Muuttaessani unohdin yhden peikonlehden lapsuudenkotiini. Yli kaksi vuotta se siellä lojui, vailla mitään hoitoa tai edes kastelua.
Siinä vaiheessa kun sen huomasin niin ilmajuuret oli muutaman metrin pituiset, yksikin oli luikerrellut lattiaan poratun puhelimen johdon reijästä läpi eikä sitä saanut sieltä pois kiskottua. Hyvin silti lähti kasvamaan sen jälkeen kun katkoin ilmajuuret ja otin sen mukaani.
Uskomattoman sitkeä kasvi.
Nappasin roskikseen menevästä peikonlehdestä varren palasia joissa on ilmajuuria mukana. Mitä nyt teen noille palasille? Laitanko vesilasiin vai multaan?
minä laittaisin suoraan multaan, koska niissähän on jo juuret.
Mää muistelen nähneeni joskus netissä kuvia kirjavalehtisestä peikonlehdestä. Saatto olla täälläkin, pitää selata kohta. Sellaisen, kun joskus löytäisi. 
mä oon nähnyt kans ja jo pitkään haaveillu ja kyselly semmosesta mut ei oo löytynyt…
Nyt on vaihdettu isompi purkki peikonlehdelle.Pudotti nyt talvella kaikki läpyskämäiset lehdet pois,ei niitä ollut ku pari kappaletta,on nyt tekemässä uusia lehtiä,haarautuvia. Nyt tuossa ei ole läpyskämäisiä lehtiä,mut ei voi tietää tuleeko niitä,ku tuo tekee kumpaaki. Kohta aukeaa pikkulehti saa nähä minkälainen lehti sieltä tulee.Talvehtiminen on muuten onnistunut hyvin,ja nyt varmasti virkustuu entisestään,ku vaihdoin isomman purkin.
Muakin kiinnostaisi peikonlehti, kun on niin suuri ja rehevä, ja tilaakin löytyisi. Onko se kova juoppo?
Ei ainakaan mulla, vähään tyytyväinen eli en ole saanut hengiltä vaikka kastelen harvemmin kuin alakerran kukkia. Ajattelin pilkkoa pienempiin osiin kun on niin suuri. Juurrutan oksia ja jos onnistuu niin niitä saa sitten omaksi halukkaat.
Pistokkaassa pitää sitten olla mukana jotain kasvupistettä, nystyjä tai ilmajuuria jne, pelkkä lehtipistokas ei juurru.
Juu, niin täytyy.Sitä tarkotin. Siitä samaisesta kasvista on juurrutettu monet pistokkaat.
Parikymmentä vuotta sitten sedälläni oli valtava peikonlehti, yksi lehti näkyi avatun sanomalehden reunojen yli. Vieressä oli suihkupullo, seurasin kun s.meni kasvin ohi, hän otti joka kerta suihkupullon käteensä ja suihkautti lehtien taakse ja ilmajuuriin muutaman kerran, kasvi varmaan sitten vaimonsa vaatimuksesta hävitettiin kun peitti koko ikkunan, ja tursui kulkuväylälle.
Se suihkuttelu oli kuulemma tärkein asia hoidossa.
Pottuvaras, onko ne oksat niin suuria ettei kannata postissa lähettää?
Pottuvaras, pitäisi kaiketi olla Pottuvarvas?
Jutita, hyvä huomio:) Olen aina vahingossa lueknut sen Pottuvarkaaksi 
Aika paha, “pottuvaras”. Kunniallinen ammatti mutta synkkä yksityiselämä…
Viherpiiperö- juurrutan yleensä nuoria lehtialkuja, varmempaa. Kyllä sellainen mahtuu pieneen laatikkoon jos omaksi sellaisen haluat.
Minäkin olen pohtinut, että miksi nimimerkkisi olisi pottuvaras jos olet vartija
Mutta todennäköisesti sillä hintaa millä peikonlehden postittaa, saa halvalla jo sellaisen kaupastakin.
En ole edes aikaisemmin huomannut että olet varkaaksi nimennyt. Mutta täytyy tunnustaa että olen joskus pienenä käynyt omppuvarkaissa..
Tässä on meidän peikonlehti,heti näyttää piristyvän ku pääsi isompaan purkkiin,oli jo aivan liian pieneksi käyny sen entinen purkki.Kyllähän tuo uusia lehtiä tekee.Peikonlehtihän pärjää varjoisemmassakin paikassa,niin meillä se on huoneen nurkassa,spoteista saa valoa,ja sillä on siellä tilaa kasvaa.
Lähteekö tämä ihan pienistä lehdenpalasista vai tarvitseeko koko lehden?
Kyllä peikonlehti tarvii muutakin kuin lehden, se tarvitsee sitä päävartta myös mukaan, elikkä sitä missä lehti on kiinni omalla varrellaan, olipas vaikia selittää