aamulla ponkesi kaksi peukalon paksuista parsaa maasta. iltapäivällä oli neljä muutakin jo pinnalla. kyllä noilla pääsee vappulounaalla herkuttelemaan niin kuin toivoin:-)
Ei meillä vain vielä, juuri siirsin olkia syrjään, että näin, olisisko yhtään parsaa…pitäisiköhän viedä oljet kompostiin ja päästää aurinko paistamaan parsapenkkiin??
voisi olla aika. pakkasen uhatessa sitten taas pitää hakea oljet/harsot/vanhat lakanat esiin:-)
Minäkin kävi silittelemässä maata esiin parsan ympäriltä kun ajattelin että tumma maa lämpiää paremmin. Mitään ei kylläkään vielä näkynyt joten ei mitään vappuherkuttelua…nämä ovat muuten Mai-Lee niitä jotka kasvoivat lähettämistäsi parsanmarjoista : )
Jippii!!! Kolme pientä parsan nypykkää näkyvissä! Ei tässä nyt vielä kyllä mitään kestejä järjestetä, mutta parempi kuin ei mitään :=)
Muistuttakaa, että käyn ottamassa kuvan tuvan seinustalta, sillä luulen että siellä kasvaa parsanalukuja paikassa, johon heitin viimeiset parsanmarjat kun siivosin kaappia…marjat olivat jo x vuotta vanhoja.
Nolottavan huono kuva tuli kun nuo parsantaimet värisivät kummasti ilmavirrassa eikä voinut kontalleenkaan mennä kun satoi ja nurmikko oli märkää...mutta olisivatko parsantaimia? Näkisikö tästä?
on ne. ota tuo tupsukka ylös ja istuta taimet erilleen parinkymmenen sentin välein. suoran varren voit upotaa multaan = syvälle saa istuttaa. - kata heinäsilpulla heti kun sitä taas on saatavilla.
edit: ihan ei vapun parsalounas onnistunut mutta lauantaina saivat hyvät naapurit makupalat ja sunnuntailounas oli meilläkin parsaa.
Näin teen, kunnioittavasti ja huolella.
Mitenkähän monta vuotta siitä on kun Mai-Lee lähetti nuo parsanmarjat minulle? Kaappia siivotessa löysin vielä muutaman ja varmuuden vuoksi tuohon laitoin.
Aiemmin kasvatetuista vain yksi on menestynyt ja aika kookas jo, joten kyllä nämä hyvin meille mahtuvat- selvä parsapula vaivaa.
Viime vuonna tilasin postimyyntiparsaa, tuli kuolleita juurakoita jotka palautin, tuli toisen kerran kuolleita juurakoita ja sitten palauttivat maksamani hinnan.
Eli lujassa on tämä parsahaaveen toteutuminen…edellisvuonnakin tilaamani parsat olivat niin nahjuksia etteivät kovin kasvaneet koko kesänä eikä seuraavana keväänä penkissä ollut kuin kuolleita juurakoita.
vielä lisäys - ensimmäinen rikkaruohoparsa pääsi ruukkuun tänään. kasvoi tulevalla papumaalla. unnikahan lupasi huolia ne:_)
Hei mutta!!! Heti aamulla kipin kapin tulppaanien sekaan katsomaan, miten parsakaareni voi vai voiko mitenkään. Viime vuonna kasvoivat vähän kituisesti liian kuivassa paikassa, pelkään pahoin. Minä niitä kylläkin kasvatan ihan vain henusen kevyen ulkonäön vuoksi. Ja parsantaimet on niin liikuttavia hentoja rääpäleitä. Meillä niitä nousi vähän joka kolosta kun nakkelin avokouralla kaikkiin sopiviin ja sopimattomiin paikkoihin - sain syksyllä sellaisen isomman italiansalaattilootan täynnä parsanmarjoja! :o
"Mitenkähän monta vuotta siitä on kun Mai-Lee lähetti nuo parsanmarjat minulle?"
neljä ja puoli. tai ainakin minulla puutarha-allakassa on lokakuun alussa 2003 merkintä *keräsin tmk:lle parsanmarjoja*. kai minä ne sitten lähetinkin.
Parsantaimien kuulumisia Mai-Leelle. Vuosia sitten lähettämistäsi siemenistä kasvaneet taimet (joita on jaettu muillekin) olivat tehneet ensimmäisen verson viime viikonloppuna. Tänä vuonna pääsee varmasti jo maistelemaan. Aikaisemmin en ole raaskinut nyppiä pikkuisia. Yksi ylimääräinen siirto varmasti on hieman hidastanut, mutta tuskin jaksan odottaa ensimmäisiä maistiaisia. Eli kiitos tästä ilosta 
.
Eli nyt on todistettu, että parsanmarjoilla säilyy itävyys monta vuotta. Säilytys oli komeron hyllynnurkassa, oli kai se lasikippo joskus kipannut jossa marjat olivat (juniorin mielikollauskaappi).
Ekan kerran ikinä korjasin satoa, peräti 7 parsaa!
Ajattelin, että jos tulee yöpakkaset, menevät pian hukkaan.
Kohta herkutellaan… Kiitos Mai-Lee hyvistä ohjeista, joilla aikanaan istutin! :O)
Herkullisia hetkiä, annesurfs! Äidiltä saamassani juurakossa on yksi tosi pitkä ja kaksi pientä versoa. Ei täyty vielä maha…
annesurfs, hyvin teit kun otit talteen. näin kävi neljä vuotta sitten ->
"mai-lee; lauantai, 15. toukokuuta 2004 - klo 21. 47 (yli 3 vuotta sitten)
ps. jyrki sukula oli kuulemma valitellut, että kotimaisen ensimmäisen parsasadon söi pakkanen. - valitettavasti jouduin toteamaan saman. ensimmäisen pahan yön kestivät mutta toinen peräkkäinen, vaikka ei yhtä paha ollutkaan vei herkkuni. sanonko, mitä mieli tekisi...?"
- kiitos. *oppivaisia kakaroita* on ilo neuvoa.
minttumeirami, älä kovin pitkäksi anna kasvaa. yli kaksikymmen senttinen on jo auttamattomasti liian pitkä. eipä noilla ole tarkoituskaan mahaa täyttää vaan herkutella vain äin ensi alkuun.
keräsin sadon parsoista tiistaina, etteivät pakkasen panemiksi jäisi. levittelin harson hellästi löyhälle penkin päälle. kiviä nurkille painoksi. rauhallista oli ollut, kun säät ovat olleet, mitä ovat. - vaan sitten tuli lämmin sateinen sunnuntaiyö. vanhalla rouvalla oli tänä aamuna pihanuuskukierroksella naurussa pitelemistä. harsoa pönköttivät niin komeat ja runsaslukuisat aamuerektiot, ettei paremmasta väliä:-)
pornoilua potangerissa?
..se on ollut maukasta silmäniloa se....
Joku ihmetteli kun kerroin laittavani parsoille syystalvella kunnon kompostikerroksen katteeksi.
Tänä keväänä olen kiittänyt tätä “väärää” toimintamallia, suurin osa parsoista on vielä levossa, muutama vähän kurkistelee. Paitsi ne pari riviä jotka eivät syksyllä peittoa saaneet, niistä paleltui viime viikon -7 asteen yöpakkasissa kaikki pintaan puskeneet alut. Heräsivät liian aikaisin auringon kutitteluun 