Orvokit on kyllä kieltämättä vähän haasteellisia saada pysymään fiksun näköisinä kesän loppuun, venyvät ja vanuvat joka suuntaan. Mutta silti niitä on vaan joka kevät laitettava 
Minä tykkään juurikin noista pienikukkaisista, keto-orvokkia muistuttavista, ne on jotenkin niin siron ja herkän näköisiä. Se nyppiminen vaan on aika arseesta, mutta jos sitä aina ohi mennessään vähän nipsaisee... Kun vaan saisi aikaan.
Siemenkasvatit kukkii!
Taidan tulla sienestäjälle oppiin, olet tosi hyvä kasvien kanssa ja varmaan monessa muussakin.
Tallukka: Siirrä orvokit isompaan astiaan ja pois keskipäivän paahteesta. Esim. tuommoselle kaupassa myytävälle valmiille pikkuamppelille on sopivan kokoinen astia ämpäri. Siinä se jaksaa kukkia syksyllä marraskuulle saakka ja muodostaa pitkistäkin roikoista kauniin pallon. Paras kukinta on puolivarjossa/varjossa/hajavalossa. Kukat kestävät huomattavasti pidempään eivätkä lehdet kärsi kuumuudesta. Koin paljon kakkaa ne eivät huoli, mutta vettä. Kerran jos pääsee lötköksi lehdet, alkavat helposti istutuksessa kaljuuntua keskeltä ja kasvattavat varren multaa vasten tavallaan vaakaan ja siitä taas ylös. Liian kuumassa paikassa kasvattavat myös vartta honteloksi hujopiksi, varjossa pysyy matalampana ja tulee tuuheat lehdet. Minulla kasvaa ehdtottomasti parhaiten orvokit pohjoisterassilla sinkkiämpärissä ja varjopenkissä kotkansiipien viekussa. (Vissiin myös kalkin suosija, koska terassin alla kasvaa tiivis orvokkimatto koiran luujemman kyljessä…) 
Sitä en nissään nimessä kiellä, etteikö orvokki viihtyisi paremmin viileämmässä, mutta kyllä minulla on tässä asuessa ollut joka vuosi orvokkeja etupihan paahteessa. Siihen paahtaa siis koko päivän. Ja kyllä ne on ihan siedettävän näköisinä pysyneet pitkän aikaa. Orvokit kun on ensimmäset kasvit, joita ulos uskaltaa vielä hallaöiden pelossa laittaa, eikä niitä sitten tule myöhemminkään siireltyä… Minua ei haittaa, vaikka alkavat parvekelasyikoissa jossain vaiheessa roikkua, ovat vielä silleenkin kauniita. Ja nypin kuihtuneista kukista aina koko kukkavarren pois, en pelkkää kukkaa, kuten ainakin äitini tuppaa tekemään. Niin pysyy kauniimpana.
Mun orvokit venyy joskus täs auringonpaahteessa niin epämääräiseksi jakaukselliseksi roikoksi, että leikkaan koko mättään n.pikkusormen mittaiseksi, ja vien talon taakse varjoon. Kun sitä siellä muistaa vähän kastella ja ehkä lannoittaakin, niin pian on kuin vastaostettu.
Varsinkin syksypuolella on tosi kaunis sellainen kevääntyylin orvokkiastia.
Sarviorvokit ovat söpöjä.
Jos minkä kokosta ja väristä
"Ja nyt pojat särmässä, että ei jouduta trimmeriin!"
Orvokkipäivitys. Toukokuussa ruukkuun istutetut tänään.
Nämä ne vaan jaksavat kukkia. Tykkään tästä perinteisestä orvokinsinisestä.
Ihania 
20.12. kuvatut orvokit, toivottavasti säilyvät jouluun asti.
Sekoitepussin tuotoksia
Tämän näkösiä siemenkasvatteja tänä kesänä. Ja tietenki yks eri näkönen porukassa.
Voipikohan noita ronkuloita sarviorvokkejakin vähän lyhennellä vai tykkäävätkö siitä huonoa? Ja onko nyt jo liian myöhä niitä sillä tavalla kiusata, noin talvehtimista ajatellen siis. Mulla kun aika huonosti ovat talven yli selvinnet.