"Vanhat kaskialueiden kuusimetsät kärsivät boorin puutteesta" kuulin juuri alueradiosta Suonenjoen metsäntutkimusyksikön tutkijan (nimi meni ohi, olikohan se Saksa) todenneen ja niissä ei suositella kaiken hakkuutähteen poisvientiä hakkuiden jäljiltä.
Kuulin tuon, kun olin katsomassa ikkunasta tuoksuherneiden yhä jatkuvaa kukintaa ja "harmittelemassa" sateisen tuulista pihakeliä.
Siis puutarhanhoitajan olisi syytä kuunnella myös radiota, jotta voi sitten ryhtyä miettimään, miten voi taata maassaan riittävän boorin, vaikkei asuisikaan entisellä kaskimaalla kuusimetsässä Pelkkä kaiken kompostointi ei siis suinkaan riitä.
Pyhäjärvi-instituutilla on porkkanatiedosto, josta löysin tekstiä boorista ja suoraan kopsasin tänne:
"Hivenravinteista tärkein
porkkanalle on boori. Boorin puutosoireet ilmenevät ensin nuorimmissa
lehdissä, jotka kellastuvat myöhemmin punertuvat ja kuihtuvat.
Boorinpuutos aiheuttaa porkkanalle laatuvirheitä kuten epämuotoisuutta,
halkeamia ja korkkiutumaa. Boorin puutteessa porkkanan juuristo jää
pieneksi. Lannoitustarvetta lisää boorin helppo huuhtoutuvuus
ja toisaalta sen pidättyminen maahiukkasiin kasveille käyttökelvottomaan
muotoon mikäli maan pH on korkea. Boori voidaan antaa kasvukaudella
lehtilannoituksena (soluboori), jolloin maan pH ei vaikuta ravinteen saatavuuteen.
Boori vaikuttaa porkkanan kuivuudenkestävyyteen ja sokeripitoisuuteen."
Lähteenäni on siis sivu: http://www.pyhajarvi-instituutti.fi/porkkanatiedosto/porkkana/viljely/viljely_33.htm#hivenravinteet
Vaikken ole moneen vuoteen kasvattanut porkkanaa, lie puutosoire muillakin kasveilla saman kaltainen?
Onkohan juurikkaiden viljely enemmänkin Säkylän-Pyhäjärvi-instituutin heiniä Minnuu riepoo se nimitys Säkylän Pyhäjärvi, kas kun ei SäkylänKöyliönYläneenPyhäjärvi, aargghhh! Kunhan vain avauduin minäkin...
Minä purin kissanhäkin, jotta sain kompostille lisää tilaa puuhamaassa! Nuo pressun päällä odottavat laudat vielä pitää isännän joskus ehtiä lyödä tukemaan jäljelle jääneitä rakenteita ja kattoa tukeneet kepinjämät hänen kuuluu sahata lyhyemmiksi. Joku voi halutessaan sitten joskus mennä kompostiin tuosta harjan kohdalla olevasta ovesta, jonka purulle en keksinyt mitään syytä Uusi tila on niin suuri, että saan paremmin tilaa ainesten kääntöön ja sekoitteluunkin.
Eilen satoi räntää, minä kärräsin selkä märkänä kompostia parsapenkkiin, käänsin kesän muhinutta kompostia ja lopuksi kärräsin haravoituja lehtiä ja niitettyä auringonkukkaa uuden kompostin pesämunaksi.
Mieheni totesi iltapäivällä sohvan lämmöstä : "Kultaseni, sä olet kyllä aika sekopää"
Ihan helposti pystyn kuvittelemaan miten Ritterina on välähdellyt ohimennessään ikkunoista ja isäntä sohvalla ihmettelee
Pojilla alkoi syysloma, ja sovittiin että pari hommaa pitää tehdä per päivä. Joten tänään juniori haravoi kasvihuoneen ympäriltä koivunlehdet ja kippaa ne avokompostiin. Jahka minä kotiudun töistä aion mennä siivoamaan kasvit sinne kompostiin myös, ja kasvihuoneestakin joutaa jo tomaatit ja kurkut multumaan. Multaantumaan. Maatumaan. (No löytyi se sana).
Minäkin siivosin tänään kasvihuoneen talvikuntoon. nyt on ongelmana vain se että minne laitan 200l hyvin juuripitoista multaa kun olis pari kasvusäkkiä tyhjennettävänä. onko ideoita?
Tuota viimeistä vaihtoehtoa ole suunnitellut itsekin mutta Voiko sitä multaa käyttää heti vai pitäiskö kompostin kautta käyttää? Pitääkö ne juuret nyppiä pois (kurkku, parsakaali, maissi, paprika ja chili, sen tarkempia nimiä ei niille ole) Lähtevätkö mahd. juurista uudelleen kasvuun?
Syksyn viimeinen hevonkakkiauma on nyt valmis - ja mikä komistus siitä tulikaan! Olen sitä varten kerännyt pellolta urakalla olkea, ja vaikka ajattelin alkuun että mihin sen kaiken olkimäärän kanssa joudun, niin aumahan sen haukkasi alleen ja päälleen.
