Malta Adelina
Kaunis pelakuu. Hauskat nuo terälehdet, kun ovat ulkopuolelta vaaleat.
Maya Plisetskaya
Iriol Madame Zoya
Odensjö Drama Queen
Yuv Penelope
Pelargonit ovat olleet jo kuukauden kuistilla viileässä talvilevossa. Ja nyt sitten kukitaan niin nätisti että! Koko kesä ilman kukkia ja nyt sitten näin…
Nuohan ovat itelleen vallalisia 
tekevät mitä haluavat.
Minä leikkaan kaikki kukat pois ja vähän karsin oksia tähän aikaan.
Tällaisen ihanuuden pelasti äitini ystävättärensä kuistilta, kun tämä oli heittämässä sitä pois. Äiti tuuppasi sen minulle, kun hänellä ei ollut sille sopivaa paikkaa. Minulla se on nyt valoisassa ja viileässä varastossa, toivottavasti pärjää siinä talven.
Väri on upea, kuva vääristää. Oikeasti syvä rubiinin punainen.
Joulukukkani.
Kippasin eräälle pelakuulle pari viikkoa sitten yhdestä kannusta kaikki vedet, mitä oli jäljellä. Tyhmästi tehty. Vettä oli liikaa. Kasvi taitaa heittää veivinsä. Mutta onhan mulla kyllä paljon pelakuita edelleen talvehtimassa. Eikä kyse ole mistään spesiaalikasvista, vaan armosta sisään kuljetetusta.
Leikkelin sisällä talvehtivia pienemmiksi. Pistokkaita juurtumassa.
Pelargonit on selvästi huomanneet jo valon lisääntymisen. Lehdet ei enää ruskistu ja niillä parilla millä leviää latvasta joku näivetyssieni, niin sen eteneminen näyttäisi pysähtyneen. Yleisolemus on kaikilla pirtsakoitunut kuukauden takaiseen verrattuna 
Ainoastaan Honeywood Suzanne näyttää siltä et ei ehkä jaksa kevääseen, se on niin kamalan pienikin.
Mulla siis talvehtii ihan asunnon ikkunoilla. Suosikit kaakkoikkunalla ja vähemmän suosikit lounaisikkunalla.
Mullakin näyttää talvehtineen tosi hyvin ja kaikki ovat hengissä. Mulla on viileä ja valoisa kuisti, jonka ikkunalaudoilla ne talvehtivat. Vähän olin huolissaan lämpötilasta kovien pakkasien aikana, me kun ei kuistia lämmitetä. Mutta hyvin ovat talvehtineet. Nyt kevättä kohti!
Toistaiseksi eioo vielä yhtään kuollu,mutta nythänse pahin aika vasta on
Miten sen nyt ottaa… Mä ajattelen sen niin et joulun aikaan on se pahin aika. Siihen mennessä näkee ketkä ei selviä. Tietysti ne kituu sitten vielä jonkun aikaa ja kuolinisku on se kun ne yrittää alkaa kasvaa lisääntyvän valon myötä.
Toinen on se jos aloittaa säännöllisen kastelun liian varhain ja liian innokkaasti ja he istuu kylmässä märässä mullassa öisin ja pilvisinä päivinä. Mut mä oon onneksi hyvin laiska kastelija.
Minä heitin kaikki pelakuut pois pari vuotta sitten. Eli kyllästyin. Olen hankkinut muita kasveja.
Se oli tyhjentävästi sanottu Mut kui sää nyt niin kyllästyit?
Minä en oo vielä kyllästynyt, ja sitäpaitsi, mulla ne on usein ne muut kasvit jotka ei selviä meikäläisen huonossa hoidossa. Joskus marras- joulukuussa kyllä tympii kun on ikkunanedustat täynnä raaskuja, joulukynttelikkö vähän yrittää sieltä takaa tuikkia. Mutta, sitten tulee kevättalvi ja oon taas ihan innoissani hankkimassa uusia.
Ei pelakuihin voi kyllästyä :D.
Ehkä minulla syynä on se, etten juurikaan oleile tuolla pirtissä, jonka ikkunoilla pelakuut viettävät talviaan, joten en niitä varsinaisesti joudu katselemaan. Lämmitän vain leivinuunia siellä, ja kastelen välillä kasveja. Makuuhuone on olemiseni tyyssija.