun hänelle on sama mihin hän sen kärrillisen kippaa (kun lähellä asun).
Oijoijoijoi, hymy pääsi väkisin naamalle vääntäytymään kun tuumasin että jos se hänelle sopii niin hyvältähän tuo kuullostaa
Taidanpa olla aika onnekas ihminen savipeltoineni kaikkineni (joka tällä hetkellä on lohduton näky lilluvine vesimassoineen)! Nyt tarvitsee vain kehitellä sopiva paikka jonne sen kuorman voi kipata.
Ja se pakollinen kysymys tulee tässä: Kasahan väkisinkin jää niille sijoilleen talven ajaksi. Onko jotain hyötyä jos sen peittää jollain muovilla tms.? Auttaisiko peittäminen esimerkiksi kompostoitumisen nopeutumista? Sehän todennäköisesti on höyryävän kuumaa tavaraa tänne saapuessaan. Ensi keväänä kai joudun sen kasan kanssa aloittamaan alusta, eli niittämään heinää ja kasaamaan kerroksittain kompostia ja heinää aumaan maatumaan. Mitä luulette, voinko sitten jo ensi syksynä käyttää sitä tavaraa? Voivoi kun on innostunut olo!
Voi nuu kun olet onnekas! Harva sitä saa ison kasan paksaa ihan pihalle ajettuna
Ottaisin minäkin... naapurit ei välttämättä olis yhtä innoissaan tuoreesta tuoksusta.
Siis Nuu, Isolla N:llä.....
No miekin oon sitten ollut onnekas, serkkuni on paksakärryllisen tuotuaan levittänytkin sen valmiiksi peltooni kasvi- ja pottumaan kohdalle, niillä kun on ne pelit je vehkeet. No tänä vuonna sitten isäntä soitteli yhdelle pollen omistajalle ja tämä lupasi laittaa mulle tulevan pollen kakin erikseen, siis lajittelee , puruun sekoitettu kun ei ole kuulemma hyvä kukkapenkki- yms. tarpeisiin, sen verran oli sitäkin isäntää aiemmat paksannoutajat valistaneet, on näemmä valaistunut kertasanomalla .
Paksakasaa ei kannata peittää ainakaan tiiviillä muovilla ennenkuin sen kuumimman vaiheen jälkeen. Paksu olkipeitto olisi hyvä, jos on olkea saatavissa, se hengittää, ja sen oljen päälle voi jo laittaa sen tiiviimmänkin peiton. Pakkaspeite tai mitä ne yhden sortin peitteet onkaan, on kyllä sopiva, eikös siitä kulje ilma läpi, tai messumatto.
Nyt kun isännät tuolla pellolla viljaa korjaavat, olen pannut merkille että sinne jää riveihin niitä korsia. Käyttävätköhän he niitä johonkin, vai ovatkohan ne silkkaa ongelmajätettä? Sehän voisi olla hyvä siihen paksakasan päälle levitettäväksi, tai ehkä just sitä Paulastiina tarkoittikin? En vaan viitsisi mennä niitä jätteenä kyselemään jos niillä onkin joku jatkokäyttötarkoitus. Tietääkö kukaan?
Mutta entäs jos laitan viikatteen heilumaan ja niitän pellostani tuon lopun heinän siihen päälle sitten? Kävisikö sellainen materiaali? Sehän ei enää ole kovinkaan vihreää tavaraa, mutta käsittääkseni (heppoinen käsityksen kesän vanha taimi) voisi vastata olkea siinä kasan päällä.
Olen varmaan kamalan rasittava ihminen, mutta kun haluan oppia kerralla kunnolla, niin vielä paulastiinaa vaivaisin kysymällä tarkennusta siihen MIKSI olkea (tai muuta hengittävää silppua) ja vasta sitten peitto? Niiden tarkoitus? Tarvitaanko niitä välttämättä? Tai toista niistä jos ei molempia? Siinä "äitikasassa" jota olen kuskaillut kotiin pitkin kesää ei ollut päällä mitään. Minulla on hankittuna (ja käyttämättä) sellainen pakkasharso, olisiko se peitteenä hyvä (jos sellainen tarvitaan) vai onko liian ohut (ei ainakaan lämpöä pidä sisällään)?
Hattukourassa-hymiön olisin laittanut jos olisi ollut tarjolla