Tänä aamuna lähitallin isäntä aloitti lantalan tyhjennyksen ja ajon traktorin peräkärrillä tänne meille. Tarjolla olisi ollut kymmenkunta kärrillistä (a'''' 10 kuutiota / kärri), jouduin tyytymään neljään (vai oliko niitä 5, väliäkö hällä, ei meillä lasketa) koska olkien määrä ei sentään niin pitkälle "kakulle" ollut laskettu. Siellä se aamuhämärissä alkoi auma kasvaa ja höyrysi mukavasti siinä olkien päällä. Peitin sen samantien oljilla, ja tänään käyn vielä ostamassa peitteen päälle. Mies mittasi että koon tulee olla 10 x 15 metriä jotta saadaan auma kokonaan peitettyä.
Maksoin komeuden kotiintuonnista 60 euroa, 2 tunnin työn kuski laskutti. Oli varmaan aika kohtuuhinta, ainakin jos ajattelee että savipeltoon pitäisi kuitenkin jotain sekaan saada ja ei se turvekaan ilmaista ole. Vähänkö olen tyytyväinen hankintaan, ja ihan pakko oli saman tien tulla tänne riemuitsemaan ja iloa jakamaan ihan kuvan kanssa.
Siellä meikäläinen auman päällä seisoo ja levittelee olkia kun ei maasta käsin ylettynyt. Alue jolle auma kasattiin tasattiin pari viikkoa sitten, sitä ennen se oli kiveä ja kantoa kasvava risukko jonne ei ollut mitään asiaa. Tätä uutta aluetta ja sen tulevaa jatketta pitkin pääse sitten jatkossa sinne pellollekin traktorilla, muut kulkutiet kun on suljettu naapurin toimesta.
Mitäs luulette, te pitkin kesää arvokkaita neuvoja tässä ketjussa minulle jakaneet, onko tämä kakku käyttövalmis jo ensi keväänä? Se on siis tyhjennetty lantala, joka haisi ja höyrysi. Tuli tietysti kunnolla käännetyksi siinä kun tänne kärrättiin. Koostumus oli jo sellaista murevaa, joukossa kokonaisiakin kikkaroita jonkin verran. Vai onko tarpeen vielä ensi kesänä jatkokompostoida sitä kerroksittain viheraineksen kanssa?
Kiitos Paulastiina, hienohan se on! Olipa mukava kuulla että sitä voin jo käytellä ensi kesänä surutta. Minullahan on tehtynä kaksi pikku-aumaa (luulin että ne oli isoja, mutta aikalailla pikkirillisiä tämän uusimman rinnalla ovat) jotka on kerätty kesän aikana kerroksittain heinän ja paksan kanssa vuorotellen. Niiden paksa oli jo saadessa aivan hajutonta ja multavaa, toisin kuin tämä. Ajattelin että ne sekoittelen keväällä maahan, ja tämä uusin tulokas joutuu odottamaan syksyä.
Ne oljet siinä alla ja päällä painuvat varmaan aikalailla littanoiksi talven aikana, mutta eiköhän niistäkin jää jotain pelton laitettavaa - kaikki kiertoon
Me haettiin pari henkilöauton peräkärrykuormaa lantaa viikonloppuna ja ne sai taas kärräillä kompostiin, tiesi lapioineensa ja kärränneensä Ja tuntui niin juhlalliselta seistä täpötäysien kompostikehikoiden vieressä katsomassa työnsä tuloksia, tietäen että ensi syksyn valkosipulipenkkiin ja mahdollisiin uusiin parsapenkkeihin on käytettävissä taatusti riittävästi kompostia.
Jos uusi iso aumasi on turvekuivikkeista niin sen pitäisi olla keväällä kättökelpoinen. Niin ainakin Titamiini lupaili hevonpee-topicissa kun kyselin turvelannan palamisnopeutta.
Minulla on nyt ensikertaa turvekuivikkeista hevonpeetä, jännityksellä odotan mitä tuleman pitää. Oli katoksellisessa lantalassa ja aivan rutikuivaa, kastelin sitämukaa kun kärrystä kottareihin siirsin. Toivottavasti kastui riittävästi niin että palaminen lähtee käyntiin.
Siis kärräämään, kärräämään joka aamu sännätään. ja kun päivä ohi on niin lisää kärrätään. tahdon kärrätä mä aina sekä maanantaina, tiistaina keskiviikkona ja torstaina.
Ikkunasta vilahtelusta puheenollen: Viime kesänä, kun tein olkkarin päätyyn varjopenkkini, alkoi isäntäkin kävellä taloa ympäri. Tuntui oudolta istua sisällä katsomassa telkkaria ja nähdä isännän vilahtavan ulkona ikkunan ohi. Ilmeisesti olen itse vilahdellut aivan samoin?
Hei onko se tavallista, että Biolanin lämpökompostorissa (biolan220) on matoja siis kastematoja? Tyhjensin kompostia alaluukusta ja eteen tuli hyvin voiva mato. Siellä se onnessaan luikerteli joten jätin sinne
SariW, minäkin niitä pikkuserkkuja odottelen puutarhakompostiini - lieroja oon heitellyt sinne pitkin viime kesää vieraiksi mutta varsinaisia asukkeja vielä oottelen. Katsotaan tänä kesänä sitten Ne taitaa olla niitä ohuempia ja lyhyempiä kiemurtelijoita ne varsinaiset asukit, niin oletan. Kelläs on oletusta vankempaa tietoa?
Pelkkä kaiken kompostointi ei siis suinkaan riitä.
Minnuu riepoo se nimitys Säkylän Pyhäjärvi, kas kun ei SäkylänKöyliönYläneenPyhäjärvi, aargghhh! Kunhan vain avauduin minäkin...
lannankärrääjien laulu. Ja kaikki mukaan...