Laitan tännekin tämän kuvan talteen, jotta muistan.
"Älä tollo kitke keväällä, son litulaukka ja haluut säästää sen." 
Inkarvilleat ne vaan jaksaa kukkia. Ja niiden vieressä kukkii niinkin tavallinen kuin ruohosipuli. 
Kovia kokenut pioni avasi vihdoin kukkansa! Osaisiko joku antaa tälle jotain nimeä?
Tai eihän sillä nimellä niin väliä ole, kun tämä on ainut pioni pihalla, joten on vaan "se pioni". 
Köynnösruusu alkoi kukkimaan anopin muistolle. Kyllä mä olen tätä kuulkaa vaalinutkin!! 
Kukahan se täällä pentissä mut tähän perhoskukkaan innoitti? Joku kuitenkin omassa galleriassaan kehui tätä kauniiksi ja helpoksi. Samalla ihmisellä oli mielestäni upeat köynnöskaaret kanariankrassista. Kiitos hälle, kuka lie olitkaan. On tää ihana!
Pakko laittaa vielä toinenkin kuva tästä kaunokaisesta. 
Hienoja kasveja sinulla. Kylvitkö perhoskukat suoraan maahan keväällä vai esikasvatitko? Itse esikasvatin vähän ja kasvaa ne penkissä, mutta ei yhtään kukkaa oo näkynyt.
Kelloköynnökset kuistilla on kasvaneet kiitettävää tahtia. Linssilude ehti juuri väliin, mutta kyllä se köynnös siellä taustalla näkyy. 
Viherpeukalo, suoraan laatikoihin kylvin huhtikuussa, kun vielä oli kylmiä kelejä. Nopeasti nousivat. Ovat tosi lämpöisellä ja aurinkoisella paikalla. Ovat haudanneet alleen titoniat ja tuoksuherneet.
Moonriver se höpötti perhoskukasta
Neilikkojen aikaa. Ovat aina keväisin ruman näköisiä ja meinaan kitkeä kaikki pois. Kukinnan aikaan kuitenkin muistan miksi ne jätän rauhaan.
Niinpäs taisi muuten Jadetsu olla, KIITOS Moonriver! 
Kirvat mupsivat poskeensa mun kaksi karjalanneitoa, kun puskivat ensimmäisiä vihreitä mullasta ylös.
Pussitin ne ja lykkäsin raidia perään. Sen jälkeen tiputtivat lehtensä ja olivat ihan raaskuja.
Lykkäsin ne tähän pataan tyylillä "kuolkaa pskat!" Ei ne sit kuolleetkaan… tähtisilmä jää jo kohta alle.
Tässä kasvatan ihanan punaista pelargoniaa. Siinä on ihan oikeasti kaksi nuppuakin.
Se on siellä, kun katsoo tarkasti - ihan oikeasti.
Sitä en tiedä mistä nuo tomaatit on siihen tulleet. 
Se löytyi! Mun valkoinen sormustinkukka! Luulin jo antaneeni kaikki valkoiset siskolle, mutta yksi ainakin on säästynyt. 
Keijunmekko löyhyttelee helmojaan Kukkaistätsyn suuntaan. Kiitos siemenistä!
Olen viritellyt enemmänkin naruja tätä varten, haaveena saada se peittämään kasvarin yksi seinä. Jos sama kasvutahti jatkuu, niin ei ole mikään ongelma.
Kiitos Hoyabella, nappasin huonot pois häiritsemästä. 
Ainokainen maariankämmekkä selvisi taas vaihteeksi yhdestä siirrosta. Milloinkahan olisi lopullisella paikallaan?
Käsienpesupaikka pihlajan alla alkaa näyttää jo melko valmiilta.
Tämä kuuluisi enemmän sarjaan "näitä kuvia en näyttäisi pihaltani", mutta näytänpä kuitenkin.
Tässä tapahtuu niin suuria asioita. Vihreässä tynnyrissä on valmiiksi sekoitettua multaa ja valkoiset ämpärit on rikkaämpäreitä. Rinteessä ei tee kottikärryillä mitään, ämpärit toimivat paremmin. Pohjat on reijitetty, joten vesi ei jää niihin seisomaan.
Edellisessä kuvassa näkyy aidan päällä nämä "lapparit". Toimivat hyvin kauhoina ja kun korkin poistaa, niin myös suppilona eikä harmita vaikka menevät rikki. Helppo käyttää nurmikon siementämiseen ja lannoittamiseen ja veden kauhomiseen pikkutaimille. Yleensä nämä lopulta häviävät pojan leikkeihin.
Aputarkastaja vahtimassa emännän liikkeitä. Japaninkuunlilja kumartaa Potterille. 
Onko tämä surfinia vai miljoonakello? Sain tämän ystävältä, kun käväisi ja hänen mielestään oli vaan tuollainen kiva vaaleanpunainen. Voisin kerätä siemeniä tästä talteen, mutta milläs nimellä ne pussitan?