Irsa, matosi ovat sepäntoukkia eli juurimatoja. Ankeroinen on iiihan eri asia, se on ilmoitusvelvollisuuden alainen ötökkä, jonka jälkeen tulee muistaakseni 9 vuoden viljelykielto.
Juurimato taas on yleinen maassa, joka on ollut nurmella. Se häipyy ajan kanssa, kun maata viljellään. Perunoiden syömäkelpoisuuteen sen vaikutus on esteettinen.
Hippi, Timo on aikainen. Blå Kongoa myydään sekä tarkastettuna siemenperunanan että silloin tällöin isoissa marketeissa.
Vanha musta on hyvin myöhäinen lajike.
Voi Kassikäpp!Kiitos miljoonasti,pelkäsin jo pahinta!
Hyvältä näyttää edelleen. Siikli jää jopa jo jälkeen...
...paitsi hassuperunasarjassa.
Weikolla oli sivulla 28 kuva perunan hedelmistä. Huomasin äsken että minullakin noissa muutamassa Rosamundassa on noita vihreitä hedelmäpalleroita. Mitähän niillä tehdään, kai niillä joku tarkoitus on?
Nuu,en ole varma,voisihan niissä kai olla siemeniä ?-Tuli vaan tässä mieleen tarina niistä pampuloista.Kuulemma silloin ,kun peruna tuli suomeen,ihmiset luulivat niitä vihreitä pikkusia siksi syötäväksi osaksi!-Tämän kertoi mulle eräs vanhempi täti-ihminen,että lienee tarina totta!
Kyllä perunoihin siemeniä tulee, koska minä löydän useinkin perunan siementaimia kasvimaaltani niiltä paikoilta, missä peruna on kasvanut aikaisempina vuosina.
Noista pampuloista voi kerätä siemenet ja kasvattaa uusia perunalajikkeita. Aidoista siemenistä kasvaa yleensä jonkin muun kuin alkuperäisen näköisiä. Aidoissa siemenissä on se hyvä puoli, etteivät taudit yleensä leviä niitten mukana.
Sain pari vuotta sitten hankittua aitoja perunan siemeniä eräältä perunan ja tomaattien jalostajalta (Green Zebran, Green Grapen, Bana Legsin ja monen muun tomaattilajikkeen isä). Olen nyt parina kesänä kasvatellut taimet siemenistä ja viimevuoden kasvien mukulat istutin keväällä perunamaalle. Tarkoitus olisi niistä valita mieluisat omaan kotitarvekasvatukseen.
Mulla on noitä MYRKYLLISIÄ marjoja perunoissa vaikka kuinka. En tiiä enteileekö se hyvää vai huonoa pottusatoa. 
Hurjasti on Blue Congo kukkinut.
Peruna käsittääkseni tuli Suomeen Pommerin sodasta. Ja kotoisin se on kait Chilestä tai jostain sieltä suunnalta. Ne jotka sen toi Eurooppaan ja pisti maahan tiesivät kyllä mitä tekivät. Olen kuullut että sodan jaloissa vihollinen törmäsi tähän uuteen outoon peltoon ja teki vääriä johtopäätöksiä. Suomeen se kait tuli ihan niin kuin pitikin, mutta uutuuden nähneet ovat hyvinkin voineet luulla noita “marjoja” (vai miksi niitä pitäisi kutsua) siksi syötäväksi osaksi. Vaan onhan täämaailma täynnä tarinoita.
“Maanpäällisessä osassa saattaa olla myös marjoja, jotka ovat solaniinipitoisuutensa vuoksi myrkyllisiä.”
Kävin illalla kaivamassa taas pottuja, oli ne sentään jo 2 euron kolikon kokosia, kyllä se kun pari riviä kuokkii niin saa kattilallisen
Wikistä: "Suomessa perunoita on nähty ainakin 1720-luvun lopulta, jolloin niitä tuli Inkooseen Fagervikin kartanoon saksalaisten peltiseppien mukana. Perunanviljelyä edisti erityisesti Asikkalan seurakunnan kappalainen Axel Laurell, joka kehui perunoita jokaisen saarnansa yhteydessä. Hän julkaisi myös opaskirjan perunan viljelystä vuonna 1773. Peruna vei pian nauriin aseman suomalaisten tärkeimpänä viljelys- ja ruokajuureksena. Naurista on viljelty Suomessa jo esihistoriallisena aikana. Nykyisin peruna mielletään suomalaisten perinteiseksi perusravinnoksi."
Asiaa: Linkki
Hieno linkki Weikko!
Samaa mieltä kuin Irsa, juuri lopetin lukemisen.Kiitokset Weikolle 
Perunalla on Etelä- Amerikassa 235 tunnettua villiä sukulaista, joista intiaanit sekä luonto itse ovat risteyttäneet jo 8000 vuoden ajan lajikkeita syötäviksi. Espanjalaiset näkivät 1500-luvulla paikalle mennessään kummallisia erivärisiä juuria, jotka muistuttivat tryffeliä. Tällä hetkellä Suomessa löytyy vielä esim. Vanha Punainen/ Rättviks röd-lajiketta, joka on syväitukuoppainen. Parsaperuna on toinen.
Suomeen peruna taas tuli 1720-luvun puolivälissä Hisingerin veljesten mukana, seppäteoria on toinen.
Marjoista ei tule emokasvin kaltaisia, vaan yleensä kitkeriä, eikä niiden solaniinipitoisuudesta voi kotiviljelyssä olla varma.
Enempi tai vähempi jotakuinkin noin.
Yleisesti ottaen kuitenkin: vihreät kasvinosat myrkyllisiä - muut eivät. Multaus turvaa “mukuloiden” laadun = myrkyttömyyden ja ei-vihreyden.
Toinen linkki ja sen toisinto. Näyttää siltä, että samat sivut löytyvät kahdesta osoitteesta, en osaa sanoa ovatko identtiset.
On totta että jotkin aidoista siemenistä kasvaneet perunat voivat olla kitkeriä, jolloin niissä on liian suuria määriä myrkyllisiä glykoalkaloideja. Myrkyllinen määrä on kuitekin sellainen, että sen jo maistaa ja perunat ovat niin kitkeriä, että niitä ei voi syödä.
http://www.evira.fi/portal/fi/elintarvikkeet/hygieniaosaaminen/tietopaketti/elintarvikkeiden_luontaiset_myrkyt/
http://www.redepapa.org/glycoalkaloids.pdf
Suurimmalla osalla ruokaperunasta on perimässään hyviä syötäviä lajikkeita, joten niitten siemenistä kasvaneet perunat ovat aika pienellä todenäköisyydellä kitkeriä ja myrkyllisiä.
Aidosta siemenestähän ne uudet lajikkeetkin ovat syntyneet joko vahingossa tai tarkoituksella jonkun jalostajan toimesta.