Parsapenkkiin kun aina ilmaantuu niitä siementaimiakin, niin olen antanut olla siinä kasvamassa. Syksyllä myöhään, marraskuun lopulla, leikkaan isommista parsoista varret poikki ja lisään kompostia reilusti niskaan. Sillä tavalla aina joutuvat yhä syvemmälle vanhat sekä uudemmat. Kesällä en mitenkään multaa, koska minusta on paljon mielekkäämpi syödä vihreää parsaa. Parsan korjuuta vaan tarttis tehdä melkeenpä kaks kertaa päivässä silloin kun on se aika, koska nopeasti alkavat puutua.
Kiitos mai-lee, nyt uskallan sit tarttua toimeen keväällä. Mä nyt maltoin lisäksi lueskella näitä parsaketjuja täältä, ja luulen ymmärtäväni vähän enemmän. Onneksi nyt -lumen aikaan- on aikaa rauhassa mietiskellä ja etsiä tietoa, niin ehtii vielä korjata nuo mokansa. (Puutarhan kanssa onneksi voi aina korjata mokansa, tavalla tai toisella.)
Mä lukemani perusteella päättelin, että siinä tuppaassa sit varmaan oli yhden marjan jälkeläiset yhes koos. Ja ne nyt laitetaan vähän kauemmas toisistaan kasvamaan kokoa? Mut onko tää vielä parsavauvalaa ja varsinainen istutus tuolla ojamenetelmällä tehdään myöhemmin? Vai laitanko ne jo tässä vaiheessa ojaan ja kasvun myötä täyttelen sitä syksyä kohden?
Toisaalta hyvä kun tää selvisi, sillä olen laittanut ne ihan hölmöön paikkaan - yrttien läheisyyteen. Ja toi parsa luemma kaipaa huomattavasti runsaampaa lannoitusta kuin yrtit. Mulla on onneksi mielessä oikein hyvä paikka parsoilleni, kunhan tässä pääsee palstalle puuhastelemaan.
"yhden marjan jälkeläiset yhes koos" on varmasti ihan oikea arvio. marjat minäkin syksyllä laitan semmoisinaan (ja ne rikkaruohotaimetkin yleensä ovat marjasta kasvaneita tupsuja) ja sitten vasta keväällä erottelen taimet toisistaan.
jos sen oikein hyvän paikan saat valmiiksi niin laita vaan jo valmiiksi 40 sentin välein, jos tilaa riittää. ihan hyvin voit myös istuttaa 20 sentin välein ja parin vuoden päästä keväällä nostaa joka toisen pois ja joko jatkaa edellistä penkkiä tai tehdä uuden penkin muualle.
edit1 - viffeänä parsana minä omiani kasvatan. valkoinen ei mielestäni maistu edes yhtä hyvältä (tai ehkä maistuisi, jos joskus olisin saanut sitä tuoreena) ja on paljon työläämpi viljellä.
"tuore parsa" on muuten 15 minuuttia vanhaa. enempää ei mene aikaa siitä, kun sen taittaa pellolla, huuhtoo kraanan alla, keittää höyryssä ja syö voin kanssa. vanhaarvaa pian taas hemmotellaan sesongin herkulla:-)
edit2 - tarkista tästä kumppanuuskasvilistasta parsan ei-kaverit:-( - arvaa harmittaako, kun parsapenkissä olisi muka niin hyvä paikka sipulinistukkaille; hyvä ja reilusti kalkittu multa. vielä en ole uskaltanut riskeerata.
Tilaa ei ihan niin ruhtinaallisesti ole, että heti raaskisin antaa sen 40 senttiä/taimi. Mut toi on viisas ratkaisu, että nyt 20 sentin välein ja sit parin vuoden päästä harventaa ja samalla laajentaa sen parsan viljelyalan. Jää pariksi vuodeksi lisätilaa mun sipuleille (valko, ilma- ja pilli) ja tavan juureksille. (Kohta mulla sinne mitään mahdu, kun on monivuotisia hyötykasveja niin paljon. Pitää ehkä alkaa perennapenkkejä karsimaan. :-D)
edit 1: viffeänä mäkin aion herkkuni nauttia
edit 2: sattuipa somasti, talvivalkkaria olisin taatusti päätynyt viereen tunkemaan, mut täytyy pitää ne jatkossakin käytävän toisella puolella. No nythän mulla on sit paikka valikoituneena niille 20 basilikapurkilliselleni, eikä tarttenut itse yhtään ajatella.
