Minun punaiset taimivahdossa (Anitalta?) saamat palavarakkaudet pysyvät kyllä aika tanakasti pystyssä, ei ole montakaan retkottajaa näkynyt.
Mulla punaisten retkottaminen riippuu paikasta. Kaikki muut ovat pystyssä, mutta itäseinän suojaisessa paahteessa kuivassa huonossa maassa olevat makailee. Ne ovat räystään alla, joten eivät kauheati ole vettäkään saaneet niskaansa. Nekin, joiden vierustoverit irikset ja muut (=nokkoset ja koiranputket) olivat myrskytuulessa laonneet, ovat tukevasti pystyssä.
Nämä pysyivät ihmeen hyvin pystyssä viime kesänä. Aurinkoinen kasvupaikka, kastelen kyllä aika usein. 
Tänään kylvetty palavaarakkautta myös tänne. Sinkkuihmiselle ihan tervetullutta. Kertoilen sittemmin, miten niiden kanssa käy.
Vaaleanpunainen palavarakkaus itänyt hyvin. Syksyllä kylvetty ulos purkkiin.
Ensimmäinen kerta kun tässä on iso ja jämäkkä kukinta.
Mistä arvelet sen johtuvan? Mullakin ovat punaiset aika pystyssä, vaikka on satanutkin rutkasti.
Olisikohan viileä kevät osasyyllinen?
Ahaa.
Nyt ovat hempeät ja palavammat värit menneet sekaisin. 
Rakkautta…
IMO tuo punainen taitaa siltikin olla kaunein…
Perkasin viikonloppuna kesän kuvasatoa. Löysin kuvan palavanrakkauden kukinnasta heinäkuun alkupuolelta. Ite pidän eniten tästä kirkkaanpunaisesta versiosta. Onhan tuo toki hankala yhdistettävä perennapenkissä. Oranssin kanssa se ei sovi mielestäni ollenkaan. Onneksi valkoisen kanssa sentään käy. Kesän sateisuus verotti hieman kukintaa ja kaatoi osan varsista… 
Onpa kaunis!! Ja tuo valkoinen/tummavioletti taustalla on upea yhdistelmä!
Näitä tällaisia kuvia olen kaivannut, että saisi inspiraatiota mitä yhdistellä, kun puutarha on vasta keväällä perustettu. Nyt tuli kuvasta oikein hyvä mieli. Nimittäin näppituntumalla laitoin päivänkakkaraa palavanrakkauden viereen.
Rakkauksista on muutama tuotu mökin jättömaalta ja ne kukkivat kauniin punaisina. Suurimman osan kylvin keväällä ja niistä ehti aueta muutama fuksian punainen kukinto tuon kirkkaanpunaisen sijaan. Saa nähdä ovatko ensikesänä saman värisiä vai mitä tapahtuu…
Ilman palavaa rakkautta piha ei tunnu miltään, on näyttävä ja kukkii kauan. Tulee aina olemaan pihallani, muut saatta mennä ja tulla, mutta tämä pysyy!
Minä tein kokeilumielessä tosi hurjannäköisen pääväripenkin , punaista keltaista ja sinistä, eli palavarakkaus, kultakärsämö, peurankello lisänä vielä jättipietari. Saattaa olla, että jää vain ensi kesän kokeiluksi.
Jotain outoa osui silmiin yhdessä kukkapenkissäni: penkissä on vuosia kasvanut palavaarakkautta ja kirjokuunliljaa vierekkäin sulassa sovussa. Mutta nyt siellä on yksi palavarakkaus, jolla on kirjokuunliljan näköiset lehdet 
. Onko tämä tavallistakin? Miksi tätä nyt sitten kutsuisi - Sekavarakkaus 
?
Pitäis oikeesti erotella nämäkin, missä kasvaa mikäkin väri. 
Vaaleanpunainen kasvaa kummasti punaisen tuppaassa. 
Ja valkoinen on jossain. Löytyy ehkä, jos/kun alkaa kukkimaan.
Rakkaudet sulassa sovussa 
ja kaikkee mahollista sekaisin