Siinäpä tuli paljon hyviä ohjeita, ja vielä ihan pikana. Kiitos. Nyt sitten vaan henkisesti valmistautumaan parsapenkin laittoon; paikalla on nimittäin vielä malkein puoli metriä lunta. Mutta pyhäksihän jo lupailivat +15 astetta kesää…
Laittaisitko Iltatähti vielä omaan profiliisi näkyville kasvuvyöhykkeesi ja paikkakuntasi (edes suuntaa-antavasti). Niille tiedoille on siellä paikat valmiina, ja niistä on usein paljon hyötyä vastatessa erilaisiin kasvatuskysymyksiin. Muista lopuksi tallentaa tekemäsi muutokset.
Juuri meinasain Tosikolle suositella Mai-leen parsankasvatusketjua ihan vuosien takaa. Sillä minäkin “valtavan” n. metrin pituisen parsapenkkini laitoin, ja joka vuosi tulee yhä komeampaa satoa vaan! Ei tietysti paljoa, mutta että herkutella saa. Ja minulla ne pärjää mahtavan hyvin kun alkuun vaan pääsivät.
Kasvatin osan siemenistä, juu meinasi usko loppua, kun olivan n. tulitikun kokoisia ja vahvuisia taimet aluksi! Odottelen jo vesi kielellä, että alkaisivat parsat nousta penkistä!
Tilasin Exotic gardenilta parsan juurakoita ja sainkin tilausvahvistuksen ja jäin odottelemaan tilauksen etenemistä. Sitten tuli yliviivattu lasku, jossa ilmoitettiin tuotteen loppuneen. Nyt tarttis siis tilata jostain muualta ja huomasin Kauppilassa olevan, mutta hinnaltaan huomattavasti kalliimmalla kuin eg:llä. Onko kenelläkään kokemusta noista Kauppilan juurakoista, onko niissä hinta ja laatu kohdillaan?
Huono kuva, mutta tätä herkkua on jo huomenna vähän ruuan kanssa.Yksi elämän parhaista asioista. Eräs naapuri sanoi että saahan sitä kaupastakin
puhuu pötyä, ei kaupasta saa tuoretta parsaa (ks edellä). minulla ei vielä ollut noin pitkällä, muutaman sentin mittaisia vasta, mutta viikonloppuna se alkaa.
Ei kaikki ymmärrä hyvän päälle;)
Mie vasta laitoin kompostimultaakin päälle ettei ihan vielä nousisi, mutta minkäs mahtaa.
parisuhderuokaa…
No nyt kun mul on se parsansiirto edessä, niin onko noi parasta nostaa nyt lähipäivinä ylös, siirtää ja jakaa vai antaa noiden pari viikkoa vielä kasvaa isommiksi? Missä vaiheessa ne kestävät toisistaan erottamisen ja siirron paremmin ? Muistelisin, että noita tulitikkuja pitäisi nousta vielä muutama lisää, odotan ainakin, että kaikki alut ovat pinnalla. Tulitikkuparsojen joukossa ol myös yksi yllättäjä, hoikka lyijykynäparsa. (Käsi kuvassa kuuluu pienelle 7-vuotiaalle, se ehti kuvaan kuvaajaa noepammin - joka kerta.)
Luulisin, että nyt kestää siirron paremmin.
Minun onnistui siirto oikein hyvin viikko sitten. Ensin kannattaa kaivaa kuoppa ja sitten ottaa lapiolla mahdollisimman suuri juuripaakku ja suoraan taimi kerralaan uuteen paikkaan. Taimet jatkoivat kasvuaan entiseen malliin. Ehkä tällä jatkuvalla sateelllakin on osuutta asiaan
Laitoin viime vuonna siemenestä parsaa (Glory of Washington) ja onnellisuus oli huipussaan, kun pari päivää sitten molempien parsantaimien asuinpaikoista on nyt noussut kolme sukkapuikon paksuista uutta parsanversoa.
Tänä vuonna laitoin myös siemenestä parsaa. Ostin uuden pussin, jonka lajikenimenä luki “Argentuil” (joka taitaa tarkoittaa vaan suurin piirtein parsaa…) ja ne itivät tosi hienosti. Glory of Washingtonia laitettu myös iso kasa itämään, mutta yksi taimi on tullut.
Mutta todellakin juhlan paikka oli, kun olivat selvinneet talvesta.
Viime syksynä istutin omat vuoden vanhat pikkuparsat penkkiin ja ei ole vielä yksikään noussut. Viime kesän ostotaimi nousi vajaa viikko sitten. Onkohan enää toivoakaan?
…runsaastikin:-) alkuviikosta minullakin kaksivuotiaat siementaimet vasta olivat näkösällä. vyöhykkeitä on kaksi vähemmän kuin sinulla. parsa on pienenä viisaasti hidas keväällä ja toiset viisaampia kuin toiset ts taimettuvat hyvinkin eri aikaan.
Kiitos Mai-lee; tämä toi hymyn huulille:)
Pienen pieniä pikkuparsojen alkuja penkistäni pilkistää; hip-hurrei!!!